Mitä jos kaikki puolittaisivat lihansyönnin?

8.10.2026

Globaali lihansyönnin puolittuminen auttaisi valtavasti luontoa ja ilmastoa – luontokato saattaisi pysähtyä, arvioi asiantuntija.

Teksti

Hannu Toivonen

Pari esimerkkiä kuvaa lihansyönnin massiivisuutta ja haitallisuutta luonnolle sekä ympäristölle. Arvioiden mukaan koko maailman nisäkkäiden biomassasta reilusti yli puolet on tuotantoeläimiä, kun ihmisten osuus on noin kolmannes. Villieläimiä on vain neljä prosenttia.

Laidunnus ja rehun kasvattaminen tuotantoeläimille vie puolestaan lähes 80 prosenttia maailman maatalouskäytössä olevasta pinta-alasta, vaikka eläinperäisistä tuotteista tulee vain vajaa viidennes tuotetuista kaloreista.

Jos kaikki maailman ihmiset vähentäisivät lihansyöntinsä puoleen, se hyödyttäisi merkittävästi luonnon monimuotoisuutta, ilmastoa ja vesistöjä ja edistäisi myös ihmisten terveyttä.

Luontokadon eteneminen saattaisi pysähtyä

Kestävän talouden dosentti Michael Lettenmeier Helsingin yliopistosta sanoo, että lihansyönnin puolittaminen voisi vapauttaa paljon laidunmaata ja peltoalaa luonnon käyttöön.

”Periaatteessa se olisi aika iso mahdollisuus. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen saataisiin ehkä pysäytettyä tai jopa käännettyä laskusuuntaan”, hän sanoo.

Samalla ihmisten luontojalanjälki pienenisi hänen arvionsa mukaan noin 10 prosenttia. Luontojalanjälki kuvaa ihmistoiminnan vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja erityisesti lajikatoon.

Hyvä puoli olisi myös se, että muutos tapahtuisi nopeasti.

”Senhän näkee jo kaupungeissa. Kun parkkipaikka suljetaan, ei mene montaa vuotta, kun siellä kasvaa puita.”

Merkittävä apu ilmastonmuutoksen torjuntaan

Lettenmeier arvioi, että maailmanlaajuinen lihansyönnin puolittuminen vähentäisi 5–10 prosenttia ihmisten aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Määrä on samaa luokkaa kuin lentämisen vaikutukset ilmaston kuumenemiseen.

Ilmastohyödyt tulisivat monella tavalla. Kun märehtijöiden määrä vähenisi, niiden aiheuttamat metaanipäästöt pienenisivät. Myös keinolannoitteiden, joiden valmistus vaatii paljon energiaa, käyttö vähenisi. Samoin kävisi kuljetuksille ja työkoneiden käytölle.

Lihansyönnin väheneminen lisäisi todennäköisesti myös ilmastonmuutosta hillitseviä hiilinieluja. Kun laidunmaan ja peltopinta-alan tarve pienenisi, alueilla voisi alkaa kasvaa puita, jotka sitoisivat ilmakehästä hiiltä.

Lihatuotannon lanta saastuttanut vesiä Tanskassa

Myös vesistöt hyötyisivät merkittävästi lihankulutuksen pienenemisestä. Kun peltopinta-ala pienenisi, vesistöihin valuisi aikaisempaa vähemmän ravinteita ja maa-ainesta.

Ravinteet aiheuttavat vesistöissä vesikasvien ja kasviplanktonin liikakasvua, joka voi aiheuttaa muun muassa happikatoa. Esimerkiksi Englannissa nautakarjatiloilta ja muualta maataloudesta jokiin valunut lietelanta on saastuttanut jokia ja aiheuttanut muun muassa kalojen kuolemia.

Tanskan valtava sikatuotanto on saastuttanut vesiä. Århusin yliopiston mukaan neljännes Tanskan pinta-alasta käytetään rehun tuottamiseen sioille, minkä seurauksena torjunta-aineiden jäämiä on päätynyt juomaveteen. Pelloille levitettävästä sikojen lannasta on puolestaan valunut myrkyllisiä nitraatteja pohjavesiin.

Miljardien terveyshyödyt mahdollisia

Lihansyönnin merkittävä vähentäminen edistäisi ihmisten terveyttä. Esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit vähenisivät ja riski sairastua paksusuolen syöpään pienenisi.

Kestävän talouden dosentin Lettenmeierin mukaan Norjassa on arvioitu, että jos kaikki norjalaiset lopettaisivat eläinperäisten tuotteiden syömisen, terveydenhuollon kustannukset pienenisivät vuodessa noin 15 miljardia euroa.

Lihansyönnin puolittuminen lisäisi myös ihmisten tasa-arvoa. Kun rehuviljan kysyntä pienenisi, se laskisi viljan hintaa. Tämä auttaisi erityisesti köyhiä, koska heille menee tuloista suurempi osa ruokaan kuin rikkailla.