Metsämittariperhoset kylvävät tuhoa Ounastunturilla
Mittariperhosten toukat ovat tuhonneet laajoja alueita Ounastunturilta. Edes useampi vuosi ilman tuhoja ei välttämättä takaa sitä, että maasto palaisi entiselleen.
Lapin yliopiston Arktisen keskuksen mukaan Muoniossa ja Enontekijöillä sijaitsevalla Ounastunturilla on havaittu poikkeuksellisen suuri metsämittariperhosten esiintymä. Keskuksen mukaan vastaavaan ei ole törmätty koskaan aikaisemmin. Mittariperhosen toukkien tuhojäljet näkyvät satelliittikuvissa asti.
Paikallisten poronhoitajien mukaan Ounastunturin varpukasvillisuuteen on ilmestynyt viime vuosienaikana ruskettuneita ja kuolleita alueita, jotka ovat laajentuneet vuosi vuodelta. Laajoja ruskettuneita alueita löytyy useilta Ounastunturien keroilta, kuten esimerkiksi Pyhäkerolta, Pikkuvaarasta ja Outtakallasta.
Kevon tutkimusasemalla Utsjoella tehtyjen mittausten mukaan mittariperhosten toukkien tuho tekee marjasadoista selvää pitkäksi aikaa. Edes usean vuoden jälkeenkään syötyjen alueiden varvut eivät ole välttämättä toipuneet entiselleen.
Tilanne on äärimmäisen vakava. Mittariperhosten munat tuhoutuvat vasta 35 pakkasasteessa, jonka vuoksi lämpenevien talvien myötä mittarituhojen ennakoidaan yleistyvän. Yksi naaras voi munia 150-300 munaa lehtipuiden runkojen epätasaisiin kohtiin, tyveen ja oksien hankoihin.
Normaalisti mittariperhosen toukkavaihe kestää kuukaudesta kahteen, minkä jälkeen toukat koteloituvat maahan. Toukkavaiheessaan ne tuottavat myös silkkirihmaa, jolla ne saavat liitettyä ravintokasviensa lehdistä suojapaikan ympärilleen. Syksyn tullen syntyy uusi mittariperhossukupolvi jatkamaan elämää.
Luonnonvarakeskus pelkää, että tuhojen laajentuminen voi heikentää tunturialueilla elävien porojen talviravinnon saantia sekä vaikuttaa merkittävästi tunturialueen linnustoon. Myös muut eläimet kärsivät.
Kevolla aikaisemmin tehtyjen tutkimusten mukaan esimerkiksi kärppää tavattiin vain terveissä koivikoissa. Samalla myös jänikset vähenivät mittarituhojen myötä ja niiden perässä ketut. Lintuihin, kuten esimerkiksi riekkoon, tuho vaikuttaa erityisen paljon.
Massaesiintymän kehittymistä ja vaikutuksia seuraavat Lapin yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Turun yliopiston Kevon tutkimusasema. Seurantaa tehdään vuorovaikutuksessa Metsähallituksen ja alueen poronhoitajien kanssa.
Lisää tietoja
Muonion ja Kolarin luonto ry
Martti Asikainen
varapuheenjohtaja
muonio-kolari(at)sll.fi