Viisi vinkkiä: Luonnon rytmissä yli vaikeiden aikojen


Teksti
Jenni Hamara
Maantieteilijä Marko Leppänen kirjoitti yhdessä biologi Adela Pajusen kanssa kirjan siitä, miten vuoden- ja vuorokaudenajat vaikuttavat ihmiseen ja kuinka tahdistaa itsensä niiden mukaan elääkseen hyvää ja tervettä elämää.
Leppänen kannustaa aloittamaan siitä, että tuo valon ja pimeän tietoisesti elämäänsä ja viettää aikaa ulkona.
1. Hae aamulla valomerkki
Kaikki päiväaktiiviset eliöt saavat auringon noustessa tiedon, että uusi päivä on alkanut. Ihminen on ainoa, jonka pitää kiinnittää tähän erillistä huomiota. Auringonnousu on elimistöä tahdistava signaali. Aamuauringossa oleilu kantaa iltaan asti ja vaikuttaa jopa unen laatuun, jolloin riittävästi valoa saanut herää seuraavanakin aamuna virkeänä.
Ulkona on pilvisessäkin säässä yleensä kymmenkertainen määrä valoa sisätiloihin verrattuna. Valomerkki pitää siis hakea ulkoa. Kannattaa lähteä ulos tunnin sisällä heräämisestä ja katsella auringon suuntaan, muttei toki suoraan kohti.
2. Kerää vuodenkierron aika-
merkkejä luontohavainnoista
Sisätiloissa eläessämme menetämme kosketuksen luontoon. Mikrovuodenaikojen seuraaminen voi auttaa luontoon kytkeytymisessä. Esimerkiksi Japanissa vuosi jaetaan 72 pieneen vuodenaikaan.
Suomalaisessa kansanperinteessä 24.2. Matin päivänä alkaa kevät-Matti, kevättalvi. Keväänkin voi hahmottaa koostuvan kuudesta vaiheesta. Kevät-Matti on niistä varhaisin. Niihin aikoihin alkaa monien läpi talven Suomessa pysyvien eläinten kevätkäyttäytyminen: soidin ja reviirin kuuluttaminen.
Kaikissa koettelemuksissa auttaa, kun purkaa järkäleen osiin. Meille haastavat vuodenajat koostuvat eri vaiheista, joista monet ovat mukiinmeneviä. Voi havaita, että helmikuun lopulla talvi ei ole pimeä.
3. Tunnista vuorokausirytmisi
Meitä ihmisiä on kolmea eri kronotyyppiä: aamuvirkkuja, iltavirkkuja ja suurin osa mukautuvaa välityyppiä. Milloin on sinulle oikea aika syödä, nukkua, liikkua tai olla luova? Kun tunnistamme näitä asioita, voimme paremmin ja saamme enemmän aikaan. Oman kronotyypin mukaan eläminen on supervoima.
Useimmille aamu ja aamupäivä on kognitiivisesti tehokkainta aikaa. Silloin kannattaa hoitaa päivän vaikeimmat tehtävät. Tunnista siis oma rytmisi.
4. Ota mallia luontokappaleista
eri vuodenaikoina
Luonnon kierrossa on aikansa aktiivisuudelle ja levolle. Myös ihmisen olisi hyvä noudattaa vuodenkiertoa. Mallia voi ottaa puista, jotka seuraavat tarkasti valon ja lämmön määrää puhjetakseen lehtiin oikealla hetkellä. Keväällä ihmisenkin kannattaa olla tarkkana. Lisääntyvä valo antaa merkkejä kesästä ja lämmöstä, vaikka ilma saattaa olla jäätävä. Tiedostamalla tämän ristivedon voi säädellä pukeutumistaan ja tekemisiään.
Kesä on luontaista toimeliaisuuden aikaa, vaikka meillä rytmi onkin kiepsahtanut päälaelleen ja talven pimeimpiin kuukausiin pakataan kiihkein tekeminen. Se näkyy suomalaisten stressitasoissa, jotka ovat loppuvuodesta korkeimmillaan ja unen palauttavuus heikoimmillaan.
Kekri loka-marraskuun vaihteessa olisi luontaisempi hetki hellittämiselle kuin nykyinen joulun paikka kalenterissa. Kaamoksen aikaan kannattaisi jättää turhat menot ja sallia lepoa itselleen.
5. Vaali hämärää ja pimeää
Pimeys on aivan yhtä oleellista kuin valokin. Kaikki eliöt ovat sopeutuneet ennustettavaan rytmiin; valon jälkeen tulee pimeä. Vain ihminen viettää iltansa ja jopa yönsä valossa. Tutkimusnäyttö todistaa, että väärään aikaan saatu valo on voimakkaasti terveyttä rapauttavaa.
Olisi hyvä hämärtää valaistusta viimeistään 2–3 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Varsinkin kattolamput kannattaa sammuttaa, sillä ylhäältä loistava valo kertoo elimistölle, että on keskipäivä.
Jos makuuhuoneeseen tulee katulampun valoa, ihminen voi herätä aamulla esidiabeettisessa tilassa. Vaikkei söisi, valo pitää verensokerin korkeana. Onneksi ratkaisu helppo: pimennysverhot tai silmälaput.
Muut eliöt tarvitsevat yhtä lailla pimeyttä. Turhien ulkovalojen sammuttaminen on ympäristöteko. Suo pimeä yö myös muille.

Lue lisää Luonnon rytmissä yli vaikeiden aikojen -kirjasta ja sen kirjoittajista: gummerus.fi/collections/marko-leppanen-adela-pajunen
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 1/2026.


