Suden metsästystä halutaan helpottaa

Teksti

Oona Lohilahti

”Susi on yhä erittäin uhanalainen ja vaarassa kuolla sukupuuttoon. Metsästys on ennenaikaista ja voi pahimmillaan romahduttaa susikannan, joka on ensimmäistä kertaa itsenäisen Suomen aikana lähempänä suotuisaa suojelutasoa”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola.

Suotuisa suojelutaso tarkoittaa, että lajilla on edellytykset säilyä elinkelpoisena luontaisilla elinalueillaan pitkällä aikavälillä.

Pelot susikannan romahtamisesta ovat perusteltuja. Kannanhoidollista metsästystä kokeiltiin kymmenen vuotta sitten. Metsästystä perusteltiin salametsästyksen vähenemisellä, mutta talvella 2015–2016 salametsästystä esiintyi edelleen, muun muassa Pohjois-Savossa. Kokeilu jouduttiin lopettamaan, kun susikanta romahti hieman yli sataan yksilöön. Nyt susia on noin 430.

Ministeriö haluaa rajata pois kansalaisia edustavien ympäristöjärjestöjen valitusoikeuden.

Uutena uhkana on ministeriön suunnittelema kiintiömetsästys. Siinä tietylle alueelle asetettaisiin tappokiintiö, joka täytyttyä metsästys lopetettaisiin.

”Yleisellä kiintiömetsästyksellä ei voida säädellä metsästystä yhtä tarkasti kuin yksittäisillä pyyntiluvilla”, Veistola sanoo.

Kiintiömetsästyksessä myös riskit kasvavat: jos alfayksilöt ammutaan, laumat hajoavat ja jäävät ilman johtajaa. Silloin sudet voivat hakeutua pihoille etsimään ruokaa, mikä johtaa usein uusien tappolupien myöntämiseen – ja kierteeseen, jossa yhä useampi susi tapetaan.

Huolestuttavaa on myös se, että ministeriö haluaa rajata pois kansalaisia edustavien ympäristöjärjestöjen valitusoikeuden. Jos metsästysluvat olisivat lainvastaisia esimerkiksi susikannan pienuuden vuoksi, järjestöt eivät voisi hakea muutosta.

Veistolan mukaan kyse on perustuslaillisesta ongelmasta. Perustuslain 20 §:n mukaan ”julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon”.