Sinulla on perhosvaikutus

Teksti Jenni Hamara

”Voiko perhosen siipien heilahdus Brasiliassa aiheuttaa tornadon Texasissa?” kysyi meteorologi Edward Lorenz esitelmöidessään tieteellisessä kokouksessa Washington D.C:ssä vuonna 1972. Tämä kaaosteoriassa käytetty vertaus on sittemmin tullut laajasti tunnetuksi populaarikulttuurin kautta. Arkikielelle käännettynä se tarkoittaa, että pienikin muutos tai häiriö voi saada aikaan suuria vaikutuksia.

Elämme nyt perhosvaikutuksen hetkiä myös pölyttäjien maailmassa.
Suomen ympäristökeskuksen Pölyttäjien tila Suomessa -raportissa (2021) todetaan, että 2000-luvun aikana monissa tutkimuksissa eri puolilla maailmaa on raportoitu pölyttäjähyönteisten määrän ja diversiteetin vähenemisestä:

Esimerkiksi Hollannissa päiväperhosten määrät vähenivät jopa 84 prosenttia edellisten 130 vuoden aikana.

Ruotsissa apilapeltoja pölyttävien kimalaisten lajikoostumus on yksipuolistunut suuresti 1940-luvun jälkeen. Samaan aikaan vaihtelu apilan siemensadossa on kasvanut. Syyksi epäiltiin apilan pölytyksen riippuvuutta yhä harvemmasta yleisenä esiintyvästä kimalaislajista.

Saksassa lentävien hyönteisten biomassan havaittiin vähentyneen 76 prosenttia vain 27 vuoden aikana maatalousalueiden ympäröimillä suojelualueilla. Ja niin edelleen.

Globaalisti lähes 90 % kukkakasveista on ainakin osin riippuvaisia eläimistä siitepölyn siirtäjinä.

Päivittäistuotteet pohjaavat pölyttäjien työhön

Arjessa näitä kehityskulkuja kutsutaan pölyttäjäkadoksi. Koska suuri osa päivittäin käyttämistämme tuotteista ravinnosta kosmetiikkaan ja lääkkeisiin on pohjimmiltaan riippuvaisia pölyttäjien tekemästä työstä, kannattaisi pörssikurssien heilahdusten lisäksi seurata myös pölyttäjien määrän ja laadun kehityskäyriä.

Perhosvaikutuksesta puhuu myös Itä-Suomen yliopiston akatemiatutkija Mirella Miettinen.

”Tiedon lisääminen uhan luonteesta ja laajuudesta on tärkeää. Pölyttäjien hyödyt – muut kuin viljelykasvien pölytys – tunnetaan huonosti. Kun ymmärrämme paremmin, mitkä ovat pölyttäjien häviämisen kielteiset seuraukset ja miten ne voivat kertautua katastrofeiksi, samaa perhosvaikutusta voidaan käyttää strategiana myös myönteisen muutoksen aikaansaamiseksi. Toisin sanoen pienetkin pölyttäjien suojelemiseen tai palauttamiseen tähtäävät toimet voivat johtaa suuriin positiivisiin kerrannaisvaikutuksiin.”

Itä-Suomen yliopisto on mukana Euroopan unionin rahoittamassa Butterfly-hankkeessa, jossa selvitetään, miten yhteiskunta voi ennakoida ja varautua pölyttäjien vähenemisen aiheuttamiin uhkiin. Akatemiatutkija Mirella Miettinen oikeustieteiden laitokselta johtaa työpakettia, jossa tarkastellaan viiden keskeisen toimitusketjun – ruuan ja mikroravinteiden, lääkkeiden, kosmetiikan, biomateriaalien sekä bioenergian – riippuvuutta pölyttäjistä.

Terveellinen ruokavalio harvojen herkuksi

Pölyttäjäkadolla voi olla seurauksensa ihmisten terveyteen. Entistä suuremman osan maapallon väestöstä saattaa olla kehityskulun edetessä vaikeampi saavuttaa tasapainoinen ja terveellinen ruokavalio.

Eläinten pölytyksestä hyötyy tai sitä vaatii yli 75 % viljelykasveista.

”Erityisesti hedelmä- ja marjakasvien, pähkinöiden ja vihannesten tuotanto kärsii, mikä vaikeuttaa tärkeiden vitamiinien (etenkin A ja C), antioksidanttien sekä hivenaineiden saantia ravinnostamme”, todetaan Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecimin (2018) Mitä tapahtuu, jos pölyttäjät katoavat? -artikkelissa.

Ennallistamisasetus ohjaa uudistumaan

Mirella Miettisen mukaan tilanteeseen olisi mahdollista vastata lainsäädännöllisin keinoin.

”Pölyttäjiä ja niiden elinympäristöjä tulisi suojella ja huomioida ne kaikessa maankäytön suunnittelussa. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka voisi myös tukea pölyttäjille suotuisempien käytäntöjen yleistymistä. Torjunta-aineiden käyttöä tulisi vähentää tiukemmalla lainsäädännöllä.”

Hänen mukaansa voisi myös edellyttää pölyttäjien parempaa seurantaa. Tähän onkin jo tartuttu EU-tasolla, sillä elokuussa Euroopan komissiolta on tulossa esitys jäsenmaiden yhteisestä pölyttäjien seurantamenetelmästä. EU:n ennallistamisasetus velvoittaa jäsenvaltioita lisäämään pölyttäjien monimuotoisuutta ja kääntämään pölyttäjäkantojen vähenemissuuntauksen vuoteen 2030 mennessä.

EU haluaa myös kansalaiset mukaan pölyttäjätalkoisiin. Jäsenvaltioita velvoitetaan edistämään kansalaistiedettä seurantatietojen keräämisessä ja tarjoamaan resurssit siihen.

Puolet pihasta pölyttäjille

Haasteeseen voi tarttua jo tänä kesänä. Pölyttäjäkato on siinä mielessä iloinen kohtalonkysymys, että kaikki voivat osallistua sen ratkaisemiseen. Jo pelkästään Suomen omakotitalojen pihojen pinta-ala vastaa maamme 33 kansallispuiston pinta-alaa. Omalla pihalla piilee siis paljon mahdollisuuksia pölyttäjien auttamiseen, ja vaikutus on suuri, jos ihmiset ryhtyvät joukolla toimiin.

Omaa elinpiiriä voi katsoa pölyttäjäsilmälasien läpi ja havaita, että jokaisella on jokin paikka, joka on mahdollista jakaa perhosten, kimalaisten ja muiden mesipistiäisten kanssa. Se voi olla parveke, taloyhtiön piha tai työpaikan tupakkapaikan viereinen nurmikkopläntti, johon voisikin kylvää mehiläisiä ilahduttavan siemenseoksen.

Keräsimme tähän lehteen inspiroivia esimerkkejä pölyttäjien auttamiseen eri tason toimijoille. Naantalissa kaupungin työntekijät keräävät luonnonkukkien siemeniä. Ämmässuon kaatopaikka on muutettu kukkivaksi vuoreksi. Vinkkejä on tarjolla myös sille, joka haluaa antaa pihallaan tilaa luonnonkasveille ja pölyttäjille.