Poikkeuksellinen vuosi toimintaa täynnä

|
Vuoteen 2026 mahtui monta voittoa ja erävoittoa luonnon puolesta. Luonnonsuojeluliitto teki muun muassa ehdotuksen Suomen ensimmäisestä luontolaista ja pisti jättiyhtiöille kampoihin datakeskusten ja Viiankiaavan kaivostoiminnan osalta. Panokset ja haasteet ovat valtavat, mutta luonnonsuojelijoiden tarmo on voittamaton.

Teksti
Hannu Toivonen

Kuva: Hannu Toivonen

Jättiyhtiöille kampoihin

Mikä sinulla on jäänyt erityisesti mieleen vuodesta 2026, Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää?
Valitettavasti mieleeni jää se, kun kaivoshankkeelle haettiin Suomen historiassa ensimmäistä kertaa lupaa poiketa Natura-suojelusta. Kyseessä on Sakatti-yhtiön pyrkimys perustaa kaivos Viiankiaavalle. Toinen poikkeuksellinen asia oli datakeskushankkeiden vyöry ja erityisesti Googlen todella räikeä epäonnistuminen jo alkumetreillä.

Paljastit syksyllä Googlen laittomiksi epäillyt hakkuut Muhoksella. Miten tämä tehtiin?
Kun STT kysyi minulta haastattelua Googlen datakeskussuunnitelmista, rupesin perehtymään asiaan. Ällistyin, kun huomasin, ettei Muhoksella ja Kajaanissa ole keskuksilla lainvoimaista asemakaavaa eikä ympäristönvaikutusten arviointia ole vielä tehty. Muistin, että Muhoksella hakkuut oli aloitettu jo kevättalvella. Seuraavana päivänä Luonnonsuojeluliitto ja sen Pohjois-Pohjanmaan piiri tekivät vireillepanopyynnön ja vaativat Lupa- ja valvontavirastoa keskeyttämään työt.

Viiankiaavasta saattaa tulla vaarallinen ennakkotapaus. Luonnonsuojeluliitto paljasti, että useat kaivosyhtiöt pyrkivät Natura-ohjelmassa suojelluille alueille. Miten tämä estetään?
Lain mukaan Natura-poikkeusluvalla alueelle tehtävät heikennykset pitää kompensoida eli korvata. Yhtiön kompensaatiosuunnitelma on jo osoittautunut viranomaisten mukaan kelvottomaksi. Ilman lainmukaista suunnitelmaa Natura-poikkeusta ei voida tehdä.
Tästä saattaa jopa muodostua hallitusohjelmakysymys ja aiheesta keskustellaan kevään eduskuntavaaleissa. Puolueiden ja päättäjien pitää ennen vaaleja kertoa avoimesti, sallivatko he kaksinkertaisesti suojellun suon tärvelemisen kaivoshankkeen vuoksi. Päättäjät voivat halutessaan estää sen.

Mistä kertoo Viiankiaavan ja datakeskusten luontohaittojen saama huomio?
Luulen, että suomalaiset ovat havahtuneet, miten halvalla jättiyritykset pääsevät hyödyntämään Suomen luontoa ja luonnonvaroja. Meille jää vain roposia ja haitat.
Suomalaiset eivät hyväksy, että luonnonsuojelualueelle tullaan mellastamaan kuten yhtiö yrittää Viiankiaavalla. Datakeskusten kohdalla on herätty siihen, että niiden sääntely on puutteellista, eikä valtio kontrolloi niiden rakentamista mitenkään. Suomessa on vireillä lähes 145 datakeskushanketta.

Minkä luonnonsuojeluun liittyvän kysymyksen toivoisit nousevan erityisesti esiin vaalien alla?
Toivon, että erityisesti kaivoksista ja Viiankiaavasta keskusteltaisiin. Viiankiaavan tapaus on niin perustavanlaatuinen. Se liittyy koko luonnonsuojelujärjestelmäämme, sen luotettavuuteen ja eduskunnan suojelupäätösten pysyvyyteen. Se on tavallaan vedenjakaja. Onko meillä luontoa turvaavaa lainsäädäntöä, johon kansalaiset voivat luottaa vai eikö mihinkään voi enää luottaa?

Datakeskus.
Kuva: Adobe Stock

Toimme datakeskusten haitalliset ympäristövaikutukset päivänvaloon

Luonnonsuojeluliitto nosti datakeskusten ympäristöongelmat esiin. Liitto paljasti, kuinka Google oli hakannut ennen ympäristövaikutusten arvioinnin valmistumista yli 300 hehtaaria metsää datakeskuksen tieltä Muhoksella. Esitimme, että hallituksen tulisi tehdä strategia, jolla ohjataan datakeskusten rakentamista. Tapaus muuttaa alan käytäntöjä ja säännöksiä.

Sumuinen kaunis Viiankiaapa.
Kuva: Jorma Luhta

Paljastimme kaivosyhtiöiden pyrkimykset Natura-suojelualueille

Luonnonsuojeluliitto paljasti, että Viiankiaavan Natura-suojelun mahdollinen purkaminen voi olla vaarallinen ennakkotapaus. Tietopyynnöstä selvisi, että kaivosyhtiöt pyrkivät jo 15 Natura-suojellulle alueelle. Jos hallitus antaa kaivosyhtiölle Viiankiaavalla poikkeusluvan, se uhkaa aiheuttaa vaarallisen ketjureaktion. Endomines veti Koitajoen hakemuksensa pois heti tiedotteemme jälkeen.

Huutavat kurjet Viiankiaavalla.
Kuva: Jorma Luhta

Puolustimme Viiankiaapaa kaduilla, kabineteissa ja oikeudessa

Suomen luonnonsuojeluliitto jatkoi ainutlaatuisen aapasuon Viiankiaavan puolustamista. Luonnonsuojeluliiton Lapin piiri valitti Lapin liiton Natura-poikkeuslupahakemuksesta hallinto-oikeuteen. Puolustimme suota myös mielenosoituksissa, teettämällä mielipidekyselyn ja keräämällä kansalaisilta ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalalle (kok.) 2000 viestiä Viiankiaavasta.

Lintuperhe pesässään.
Kuva: Lasse Kurkela

Linnut saivat vihdoin pesimärauhan

Metsähakkuita lintujen pesimäaikana rajoitettiin lailla ensimmäistä kertaa. Luonnonsuojeluliitto on työskennellyt vuosikymmeniä, jotta linnut saisivat pesiä rauhassa. Laki jäi kuitenkin puutteelliseksi, sillä se rajoittaa hakkuita ainoastaan joissain metsissä.

Kuva: Adobe Stock

Vastustimme hallituksen pyrkimystä ryhtyä itse lupaviranomaiseksi

Luonnonsuojeluliitto vastusti lakihanketta, jolla hallitus pyrki saamaan itselleen mahdollisuuden päättää luonnolle haitallisten teollisten hankkeiden luvista. Lakihanke kariutui, koska siihen liittyi paljon oikeudellisia ongelmia.

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta.
Kuva: Paul Stevens

Aktiivisin ympäristöjärjestö vaikuttamistyössä

Jatkoimme luonnon puolustamista vaikuttamalla aktiivisesti poliittiseen päätöksentekoon. Luonnonsuojeluliitto oli avoimuusrekisterin mukaan aktiivisin ympäristöjärjestö valtionhallinnon ja eduskunnan lobbaamisessa vuoden ensimmäisellä puoliskolla.

Kimmo-kuutti kiemurtelee.
Kuva: Juha Taskinen

Vetoomuksemme saimaannorpan puolesta keräsi 14 500 nimeä

Keräsimme yli 14 500 nimeä vetoomukseen, jolla vaadimme Saimaan verkkokalastuskiellon pidentämistä saimaannorpan suojaksi. Hallitus ei pidentänyt verkkokalastuskieltoa heinäkuulle. Valtioneuvoston asetukseen kirjattiin kuitenkin verkkokalastusrajoituksen ehdollinen jatkuminen heinäkuulle, jos norppakannan keskimääräinen kasvunopeus jää alle neljän prosentin. Samalla verkkorajoitusalueita laajennettiin. Kolasimme aiempaa enemmän norpan pesintää turvaavia apukinoksia.

Maisema Kolilla.
Kuva: Adobe Stock

Teimme ehdotuksen Suomen ensimmäisestä luontolaista

Luonnonsuojeluliitto teki ehdotuksen Suomen ensimmäisestä luontolaista, joka olisi luonnon turvaamisen yleislaki. Siinä asetettaisiin tavoitevuosi luontokadon pysäyttämiselle. Se laajentaisi lain suojan koskemaan myös arkiluontoa, kun luonnonsuojelulaki turvaa uhanalaisia lajeja, alueita ja elinympäristöjä. Moni taho otti sen mukaan vaalitavoitteisiinsa.

Taimenen matka päättyy koskessa, joka on valjastettu vesivoimalan käyttöön.
Kuva: Adobe Stock

Vastustimme vesivoimalan haitallista ja luvatonta toimintaa

Luonnonsuojeluliitto vastusti lausunnoilla Fortumin Tainionkosken vesivoimalaitoksen lyhytaikaissäännöstelyä. Kesällä hallinto-oikeus totesikin sen laittomaksi. Yhtiö on hakenut päätöksestä valitusoikeutta korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Tapauksesta voi tulla ennakkotapaus, jolla on vaikutuksia myös muiden vesivoimaloiden toimintaan.

Susi metsässä.
Kuva: Lasse Kurkela

Susien ja ilvesten tappoluvat nurin

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi kolmen suden ja kahden ilveksen tappoluvat luonnonpuistoissa sen jälkeen, kun Luonnonsuojeluliiton piirit ja yhdistykset olivat valittaneet niistä. Oikeuden linjaus on merkittävä, sillä vastaavia petojen tappolupia ei ole aikaisemmin myönnetty luonnonpuistoihin. Luonnonpuistot ovat tiukimmin suojeltuja luontoalueita. 

Tukkipuuta, jossa metsäyhtiöiden merkinnät.
Kuva: Tuuli Hakulinen

Paljastimme metsäyhtiöiden sertifikaattirikkeet

Suomen luonnonsuojeluliitto paljasti jälleen, että metsäyhtiöt rikkovat hakkuissaan FSC-metsäsertifikaatin kriteerejä. Tarkastimme noin 170 hakkuukohdetta. Noin 60 kohteella havaitsimme FSC-rikkeitä ja 10:stä teimme virallisen valituksen. Valvontatyömme seurauksena isot metsäyhtiöt ovat parantaneet sertifikaatin noudattamista ja lisänneet ympäristöasiantuntijoiden käyttöä.

Verkkokalastusta soutuveneellä.
Kuva: Reijo Viljasalo

Lohen ja silakan kannat kasvoivat

Lohen ja Pohjanlahden silakan kannat kasvoivat. Myönteistä kehitystä ovat edistäneet kalastusrajoitukset. Luonnonsuojeluliitto on ajanut niitä vaikuttamalla päätöksentekoon niin Suomessa kuin EU:ssa yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. Nyt silakan kalastusta on voitu jo lisätä.

Lähikuva liito-oravasta.
Kuva: Veli-Pekka Katajamäki, Vastavalo

Liito-oravan suojelu parani

Liito-oravan elinolosuhteet paranevat, kun Lupa- ja valvontavirasto teki uudet ohjeet liiturin turvaamiseksi hakkuissa. Jatkossa liito-oraville pitää jättää aikaisempaa enemmän metsää pystyyn. Ohje on samansuuntainen kuin Luonnonsuojeluliiton pari vuotta sitten julkaisema ehdotus.

Tupasvillaa suolla.
Kuva: Jorma Luhta

Luonnonarvokauppa edistyi

Luonnonsuojeluliitto toimi aktiivisesti, jotta yritykset saataisiin mukaan ekologiseen kompensaatioon eli korvaamaan aiheuttamansa luontohaitan ja rahoittamaan luonnonsuojelua. Osallistuimme asiasta käytyyn lakikeskusteluun ja liiton Ilmari Räsäsen Säätiö valmisteli kokeilukohteita luontoarvojen ostajille.

Ihmisen käsissä puhelin, josta näkyy Pölyttäjäkasviopas.
Kuva: Outi Neuvonen

Puolustimme pölyttäjiä julkaisemalla Suomen ensimmäisen pölyttäjäkasvioppaan

Suomen luonnonsuojeluliitto auttoi pölyttäjiä julkaisemalla Suomen ensimmäisen pölyttäjäkasvioppaan. Sen avulla pihoille on helppo valita pölyttäjien suosimia kasveja. Opas nousi hyvin suosituksi ja liiton pölyttäjäasiantuntijoita haastateltiin useissa medioissa.

Kuva: Adobe Stock

Ekokompassi opastanut yli 700 yritystä

Luonnonsuojeluliiton konserniin kuuluva Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä opastaa yrityksiä ja yhteisöjä ympäristötyössä. Jo yli 700 suomalaista organisaatiota on Ekokompassin avulla tunnistanut tärkeimmät ympäristövaikutuksensa, ja niiden pohjalta on laadittu konkreettiset, mitattavat toimet osaksi organisaatioiden ympäristöohjelmaa.

Kuva: Adobe Stock

EKOenergia edisti uusiutuvia maailmalla

Uusiutuvan energina ympäristömerkki EKOenergia jatkoi tuuli- ja aurinkoenergian edistämistä useissa kymmenissä maissa eri puolilla maailmaa. Autoimme muun muassa Kamerunissa ja Kongossa terveysasemia siirtymään aurinkoenergian käyttöön. EKOenergian vapaaehtoiset osallistuivat läpi vuoden viikoittaisiin Fridays For Future -mielenosoituksiin Eduskuntatalolla.

Paikalliset voitot

Suomen luonnonsuojeluliiton toiminta kattaa koko maan Hangosta aina Tenojoelle asti. Luontoa puolustavat noin 140 paikallista luonnonsuojeluyhdistystä, jotka kuuluvat 15 piiriin. Vuosi 2026 sisälsi monta paikallista saavutusta lähiluonnon puolesta.

Ryhmä ihmisiä yhdessä ulkona.
Kuva: Timo Kervinen

Nokian yhdistys pelasti lepakoiden ja asukkaiden kodit

Nokialla oli 2020-luvun alussa purku-uhan alla neljä 1950- ja 1960-luvulla rakennettua kerrostaloa, joiden tilalle oli tarkoitus pystyttää korkeampia. Sarpatintien kerrostaloissa ja niiden ympäristössä eli runsaasti lepakoita. Talojen ullakoilla oli pohjanlepakoiden lisääntymispaikka, ja ympäristössä havaittiin myös siippalajeja.

Vuonna 2023 kerrostalokorttelin kaavamuutoksesta oli mahdollista jättää mielipide. Suomen luonnonsuojeluliiton Nokian yhdistyksellä oli tuolloin kiireitä.

”Ei hitsi, kyllä siihen täytyy puuttua, kun siellä on lepakoita”, yhdistyksen viestintävastaava Kaarina Davis muistelee tuumanneensa.

Hän varmisti yhdistyksen hallitukselta, onko yhdistys mukana. Ilman muuta, anna palaa.

Yhdistyksessä alettiin käydä kaavoitusasiakirjoja kohta kohdalta läpi ja korjata virheellisiä väittämiä. Hallituksessa ollut historiantutkija ja kirjailija Keijo Rantanen osasi ottaa kantaa kulttuurihistoriaan liittyvissä asioista. Eräopas ja luontokartoittaja Kaija Helle tunsi puolestaan luontodirektiivit.

Yhdistys vetosi erityisesti lepakoiden suojeluun, mutta nosti esiin myös pääskyt, pihapuuston, harjuluonnon ja pohjavedet, talojen kulttuurihistorian sekä sen, ettei asukkaita ollut kuultu.

”Harsimme mielipiteen kasaan. Siinä oli kauhea vimma ja tahto puolustaa lepakoita – eihän tämä näin voi mennä”, Davis sanoo.

Kun kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavamuutoksen joulukuussa 2023, yhdistys valitti päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Viime vuoden lopulla hallinto-oikeus kumosi valtuuston päätöksen, koska se olisi johtanut lepakoiden elinympäristöjen tuhoutumiseen. Rakennukset säästyivät ja lepakot saivat pitää lisääntymis- ja levähdyspaikkansa.

Davis kertoo, että voitto tuntui todella hyvältä varsinkin, kun luonnon puolustaminen on yleensä jatkuvaa taistelua. Myös talojen asukkaat iloitsivat, sillä hekin olivat taistelleet kotiensa puolesta.

Nokian yhdistys juhlisti lepakoiden pelastumista kakkukahveilla. Juhlat meinasivat kyllä jäädä, kun aktiiviset luonnonsuojelijat olivat jo seuraavan hankkeen parissa.

Pentti Kananoja.
Kuva: Pentti Kananoja

Pentti Kananoja nikkaroi suolle suositun virkistyspaikan

Syyskuun lopulla lekan iskut ja iloinen puheensorina kantautuivat Lintunevalta Pohjanmaalta. Yhdet iskivät paaluja ojaan kahteen riviin ja toiset kuokkivat turvetta ojaan. Kolmannet polkivat massaa tiiviiksi.

Kurikan Luontoyhdistyksen ja Kyrön Seudun Luonnonsuojeluyhdistyksen kökissä eli talkoissa ennallistettiin suota tukkimalla ojaa.

”Välillä kävimme läheisellä laavulla evästelemässä makkaran paistolla ja juotavalla”, kertoo suoalueen omistaja Pentti Kananoja.

2010-luvun alussa Lintunevan suo oli vaarassa tuhoutua, sillä valtion energiayhtiö Vapo (nyk. Neova) havitteli sieltä turvetta. Kananoja oli mukana turpeennostoa vastustavassa kansanliikkeessä. Hän osti suolta 21 hehtaarin kokoisen palstan ja suojeli sen. Yhtenä syynä oli saada valitusoikeus. Lopulta aluehallintovirasto torppasi yhtiön turpeennostoaikeet rikkaan lajiston perusteella.

Vuosien varrella Kannanoja on rakentanut suolle pitkospuureitin, kaksi laavua ja muuta palveluvarustusta. Patoja on tehty 2–3 vuodessa.

Alueesta onkin tullut suosittu virkistyspaikka, jossa ihmiset käyvät ihastelemassa niin allikoita, lampia kuin lintuja. Suolla viihtyy muun muassa mustakurkku-uikkuja, riekkoja, teeriä, joutsenia ja telkkiä.

Ennallistamistyö on tuottanut tulosta. Suon vedenpinnan taso on noussut ja on palautumassa ennalleen. Paikoin pitkospuut ovat jääneet veden alle. Näitä kohtia Kananoja on nikkaroinut kuntoon.

Kananoja on työskennellyt myös sen eteen, että lähes 500 hehtaarin suo suojeltaisiin kokonaan. Viime aikoina suojeluun on saatu jälleen uusia alueita ja noin puolet suosta on nyt suojeltu.

Mutta miksi Kananoja on tehnyt tämän kaiken?

Pitkänlinjan lintumies kertoo, että suot ovat aina olleet hänen lempipaikkojaan. Niillä on mielenkiintoista tutkia lintuja ja muita luonnon saloja. Hän oli myös aina haaveillut omasta suopalstasta.

”Halusin vain tehdä sen”, hän kuvaa haluaan ennallistaa suota.

Kuva: Kalle Kari

Kauppi-Niihaman suojelu eteni

Keväällä luonnonsuojelijat saivat ilouutisen, kun Tampereen kaupunki kertoi suojelevansa lähes 400 hehtaaria Kauppi-Niihaman metsäalueesta. Entuudestaan suojelussa oli vain noin 45 hehtaaria.

Vanhoista kuusivaltaisista metsistä ja rakentamattomista rannoista tunnettu Kauppi-Niihama on ollut vuosien varrella useita kertoja vaarassa. Hakkuiden lisäksi metsän reunoja on nakerrettu rakentamisen tieltä ja sinne on meinattu tehdä niin golfkenttä kuin leirintäalue.

Pitkän linjan luonnonsuojelija Juho Kytömäki kertoo, että vuosikymmeniä kestäneen suojelutaistelun viimeinen vaihe alkoi keväällä 2024. Kaupunki suunnitteli metsään kirjanpainajan takia massiivisia hakkuita, jotka olisivat aiheuttaneet suurta tuhoa arvokkaille metsille. Kytömäki on työskennellyt aiemmin Luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piirillä.

”Kun kuulin suunnitelmista vapun paikkeilla, ajattelin, että nyt en enää jaksa, alue taitaa mennä. Muutaman henkilön kanssa keskusteltuamme tuli fiilis, että yritetään vielä kerran”, Kytömäki sanoo.

Ensimmäiseksi he tekivät suojelualoitteen, jossa ehdotettiin reilun 800 hehtaarin kokoisen alueen suojelua. Siitä sai alkunsa Kauppi-Niihamaa puolustanut kansanliike, jossa oli mukana useita yhdistyksiä ja lukuisia kansalaisia. Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri oli aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja ja hoiti sen jakelun.

Liikkeen toimijat rupesivat ottamaan yhteyttä poliitikkoihin ja pitämään asiaa esillä. He veivät päättäjiä retkelle metsään ja tapasivat kaupungin tuolloisen pormestarin Kalervo Kummolan. Vaalien jälkeen he tapasivat myös uuden pormestarin Ilmari Nurmisen.

Useat puolueet innostuivat hankkeesta ja vuoden 2025 alussa suojelusta jätettiin kaksi valtuustoaloitetta.

Tämän vuoden maaliskuussa kaupunginhallitus hyväksyi alueen suojelun. Samalla kaupunki päätti perustaa 23 muuta luonnonsuojelualuetta, joista moni perustuu Luonnonsuojeluliiton Tampereen yhdistyksen ja Pirkanmaan piirin aloitteisiin.

Kytömäki kertoo, että päätöstä oli vaikea uskoa todeksi, mutta olo oli onnellinen. Pitkä ja välillä epätoivoinen työ tuotti vihdoin tulosta.

”Harvoin iso alue saadaan kerralla kokonaan suojeluun. Tämä oli tässä tilanteessa ehkä paras saatavissa oleva ratkaisu.”

Arvokkaita metsiä jäi vielä suojelun ulkopuolelle. Kytömäki sanoo, että työ jatkuu, jotta Kauppi-Niihaman suojelualuetta laajennettaisiin.

Kaatopaikka.
Kuva: Minna Suhonen

Vaarallisen kaatopaikan laajennus torpattiin

Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin ja Keski-Pohjanmaan Luonto -yhdistyksen periksi antamaton työ tuotti tulosta, kun sinkkivalmistaja Boliden ei saanut lupaa kaatopaikan laajennukselle Kokkolassa. Lupa- ja valvontavirasto (LVV) epäsi yhtiön ympäristölupahakemuksen syyskuussa muun muassa kaatopaikan pitkän ajan vaaroihin vedoten.

Yhtiön sinkkitehtaan vaarallisen jätteen kaatopaikan laajentamista ovat vastustaneet myös muut yhdistykset ja monet paikalliset ihmiset.

Piiri selvitti kaatopaikan keskeiset ongelmat ja toi ne esiin lausunnossaan. Esimerkiksi happoa muodostavaa jätettä valuisi ympäristöön viimeistään kaatopaikan tiivisteiden pettäessä. Kaatopaikan laajennusosa olisi myös laiton, koska se rajautuisi mereen sekä pohjavesi- ja Natura-alueeseen.

”Kaatopaikka sisältää erittäin korkeita raskasmetallien, kuten sinkin, kadmiumin ja happoa muodostavan rikin, määriä ja pitoisuuksia. Pienikin vuoto kaatopaikalta olisi hyvin haitallinen laajalla alueella”, toteaa piirin toiminnanjohtaja Marjo Lehtisalo.

Lehtisalo kertoo, että he ovat osin tyytyväisiä viranomaisen ratkaisuun, mutta työ jatkuu. Piiri valitti lokakuussa Vaasan hallinto-oikeuteen yhdessä Vesiluonnon Puolesta ry:n kanssa kaatopaikan nykyisistä luvista, jotta se lakkautettaisiin ja jätteet saataisiin hyötykäyttöön.

”Olemme edelleen huolissamme nykyisen 60 hehtaarin ja noin 15 miljoonan kuution kaatopaikan väistämättömistä pitkäaikaisista vaikutuksista mereen, luontoon ja pohjavesialueeseen.”

Kaatopaikan ongelmana on myös se, että se on perustettu osin mereen jätetäyttöjen päälle. Asiantuntija Jari Natunen kertoo, että tarkkailutulosten perusteella kaatopaikka vuotaa todennäköisesti pohjaveteen ja mereen, vaikka sen ympärille on rakennettu maanalainen seinä pohjaveden suojaksi.

Yhtiö on valittanut LVV:n kaatopaikan laajennusta koskevasta päätöksestä hallinto-oikeuteen.

Kuva: Johanna Viitanen

Taistelu lähteikön puolesta

Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri sai keväällä 2025 tietoonsa huolestuttavan poikkeuslupahakemuksen. Data drop -yritys haki lupaa luonnontilaisen lähteen hävittämiseen Riihimäellä, jotta se voisi rakennuttaa alueelle datakeskuksen.

Piiri alkoi tutkia asiaa, koska luonnontilaiset lähteiköt ovat vesilaissa suojeltuja uhanalaisia luontotyyppejä. Niitä on tuhoutunut paljon muun muassa ojituksen, metsätalouden ja rakentamisen takia.

Pian selvisi, että lähteikkö on hyvin arvokas. Kävi myös ilmi, että alueen 2009 voimaan tullut asemakaava oli luontotietojen osalta vanhentunut.

”Silloin kaavassa ei ole huomioitu näitä lähteitä ja noroja, eikä nykyinen niitä suojeleva vesilakikaan ole ollut vielä voimassa”, piirin erityisasiantuntija Lauri Kajander sanoo.

Piiri kokosi tietoja lähteikköjen luontoarvoista ja perusteluja luvan epäämiselle. Muistutus jätettiin keväällä 2025.

Myöhemmin keväällä paikallinen lähde- ja sammalharrastaja Johanna Viitanen kävi inventoimassa aluetta. Löytyi huomattavasti uhanalaista lajistoa ja uusia lähteikön osia, kuten tihkupintoja ja noroja.

Yritys täydensi poikkeuslupahakemustaan ja piiri muistutusta. Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys jätti oman muistutuksensa. Myös liiton Etelä-Hämeen piirin vapaaehtoiset osallistuivat lähteikön puolustamiseen.

Media kiinnostui tapauksesta. Aamuposti-lehti ja Yle haastattelivat Viitasta ja Kajanderia ja tekivät aiheesta useita juttuja. 

Tämän vuoden keväällä datakeskusyhtiö veti hakemuksensa pois. Lähteikkö säästyi.

”Se on aina hienoa, kun saadaan säilytettyä arvokkaita luontokohteita, jotka ovat olleet vaarassa tuhoutua”, Kajander toteaa.

Toisaalta hän muistuttaa, että järjestelmä oli jälleen pettänyt. Datakeskussuunnitelma oli päässyt puutteellisten selvitysten takia näin pitkälle alueella, johon rakentamisen ei pitäisi olla edes mahdollista.

Julkaistu Luonnonsuojelijassa 4/2026.

Luonnonsuojelija-lehti on jäsenetu