Oikeusministeriö asetti työryhmän kiertämään lakia


Teksti
Hannes Koljonen
Lyhytaikaissäädön on tutkittu olevan erittäin haitallista vesistöjen kasvillisuudelle, kalastolle, ja selkärangattomille eläimille. Vaaraa aiheutuu myös vesistön käyttäjille, kuten kalastajille, veneilijöille ja rantojen asukkaille, esimerkiksi epävarmojen jääolosuhteet vuoksi, josta aiheutuu konkreettista hengenvaaraa.
Suomen luonnonsuojeluliitto on menestyksekkäästi haastanut lyhytaikaissäätöä Suomessa ja urakka on vasta alussa. Nyt kuitenkin Orpon hallitus on perustanut työryhmän, jonka tavoitteena on sallia lyhytaikaissäätö ilman lupaa, mutta vain sähköjärjestelmän sitä vaatiessa. Lakimuutosta perustellaan sillä, että vesiluvan saaminen kyseiselle toiminnalle voisi viedä vuosia.
”Totuus on se, että lyhytaikaissäädön saaminen vesivoimaloiden vesilupiin veisi pidempään kuin lain muuttaminen. Lakihankkeen syy näyttääkin olevan se, että sillä pyritään kiertämään normaali lupaharkinta. On varsin epätodennäköistä, että yhtiö saisi luvan harjoittaa lyhytaikaissäätöä, jos se hakisi vesilupaansa tällaista muutosta. Lisäksi lupaharkinnassa ratkaistaisiin myös korvaukset niille, joille toiminnasta aiheutuu haittaa”, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöoikeuden asiantuntija Hannes Koljonen.
Työryhmän tavoitteena on saada hallituksen esitys eduskunnalle jo ensi syksyksi. Esitys ei kuitenkaan estäisi Luonnonsuojeluliiton oikeustoimia luvattomia säännöstelyjä vastaan.
Lyhytaikaissääntely saattaa tuhota vesilintujen pesät, vesieliöiden elinolosuhteet ja uhanalaisten kalalajien kudun.

Hannes Koljonen
Luonnonsuojeluliiton ympäristöoikeuden asiantuntija


