Valtio aikoo hakata hallinnoimiaan, suojeluun kuuluvia metsiä. Luonnonsuojeluliiton piirit ja Lakiasiaintoimisto Maailma vaativat viranomaisia tutkimaan Metsähallituksen hakkuusuunnitelmien laillisuutta.
Kuva Paul Stevens
Teksti
Oona Lohilahti
Hakkuut kohdistuvat EU-direktiiveillä suojeltuihin boreaalisiin luonnonmetsiin, joiden heikentäminen on vastoin uutta ennallistamisasetusta.
Boreaalinen luonnonmetsä on EU:n luontodirektiivin mukainen, ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi, ja sen tulevaisuus on arvioitu epäsuotuisaksi ellei suojelua lisätä merkittävästi. Nämä metsät ovat elintärkeitä lukuisille uhanalaisille lajeille.
Mukana olivat Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan, Satakunnan, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin piirit.
”Lupa- ja valvontavirastolle toimitetut tiedot metsien lajistosta ja luontoarvoista ovat kiistattomat. Odotamme viranomaisen käsittelevän asiaa kiireellisenä ja Metsähallitukselta vastuullisia johtopäätöksiä tilanteen ratkaisemiseksi. Näiden kohteiden hakkaaminen olisi oppikirjaesimerkki luontokadon edistämisestä”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää.
Luonnonsuojeluliitto ja Greenpeace ovat yrittäneet saada neuvotteluratkaisua kohteiden hakkuista Metsähallituksen kanssa. Metsähallitus kuitenkin päätti edetä hakkuissa.
Suomen päästöjen kehitystä ja ilmastotoimien riittävyyttä seuraava jokavuotinen ilmastovuosikertomus julkaistiin kesäkuun lopussa. Sen mukaan on selvää, etteivät Suomen ilmastotoimet ole riittäviä velvoitteisiin nähden. Suurin haaste on se, että metsät ovat muuttuneet päästölähteeksi.
Luonnonvarakeskuksen tilastot kertovat, että Suomen metsät ovat olleet hiilinielun sijaan ilmastopäästöjen aiheuttaja jo vuodesta 2021. Luonnonsuojeluliitolle tämä ei tullut yllätyksenä. Muun muassa kaksi riippumatonta ja lakisääteistä tiedepaneelia, Suomen luontopaneeli ja ilmastopaneeli ovat varoitelleet metsien liiallisten hakkuiden johtavan juuri tähän.
Luonnonsuojeluliitto vaatii pienempiä metsähakkuita
Vuoden alussa uutisoitiin Suomen metsien muuttumisesta hiilinielusta päästölähteeksi. Hiilinielujen romahduksen vuoksi Suomen nettopäästöt ovat yhä 1990-luvun tasolla, vaikka useat teollisuuden alat Suomessa ovat vähentäneet päästöjään viime vuosikymmenten aikana. Kokonaisuudessaan päästöt ovat vähentyneet 42 % vuodesta 2005.