Luonnon ykköspuolustaja Eerika Korhonen

”Koimme, että tarvitsemme Rautavaaralle oman yhdistyksen, sillä täällä on arvokkaita luontokohteita ja rauhaa”, sanoo Rautavaaran luonnonystävien puheenjohtaja.
Eerika Korhonen

Teksti Jenni Hamara

  • Rautavaaran luonnonystävät ry:n puheenjohtaja
  • Ei kaivosta Rautavaaralle -ryhmän aktiivi
  • Luontoyrittäjä

Mitä teet vapaaehtoisena?

Rautavaaran luonnonystävät perustettiin helmikuun alussa. Luvassa on linnunpönttötalkoita ja järjestämme myös roskienkeruutapahtuman. Haluamme tuoda ihmisille erityisiä luontokohteita ja kulttuurihistoriallisesti tärkeitä kohteita tutummiksi. Teemme yhdistystämme näkyväksi osallistumalla erämessuille ja Rautavaarapäiville kesäkuussa. Järjestämme myös vieraslajitalkoita ja ohjelmaa Suomen luonnon päivänä elokuussa.

Miten Luonnonsuojeluliiton uusi paikallisyhdistys Rautavaaran luonnonystävät syntyi?

Viime vuonna heräsimme siihen painajaiseen, että brittiläinen pörssiyhtiö suunnittelee mustaliuskeavolouhosta Rautavaaran ainoan ison kyläkeskuksen välittömään läheisyyteen. Se keräsi ihmisiä yhteen. Ei ollut järjestäytynyttä yhdistystä. Koimme, että tarvitsemme Rautavaaralle oman yhdistyksen, sillä täällä on arvokkaita luontokohteita ja rauhaa. Tuli olo, että kyllä täälläkin täytyy olla paikallisesti ihmisiä, jotka puhuvat luonnon puolesta. Minkä takia ihmiset tulevat Rautavaaralle? Luonnon takia.

Millainen hetki luonnossa on jäänyt mieleesi?

Älyttömin tilanne, johon olen joutunut, tapahtui omalla takapihallani Askolassa. Olin saanut tuttavalta vanhoja lehtiä luettavaksi. Päätimme tyttäreni kanssa mennä pihalle yöksi nukkumaan. Otimme patjat ja koko sohvan nurmikolle. Aloin lukemaan tyttärelleni lehteä, jossa esiteltiin eri eläimiä: kettu, karhu, mäyrä, lintuja. Luimme lehteä ja kerroin eläimistä. Peittelin tyttäreni nukkumaan ja toivotin hyvää yötä. Samassa katsoin, että mäyrä juoksee sohvaamme kohden. Huusin lapselle: ”Mäyrä tulee!” Se jarrutti, kääntyi ja pakeni omenapuiden alle. En ollut tiennyt, että sen yöllinen reitti kulkee pihamme läpi. Sen jälkeen emme kyllä saaneet unta.

Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 2/2025.

Luonnonsuojelija-lehti on jäsenetu