Luo toivoa, auta pölyttäjiä

Teksti

Liisa Hulkko

Kevät toi pörisevät kimalaiset ja lepattelevat perhoset. Kevään kiihkeys, valo, vihreys ja rytmi tarttuvat. Maasta nousevat kasvit, pohjoiseen palaavat muuttolinnut, hiirenkorvat ja lentoon nousevat perhoset luovat toivoa. Ja toivoa tähän maailmaan tarvitaan juuri nyt.

Kun maailmalla myrskyää, on välillä tarpeen luoda katse lähelle. Voiko olla hymyilemättä, kun seuraa pulleanpörheän kimalaisen horjuvaa lentoa kukasta kukkaan? Luontoa tarkkaillessa pysyvät jalat tiiviisti maassa mutta mieli lentää ja avartuu.

Luonnon tarkkailun lisäksi puutarhanhoito tekee tutkitusti hyvää mielenterveydelle. Kädet siis multaan! Pölyttäjiä voi auttaa niin saksien kanssa pihaansa parturoiva visualisti kuin riippumatossa makaava haukottelija.

Olemme tottuneet ajattelemaan, että puutarhanhoito tarkoittaa kasvien ja lajien tiukkaa kontrollointia ja hallintaa. Piha voi kuitenkin olla rönsyilevä ja runsas luontoparatiisi, jossa voi vaalia luonnon omia kasveja. Risuröykkiöt, hiekkakasat, avokompostit ja lahoavat puut eivät olekaan sotkua, vaan pölyttäjien turvapaikkoja. Voikukat eivät ole rikkaruohoja, vaan pölyttäjille tärkeitä meden lähteitä. Nokkoset taas ruokkivat perhosten toukkia.

Piha voi olla rönsyilevä ja runsas luontoparatiisi.

Jos rakastaa pieteetillä tehtyjä istutuksia ja kauniita linjoja, voi silloinkin auttaa pölyttäjiä. Pölyttäjien suosimilla kukkivilla puilla ja pensailla saa pieneenkin pihaan kerroksellisuutta. Kun kukkapenkkeihin ja ruukkuihin istuttaa hyönteisten suosimia kasveja, jotka kukkivat kaikkina vuodenaikoina, saa puutarhaan elämää. Risukasat voi korvata kauniilla hyönteishotelleilla, lahopuusta saa upeita patsaita ja elementtejä kukkapenkkeihin ja vanhasta puusta voi tehdä vaikkapa pergoloita.

Jos sinulla ei ole omaa pihaa, voit vaikuttaa taloyhtiösi tapaan hoitaa pihaa tai tulla mukaan kesän satoihin talkoisiin! Suomen luonnonsuojeluliiton piirit ja yhdistykset hoitavat uhanalaisia perinneympäristöjä ja poistavat talkoilla vieraskasveja, kuten jättipalsamia. Talkoita löydät lehden tapahtumaosiosta.

Kesäkuussa on aika tehdä kesän ihanin luontoteko ja kerätä vieraslajikimppu! Kimppuun voit kerätä kauniita mutta haitallisia kukkia, kuten komealupiineja. Lupiinin siitepöly sisältää myrkyllistä alkaloidia, lupaniinia, joka voi haitata kimalaisten lisääntymistä. Lupiini on kuitenkin kaunis ja komea kasvi – maljakossa! Jos olet somessa, ota kimpusta kuva ja laita se someen tunnisteella #vieraslajikimppu. Jos et ole, vie kimppu vaikkapa tuliaisiksi ja kerro samalla vieraskasveista.

Tässä lehdessä kerrotaan, miten pölyttäjiä voivat auttaa myös kunnat ja erilaiset toimijat. Jos pölyttäjät katoaisivat, luhistuisi moni elämämme kannalta tärkeä tukipilari. Mutta kuten Sinulla on perhosvaikutus -jutussa sanotaan, perhosen siiven isku toimii toisinkin päin: ”Pienetkin pölyttäjien suojelemiseen tai palauttamiseen tähtäävät toimet voivat johtaa suuriin positiivisiin kerrannaisvaikutuksiin.” Mennään siis kohti kesää ja toivon tekoja!