Haitallisen vieraslajin valkopajuangervon siirtymäaika päättyi

Suositun mutta haitallisen vieraslajin kurtturuusun myynti- ja kasvatuskielto keskustelutti Suomessa kolme vuotta sitten. Nyt sama kielto on voimassa toisen yleisen koristekasvin, valkopajuangervon, kohdalla. Siinä, missä kurtturuusu uhkaa etenkin merenrantojen luontaista lajistoa, levittäytyy valkopajuangervo sisävesien rannoille.
Kehityspäällikkö Virpi Sahi ja ympäristökasvattaja Emilia Pippola valkopajuangervoviidakossa Espoossa. Kuva Titta Vikstedt.

Teksti

Toimitus

Valkopajuangervo lisättiin Suomen haitallisten vieraslajien joukkoon vuonna 2023. Tuolloin kasville annettiin kahden vuoden siirtymäaika, joka päättyi 15.8.2025. Sen jälkeen valkopajuangervoa tai sen muotoja vitipajuangervoa ja kaljupajuangervoa ei ole saanut enää myydä tai kasvattaa. Sama siirtymäaika koskee myös viitapihlaja-angervoa.

Valkopajuangervo on ehtinyt jo muodostaa Suomen olosuhteisiin nähden harvinaisen laajoja ja tiheitä kasvustoja esimerkiksi Espoossa Glimsinjoen varteen ja Pitkäjärven rannoille. Siellä se on valloittanut hehtaareittain jo ennestään vähentyneitä ja uhanalaisia luontotyyppejä, kuten kosteita lehtoja, tulvametsiä ja luhtia. Kasvustot ovat saaneet alkunsa Träskändan kartanopuistosta, jonne valkopajuangervoa istutettiin 1800-luvulla.

”Valkopajuangervo on uhka luonnon monimuotoisuudelle. Pitkäjärven luhta on jo laajalti menetetty valkopajuangervolle – paikoin myös Glimsinjokivarren lehdot ja tulvametsät. On suuri vaara, että kasvustot levittäytyvät yhä alemmas Glimsinjokea ja täyttävät myös Kirkkojärven luhdan ja Espoonjoenkin rannat lopulta kokonaan. Nyt pitää keskittyä siihen, miten angervosta vielä vapaa luonto pelastetaan”, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton kehityspäällikkö Virpi Sahi.

Suomen luonnonsuojeluliitto ja Suomen Luonto -lehti haluavat nostaa Glimsinjoen ja Pitkäjärven rannoilla leviävän valkupajuangervon esiin varoittavana esimerkkinä. Samanlaista tilannetta ei saa päästää syntymään muualla Suomessa.

Tunnista valkopajuangervo ja ilmoita havaintosi

  • Korkeus jopa noin 1,5 metriä.
  • Kukkii heinä–elokuussa.
  • Kukinto pysty ja kartiomainen. Kukat valkoiset tai hennon vaaleanpunaiset.
  • Lehdet soikeat ja sahalaitaiset, kirkkaan vihreät.
  • Kasvaa aurinkoisilla ja puolivarjoisilla paikoilla, suosii ravinteikasta ja kosteaa maata.
  • Puutarhoista tuttu kasvi leviää suotuisalla paikalla tehokkaasti lähiympäristöön, jossa kasvattaa laajoja ja tiheitä pensaikkoja.
  • Helpoin erottaa muista samanoloisista angervopensaista kesällä kukinnan aikaan.
  • Suomen Luonto -lehti kerää havaintoja valkopajuangervoista. Havaintotieto auttaa arvioimaan valkopajuangervon levinneisyyttä ja uhkaa luonnolle sekä kohdentamaan viestintää ja torjuntatoimia.
  • Havaintotiedot voi kirjata 15.9.2025 asti Suomen Luonnon verkkosivuilla: suomenluonto.fi/ilmoita-valkopajuangervo.

Luonnonsuojelija-lehti on jäsenetu