Eläköön metsät – metsävoittoja kunnasta toiseen

Lahja luonnolle ja
kuopiolaisille – 250
hehtaaria suojelualueita

Kuopiosta kantautui ilosanoma: paikallisten
luonnonsuojelijoiden aloite hyväksyttiin ja Kuopio sitoutui suojelemaan 250 hehtaaria kaupungin 250-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Asialla ovat olleet Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksen Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksen (KLYY) vapaaehtoiset, joista osa on myös osallistunut Kotimetsän puolustajat -koulutukseen.

”Oli upea juttu, kun kuulimme että kaupunki on tehnyt periaatepäätöksen suojelun lisäämisestä. Emme ole vielä ehtineet kippistää tälle tiedolle yhdessä, mutta tulemme sen kyllä tekemään”, iloitsee Maria Kröger, yksi ryhmän jäsenistä.

250 hehtaarin suojelu onkin Kuopion metsiensuojelijoille vain välietappi – mutta iloinen sellainen. Tuoreen METSO-kartoituksen tuloksena Kuopiosta on löydetty yli 1000 hehtaaria luontoarvoiltaan merkittäviä metsä- ja suoalueita.

”Aloitetta kirjoittaneista ja Kotimetsän puolustajista koostuva porukkamme on mukavan moninainen joukko luonnonsuojelusta kiinnostuneita. Seuraavaksi aiomme esimerkiksi jatkaa ajankohtaisten metsäaiheiden parissa, kuten Pienen Neulamäen vaihtoehtokaavan ja myös nauttia yhdessä metsästä”, Kröger kertoo.

Hyvinkäällä yli 120
hehtaaria suojeluun

Hyvinkään Kytäjälle perustettiin uusia suojelualueita 124,3 hehtaaria, mikä nostaa alueen suojellun pinta-alan jo 750 hehtaariin. Suojelun taustalla on Uudenmaan piirin ja Hyvinkään yhdistyksen työtä Kytäjän alueen suojelemiseksi. Metsätalousinsinööri, luontokartoittaja Jyri Mikkola on tehnyt alueella kartoituksia jo parinkymmenen vuoden ajan hankalasti kartoitettavalla alueella.

”Alue on täynnä kallioharjanteita, jyrkänteitä, rotkoja, järviä, lampia ja puroja”, Mikkola kuvailee. ”Yhdelläkään taholla ei ole ollut aikaa eikä resursseja laittaa siihen, mitä tuo alue vaatisi kerralla kartoittamiseen, joten joka kartoituskierroksella on löytynyt uusia arvokkaita metsiä.”

Kytäjällä on monenlaista metsää lehdoista karuihin kalliometsiin. Yksi ominainen piirre on se, että metsälehmusta kasvaa hyvin paljon.

”Alue on metsälehmuksen geeniperimän kannalta olennainen”, Mikkola kertoo.

Pärnävaaran liito-oravametsä hakkuilta turvaan

Itä-Suomen Kotimetsän puolustajat -koulutuksen käynyt ryhmä sai jo kesken koulutuksen voiton, kun he lähtivät kartoittamaan Liperin Pärnävaaran leimikoita. Ryhmä tunnisti liito-oravan metsän ja haavikon.

Hakkuuleimikoiden suunnittelija suostui heti siirtämään kohteet säästökohteiksi ja hakkuut näihin metsiin peruttiin. Kaikkia arvokkaita kohteita ryhmä ei saanut turvaan, mutta ryhmä jatkaa päättäväisesti työtään. 

”Meillä on tarmokas tunnelma. Ei haluta vain seurata sivusta hakkuita, vaan on tarve ja halu päästä vaikuttamaan. Monelle on ollut tärkeää löytää samanhenkisiä ihmisiä ja vertaistukea – oma porukka”, luontoaktivisti Eveliina Korhonen kuvailee.

Metsäväki-yhteisö
puolusti lähimetsäänsä
Jyväskylässä – ja voitti

Juuri koulutettu Kotimetsän puolustajat -ryhmä on ryhtynyt aktiivisesti puolustamaan Jyväskylän Laajavuoren metsiä. Sinne valmistellaan asemakaavan muutosta, jonka tavoitteena on lisätä rakentamista. Lokakuussa nähtiin ensimmäinen välivoitto. Keskisuomalaisen jutun mukaan Scandic Laajavuoren kylpylähotelli oli toivonut hakkuita parantaakseen maisemia, mutta asukkaiden voimakas julkinen vastustus sai sekä hotellin että kaupungin perumaan suunnitelmat. 

”Nopeasti noussut kohu ja asukkaiden aktiivisuus toimi. Oli iloinen yllätys ja voimaannuttava tunne, kun näki miten tehokkaalla kampanjalla voi saada tuloksia aikaan. Yhteisössä päätös herätti iloa ja toivoa”, Metsäliikkeen aktiivi ja kaupunkimetsien puolustaja Elina Ilves kertoo. 

Kotimetsän puolustajat ja Metsäväki-yhteisö saivat voitosta uutta intoa kaavavaikuttamiseen ja kaupungin metsiensuojelutavoitteiden kirittämiseen.

Kaksi metsävoittoa
Riihimäen seudulla

Aurinkovoimalan tieltä ei kaadeta metsää –  Lopen Vojakkalan Helios Nordic Energy Finland Oy:n aurinkovoimala-alue ei toteudu vankan paikallisen vastustuksen takia. Suunnittelutarveasiaan otti kantaa Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys. Lopputulos oli luonnonsuojeluyhdistyksen näkemyksen mukainen. Lopputuloksena hanke ei etene metsän kustannuksella.

Toinen merkittävä voitto saavutettiin Hausjärvellä. Yhdistyksen vetoomus ja kuntalaisaloite käynnistivät prosessin, joka johti avohakkuun perumiseen Rutajärven vanhan metsän alueella. Kunta lohkaisi maaperinnöstään myyntiin 32 hehtaarin metsäalueen, johon sisältyi arvokas vanhan metsän osuus. Luonnonsuojeluliittoon kuuluva Ilmari Räsäsen säätiö ja Luonnonperintösäätiö ostivat alueen, joka on nyt matkalla luonnonsuojelualueeksi. 

Yhteistyö toi tulosta:
metsä turvaan Keravalla

Keravan seurakunnan metsien käsittely sai uuden suunnan, kun Keravan ympäristönsuojeluyhdistys pääsi vaikuttamaan seurakunnan metsäsuunnitelmaan liitetyn luontoselvityksen tekoon. Yhteistyön ansiosta Mäntypirtin metsäalue Tuusulan Rusutjärvellä jätetään kokonaan hakkuiden ulkopuolelle. Alueella sijaitsee tärkeä pohjavedenottamo ja suosittu uimaranta. 

Myös Tuusulan Sammalojan ja Sammalmäen alueiden suunnitellut avohakkuut peruttiin. Lisäksi seurakunta on päättänyt rauhoittaa metsänsä lintujen pesimäajaksi. Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen ja seurakunnan välinen yhteistyö jatkuu nyt entistä tiiviimpänä — luonnon ja yhteisön parhaaksi. 

Kolme uutta luonnon-
suojelualuetta Helsinkiin

Helsinkiin on perustettu 35 hehtaarin laajuinen Meri-Rastilan luonnonsuojelualue. Päätös on yksi viime vuosien merkittävimmistä niin Uudellamaalla kuin Helsingissäkin. Alueella on edustavia, luonnontilaisen kaltaisia metsiä, kallioita, merenrantaa, useita suotyyppejä ja norouomia. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ovat yhdessä monien muiden toimijoiden kanssa puolustaneet aluetta rakentamiselta ja hakkuilta jo pitkään.

Vuonna 2025 Helsinkiin perustettiin myös kaksi muuta merkittävää luonnonsuojelualuetta, joiden puolesta yhdistys ja piiri ovat tehneet pitkäjänteistä työtä: 28 hehtaarin Pakilanmetsän luonnonsuojelualue Keskuspuistossa sekä 16 hehtaarin Talin luonnonsuojelualue.

Vapaaehtoiset osoittivat lajiosaamisen voiman

Hämeenlinnassa vanhan kiistakohteen hakkuuaikeet pysähtyivät kahden Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistyksen jäsenen Johanna Viitasen ja Kati Tapailan ansiosta. He tekivät vapaaehtoisen lajikartoituksen avohakkuuksi aiotulla leimikolla ja löysivät useita uhanalaisia ja vanhan metsän lajeja, kuten runsaasti hömö- ja töyhtötiaisia, kantopaanusammalta ja pikkuviirujäkälää.

Lajihavainnoista on ilmoitettu metsäyhtiölle, joka on kertonut perehtyvänsä havaintoihin, ja lokakuun lopussa Martinhuhdan ja Pukkinummen leimikko on yhä pystyssä. Alueella toimii muutenkin aktiivinen metsiensuojeluyhteisö: Etelä-Hämeen piirin metsäryhmä on kasvanut jo 70 jäsenen verkostoksi.  

Kaksi suota pelastettiin turpeenkaivulta

Neova on hakenut Pohjois-Karjalassa jatkuvasti uusia suoalueita turvetuotantoon toimittaakseen raaka-ainetta Ilomantsin aktiivihiililaitokselle, mutta on kohdannut luonnonsuojelijoiden määrätietoisen vastarinnan. Tuohtaansuon ja Teerisuon muuttaminen turvetuotantoalueiksi olisi vaarantanut arvokkaita Natura- ja lintualueita sekä lisännyt vesistöjen kuormitusta. 

Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri toi lausunnossaan esiin myös sen, että Tuohtaansuolle on suunniteltu vesistöjen kunnostustoimia, jotka turvetuotanto vesittäisi täysin. Ristiriitaa lisää se, että Neova markkinoi aktiivihiiltä keinona vesien puhdistukseen ulkomailla, vaikka sen oma turvetuotanto tummentaa järviä ja jokia Suomessa. 

Itä-Suomen aluehallintovirasto päätti lopulta olla myöntämättä Neovalle turpeenottolupia – kestämättömien vesistövaikutusten vuoksi.

Luonnonsuojeluliitossa 2000 ennallistettua suohehtaaria rikki

Luonnonsuojeluliitto on viimeisen viiden vuoden aikana ennallistanut yli 2000 hehtaaria suota. Nyt ne toimivat suoluonnon monimuotoisuuden ydinalueina. Tänä vuonna 2025 ennallistettiin Ristijärven Liejusuota, Puolangan Myllypuron suoaluetta ja Lapinlahden Sarasuota.

Lisäksi Puolangan Huuhkajapuron alajuoksulla ja Tupakkipurolla palautettiin taimenen elinympäristöjä. Siellä Luonnonsuojeluliitto ennallisti soita, teki kutusoraikkoja ja palautti jokeen suuria kiviä ja soraa varttuneiden taimenten elinympäristöksi.

Ennallistustöitä tehtiin Lumenen, Tallberg-yhtiöiden, Piirlan, PT-Designin sekä August Ludvig Hartwallin säätiön tuella.

Turvallisempi Saimaa – saimaannorppia jo yli 500

Suojelutyö tuottaa tulosta: saimaannorppakanta on kasvanut jo yli 500 yksilöön! Kasvu on merkittävä saavutus, mutta norpan tulevaisuus ei ole vielä turvattu. Siksi Luonnonsuojeluliiton työ turvallisemman Saimaan puolesta jatkuu vahvana.

Vuoden aikana järjestettiin 18 katiskarakennustalkoot, ja kahdessa kesän kalastustapahtumassa jaettiin yhteensä 120 norppaturvallista Saimaa-katiskaa vapaa-ajan kalastajille. Samalla norpalle vaarallisia verkkoja saatiin pois sen elinalueilta. Talvella kolattiin apukinoksia ja keväällä tehtiin pesälaskentoja.

Saimaannorpasta ja sen suojelusta viestittiin laajasti sekä valtakunnallisesti että Saimaan alueella. Norppana on hyvin jännittävää -nukketeatteri tavoitti noin 1300 katsojaa 50 esityksessä. Mobiilinäyttely keräsi toiset 1300 kävijää, ja 24 norppaoppituntia sekä kolme tapahtumaa tavoittivat yhteensä noin 1400 lasta, nuorta ja aikuista.

Kunnat ja kansalaiset
innostuivat
pölyttäjätyöstä

Vuonna 2025 pölyttäjäystävällisen ympäristönhoidon edistäminen kunnissa pääsi toden teolla vauhtiin. Ylöjärven ja Naantalin 4,37 hehtaarin pilottialueilla toteutettiin konkreettisia hoitotoimia: vanhoja nurmialueita muutettiin niityiksi ja kylvettiin luonnonkasvien siemeniä. Lisäksi noin 600 kuntien työntekijää ja päättäjää koulutettiin vieraslajeihin, pölyttäjiin ja luonnonkasveihin liittyvissä aiheissa. 

Suurelle yleisölle tuotettiin luontopihavinkkejä muun muassa julkaisemalla Puolusta pölyttäjiä -verkkosivut ja järjestämällä Vieraslajikimppuhaaste. Viesti haitallisista vieraslajeista ja luonnon monimuotoisuuden merkityksestä tavoitti sadattuhannet suomalaiset – esimerkiksi Älä haravoi -kampanjajulkaisu sai noin miljoona katselukertaa. 

Konkreettista työtä pölyttäjien ja luonnon monimuotoisuuden hyväksi on tehty jo pitkään. Luonnonsuojeluliiton piirit ja yhdistykset järjestävät vuosittain noin 400 talkoot, joissa hoidetaan perinnemaisemia ja poistetaan vieraslajeja. Näin syntyy lisää elintilaa pölyttäjille – ja elinvoimaisempaa luontoa meille kaikille. 

Ekokompassi opastanut lähes 700 yritystä

Luonnonsuojeluliiton konserniin kuuluva Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä opastaa yrityksiä ja yhteisöjä ympäristötyössä. Tähän mennessä jo 690 suomalaista organisaatiota on Ekokompassin avulla tunnistanut tärkeimmät ympäristövaikutuksensa, ja niiden pohjalta on laadittu konkreettiset, mitattavat toimet osaksi organisaatioiden ympäristöohjelmaa.  

Ekokompassin asiakkaana organisaatio saa oppaakseen asiantuntijan sekä avukseen valmiit työkalut ympäristövaikutusten pienentämiseksi ja positiivisen kädenjäljen lisäämiseksi. Ekokompassi auttaa organisaatioita sitomaan ympäristötyön osaksi arkea ja rakentamaan kestävämpää liiketoimintaa.

EKOenergia edisti uusiutuvia maailmalla

EKOenergia on Suomen luonnonsuojeluliiton hallinnoima ympäristömerkki uusiutuvalle energialle. Merkin kautta edistetään maailmanlaajuista uusiutuvan energian murrosta. EKOenergian edustajat saavat energiayhtiöitä ja suurkuluttajia vaihtamaan uusiutuvaan energiaan.  

EKOenergia kerää myös varoja uusiutuvan energian hankkeiden toteuttamiseen kehittyvissä maissa. Vuonna 2025 merkki myönsi yhteensä 4,9 miljoonaa euroa neljälle monivuotiselle aurinkoenergiaprojektille Malawissa, Malesiassa, Nepalissa ja Madagaskarilla. Sen lisäksi rahoitettiin 10 uutta lyhytaikaisempaa aurinkoenergiahanketta reilulla 500 000 eurolla. EKOenergia myönsi myös 100 000 euroa voittoa tavoittelemattomille järjestöille, jotka asentavat aurinkoenergiajärjestelmiä Ukrainassa.