Aloitteet raakkupuron veden lisäämiseksi menestyivät

Hämeenkyrön ja Nokian kuntien alueella virtaavassa Pinsiön-Matalusjoen purossa elää jokihelmisimpukkaa eli raakkua sekä sen väli-isäntää, sisävesikantaa olevaa taimenta. Molemmat näistä ovat erittäin uhanalaisia.
Kuva Kaija Helle

Teksti ja kuva Kaija Helle


Pinsiön-Matalusjoen raakut voivat huonosti ja niiden määrä on romahtanut. Vuonna 1999 havaittiin 19 000 yksilöä ja vuonna 2019 raakkuja oli 10 100. Raakku ei pysty enää lisääntymään purossa ja nuorimmat raakut ovat noin 30-vuotiaita

Raakku- ja virtaamatutkijoiden Panu Oulasmaan ja Saija Koljosen mukaan suurin syy raakun ja myös taimenen taantumiseen on puron veden vähyys ja alhainen virtaama. Tampereen Vesi Oy on ottanut raakkupuron valuma-alueen Pinsiönkankaan pohjavettä 4000 kuutiota vuorokaudessa vuodesta 1975. Vedenottolupa on Vesihallituksen vuonna 1969 antama ja toistaiseksi voimassa. Nykylainsäädännön mukaan kyseinen pohjavedenotto ei olisi mahdollista.

Vedenoton seurauksena harjun alapuolinen lähde on lähes kuiva. Pinsiön-Matalusjoen vesi ei riitä raakulle ja taimenelle, vaikka yhtiö pumppaa sitä jokeen 800 kuutiota vuorokaudessa.

Syksyllä 2024 tamperelainen kaupunginvaltuutettu Saana Kuusipalo (sd) teki valtuustoaloitteen kaupungin vedenoton lopettamiseksi Pinsiönharjulta. Aloite hyväksyttiin Tampereen kaupunginvaltuustossa 24.9. äänin 37/17/ ja tyhjää äänestäneet.

Aloite jatkui takkuillen toiseen valtuustokäsittelyyn. Kuusipaloa painostettiin ennen kokousta muuttamaan aloitteensa sisältöä, mutta hän kesti paineen. Valtuusto hyväksyi aloitteen äänin 36/16/18 tyhjää.

Aloite lähti uuteen valmisteluun, jossa tavoitteena on pohjavedenoton määrän vähentäminen niin, että raakku ja taimen saavat riittävästi vettä kotijokeensa. Vedenotto säilyisi kriisivalmiudessa, johon lupa alun perin myönnettiin.

Valtuustoaloite ja kattavat perustelut vedenoton lopettamiseksi koottiin Luonnonsuojeluliiton Nokian yhdistyksen toimesta. Yhdistys seuraa asian etenemistä.

Pirkanmaalla raakkua esiintyy Pinsiön-Matalusjoen lisäksi Turkimusojalla ja Ruonanjoella, joista viimemainitun kanta on elinvoimainen.

Luonnonsuojelija-lehti on jäsenetu