Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri kannattaa uusiutuvia energiantuotantomuotoja, kuten tuulivoimaa, eikä halua vaikeuttaa sen rakentamista. Piiri kuitenkin edellyttää tuulivoimarakentamiselle tiettyjä pelisääntöjä ja muistuttaa, että hyvin tehdyt luonto- ja muut selvitykset paitsi parantavat tuulivoiman julkista imagoa, myös säästävät tuulivoimayrittäjiltä selvää rahaa.

Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin tuulivoimateesit

1. Luontoarvojen säilymisestä on huolehdittava myös tuulivoimarakentamisessa.

• Tarvitaan etukäteen tehtävät, riittävät ja tapauskohtaisesti räätälöidyt luontoselvitykset.

• Tarvitaan riittävä jälkiseuranta tuulivoimaloiden ollessa jo käynnissä - voimala on voitava myös poistaa käytöstä jos sen huomataankin aiheuttavan esim. merkittäviä linnusto- ja/tai lepakkotappioita.

• Yksittäistä tuulivoimahanketta suunniteltaessa on aina otettava huomioon muut lähialueen tuulivoimahankkeet, ja kyettävä arvioimaan eri hankkeiden yhteisvaikutuksia.

2. Mitä on selvitettävä?

Tuulivoimahankkeissa on otettava huomioon ainakin seuraavat eliöryhmät ja luontotyypit:

1. pesimälinnusto
2. muuttava linnusto sekä muutonaikaiset lepäilijät
3. paikallinen lepakkofauna
4. muuttavat lepakot
5. tuulivoimaloiden, huoltoteiden ja sähköverkon rakenteiden alle jäävä kasvillisuus
6. muu eläimistö, esim. liito-orava, muut direktiivi-, sekä uhanalaiset lajit
7. arvokkaat geologiset muodostelmat
8. pienvedet
9. vedenalainen meriluonto: pohjaeläimistö ja kasvillisuus, kasvi- ja eläinplanktonyhteisöt, vedenalaiset elinympäristöt ja luontotyypit, kalasto ja kalojen lisääntymis- ja syönnösalueet sekä vaellusreitit, hylkeet

3. Millainen on hyvä luontoselvitys?

Hyvä luontoselvitys ottaa huomioon kohteen erityispiirteet, se on siis oikein mitoitettu.

1. mukana eliöryhmät kohteen mukaan
2. riittävästi maastossaoloaikaa, mikä tarkoittaa myös ajoissa tehtyä tilausta
3. ajallisesti riittävän laaja
4. osaava tekijä, joka osaa lisäksi huomioida mahdolliset jo olemassa olevat havaintoaineistot, sekä paikallisten luontoharrastajien, luonnonsuojelu- ja lintuyhdistysten, sekä esimerkiksi metsästysseurojen luontotiedot

4. Tuulivoima ei sovi

• vielä erämaisina tai sen kaltaisina säilyneille alueille

• lintujen tunnettujen muutonaikaisten levähdysalueiden läheisyyteen

5. Tuulivoima sopii

• Tuulivoimarakentamista tulisi ohjata enemmän jo valmiiksi rakennettuun ympäristöön, kuten isompien teiden varsille ja teollisuusalueille.

Lisätietoa:

Bat Conservation Trust. 2007: Bat Surveys – Good Practice Guidelines. London.

Klap, A., Saaristo H., Juvonen T. Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys 2010–2011 [http://www.varsinais-suomi.fi/images/tiedostot/Maankaytto/2011/Tuulivoima/tuulivoimaselvitys2010_2011.pdf]

Luonnonsuojelujärjestöjen tuulivoimaa koskeva yhteinen YVA-ohje [http://www.birdlife.fi/suojelu/ilmasto/tuuli-yva-ohje.pdf]

Rodrigues, L., L. Bach, M.-J. Dubourg-Savage, J. Goodwin & C. Harbusch. 2008. Guidelines for consideration of bats in wind farm projects. EUROBATS Publication Series No. 3. [http://www.eurobats.org/publications/publication%20series/pubseries_no3_english.pdf]

Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J., ja Nironen, M. 2004. Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. – Suomen ympäristö 742. Ympäristöministeriö. 114 s.

Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry. 2011. Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry:n suositus lepakkokartoituksista luontokartoittajille, tilaajille ja viranomaisille. [http://www.lepakko.fi/docs/SLTY_lepakkokartoitusohjeet.pdf]

Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi: kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Suomen ympäristökeskus. – Ympäristöopas 109. 196 s.

Ympäristöministeriö, 2012. Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita. [http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=137706]