Uusi ympäristöpuolue on syntynyt

Arvio: Vasemmistoliitosta on tullut uusi toinen ympäristöpuolue. llmasto ja ympäristö kulkevat läpi heidän ohjelmiensa. Ympäristölinjassakin näkyy sosiaalisen oikeudenmukaisuuden aate. Puolue on isoin muuttuja ja kehittyjä verrattuna viime eduskuntavaaleihin.

1/10. Suomen päästövähennystavoite vuodelle 2030 nostetaan 60 prosenttiin vuoden 1990 tasosta. Samalla hiilinieluja kasvatetaan siten että nielut ovat suuremmat kuin päästöt jo vuonna 2030.

Vastaus: Samaa mieltä.

Perustelut: IPCC:n raportti osoittaa, että ilmaston lämpeneminen on saatava pysäytettyä 1,5 asteeseen. Se tarkoittaa ilmastotavoitteiden selkeää kiristämistä. Hiilinielujen kasvattaminen on yhtä tärkeää kuin päästöjen vähentäminen. Vasemmistoliitto tähtää nettohiilinegatiivisuuteen 2030-luvun alussa.

2/10. Kivihiilen ja turpeen energiakäyttö kielletään vuoteen 2025 mennessä.

Vastaus: Eri mieltä.

Perustelut: Eduskunta on parhaillaan käsittelemässä lakia, joka kieltää kivihiilen energiakäytön vuoteen 2029 mennessä. Turpeen osalta Vasemmistoliitto katsoo, että se loppuu taloudellisten ohjauskeinojen avulla, kuten verotus ja päästökauppa. Ellei näin käy, tulee turpeenkin energiakäyttö kieltää, niin että se loppuu viimeistään 2030-luvun alussa.

3/10. Ympäristölle haitallisia tukia maksetaan Suomessa yli 4 miljardia euroa, josta noin puolet suuntautuu fossiilisten polttoaineiden käyttämiseen. Ympäristölle haitalliset tuet lopetetaan vuoteen 2025 mennessä.

Vastaus: Eri mieltä.

Perustelut: Kaikki yritystuet eivät ole ympäristölle haitallisia. Ympäristölle haitallisten tukien lopettaminen kokonaan muutaman vuoden aikana on epärealistista. Vasemmistoliitto on valmis karsimaan ympäristölle haitallisia tukia ja kohdentamaan niitä uudelleen tutkimukseen ja tuotekehitykseen vähintään puolen miljardin euron edestä ensi vaalikauden aikana.

4/10. Kaivostoiminta ja malminetsintä rajataan pois luonnonsuojelualueilta.

Vastaus: Samaa mieltä.

Perustelut: Kaupallinen malminetsintä ja kaivostoiminta eivät kuulu luonnonsuojelualueille. Suomen kaivoslainsäädäntöä on muutettava. Lähtökohdan tulee olla, että maaperän rikkaudet kuuluvat Suomelle ja suomalaisille, ei ulkomaisille kaivosfirmoille.

5/10. Luonnon monimuotoisuuden suojeluun varataan 100 miljoonaa euroa lisää vuodessa. Rahoitusta tarvitaan esimerkiksi metsiensuojelun METSO-ohjelmaan ja soidensuojelun täydennysohjelman toteuttamiseen, kosteikkojen kunnostukseen, ennallistamiseen sekä uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojeluun.

Vastaus: Samaa mieltä.

Perustelut: Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden hupenemisen vuoteen 2020 mennessä, mutta tässä ei ole onnistuttu. Etenkin Lapin eteläpuolisessa Suomessa tilanne on huono. Siksi rahoitustasoa tulee nostaa merkittävästi – ensin Sipilän hallituksen leikkauksia edeltävälle tasolle, ja sen yli. Kaikki luonnon monimuotoisuutta suojelevat toimet eivät ole kalliita, joten tarvitaan edelleen myös tiedon lisäämistä ja asennemuutosta.

6/10. Metsähallituksen tulostavoitetta lasketaan merkittävästi, jotta valtion mailla voidaan vähentää avohakkuisiin perustuvaa tehometsätaloutta ja helpottaa metsien monikäyttöä.

Vastaus: Samaa mieltä.

Perustelut: Vasemmistoliitto on esittänyt Metsähallituksen tuloutuksen tarkistamista, niin että yhteisiä metsiämme voidaan hoitaa ja hyödyntää kestävämmin. Silloin myös voitaisiin välttyä monilta metsäkiistoilta.

7/10. Uusia vesivoimaloita ei enää rakenneta ja vähätuottoisia pienvesivoimaloita puretaan suunnitelmallisesti.

Vastaus: Samaa mieltä.

Perustelut: Myös kalojen vaellusmahdollisuuksia tulee parantaa esimerkiksi rakentamalla kalateitä.

8/10. Itämeren ja sisävesien suojelemiseksi maa- ja metsätalouden hajakuormitukseen puututaan kohdistamalla lisätoimenpiteitä pelloille, joilta vesistökuormitusta tulee eniten sekä luopumalla avohakkuista ojitetuilla soilla.

Vastaus: Samaa mieltä.

Perustelut: Lisäksi tulee luopua turhista kunnostusojituksista sekä ennallistaa epäonnistuneet ojitukset.

9/10. Ympäristöhallinnon resursseja vahvistetaan, yleisen edun ja kaavoituksen valvonta varmistetaan ja ympäristöviranomaisten valitusoikeus säilytetään.

Vastaus: Samaa mieltä.

Perustelut:Julkisen vallan tehtävä on huolehtia ympäristöstä, se sanotaan perustuslaissakin. Hyvin toimivaa ympäristöhallintoa ei oikeastaan edes huomaa. Viranomaistoiminnalla estetään ympäristölle haitalliset suunnitelmat, ilman että tavalliset ihmiset tietävät asiasta mitään. Vasemmistoliitto haluaa palauttaa ympäristöviranomaisen muutoksenhakuoikeuden sekä kaavoituksen ja yleisen edun valvonnan (toki Luova-viraston perustaminen on edelleen eduskunnalla kesken) ja lisätä ympäristöhallinnon resursseja.

10/10. Kehitysyhteistyön rahoitusta nostetaan merkittävästi ilmastonmuutoksen ja sukupuuttojen torjumiseksi.

Vastaus: Samaa mieltä.

Perustelut: Suomen tulee lisätä ilmastorahoitusta, mutta sen on oltava lisäistä kehitysrahoitukseen. Vasemmistoliitto haluaa nostaa kehitysyhteistyön rahoituksen 0,7 % BKT:stä. Se tarkoittaisi lisää rahoitusta perinteiseen kehitysyhteistyöhön ja lisäpanostuksia monenkeskisten järjestöjen sekä kansalaisyhteiskunnan tukemiseen.

Vaalikysely

Helmikuun alussa Luonnonsuojeluliitto kysyi eduskuntapuolueiden kantoja tärkeimpiin ympäristökysymyksiin. Kaikki vastasivat ja perustelivat linjauksiaan.

Lue lisää