Sijainti: Pääsivu / Kannanotot / Östersundomin yleiskaavaehdotuksen luontotietojen ja luontokohteiden huomioimisen puutteista

Östersundomin yleiskaavaehdotuksen luontotietojen ja luontokohteiden huomioimisen puutteista

(9.9.2017)

Vantaan kaupunginhallitukselle

 

Östersundomin yleiskaavaehdotuksen luontotietojen ja luontokohteiden huomioimisen puutteista

 

Östersundomin yhteinen yleiskaavaehdotus on Östersundomin lintukosteikkojen lähialueiden osalta kehittynyt toteuttamiskelpoisempaan suuntaan Natura-arvojen paremman huomioinnin jälkeen. Kuitenkin kaavan muihin osa-alueisiin liittyvät merkittävät ongelmat luonnolle ovat pääosin säilyneet.

 

Alle on koottu keskeisimpiä Östersundomin yhteisen yleiskaavan luontotietopohjaan sekä kaavaehdotukseen liittyviä ongelmia luonnolle, jotka ovat edelleen olemassa. Nämä ongelmat on korkea aika pyrkiä ratkaisemaan. Siksi esitämme, että kaavaehdotus palautetaan uuteen valmisteluun jotta kaava-alueen luontotietopohjaa ja luontokohteiden huomioon ottamista parannetaan.

 

Kaavan luontotietopohjaan liittyvät keskeiset ongelmat

 

1) Kaavan luontotyyppeihin liittyvä luontotietopohja on edelleen pahoin puutteellinen. Esimerkiksi vain Helsingin kaupungin mailta, jotka se on jo ennen vuotta 2011 alueellaan omistanut, on selvitetty METSO-elinympäristöt (Etelä-Suomen metsäluonnon monimuotoisuusohjelman mukaiset, suojelutoimia tarvitsevat metsäympäristöt). Sipoon ja Vantaan alueilta eikä kaava-alueen yksityismailta näitä arvoja ole selvitetty. Helsinginkin osalta vuonna 2011 tehdyn selvityksen tulokset on jätetty pois kaavan luontotietokoosteista.

 

2) Lajistoselvityksiä on tehty valikoidusti ja vain muutamista lajiryhmistä. Lopputulos ei ole kovinkaan onnistunut tai kattava eikä mahdollista riittävää luontovaikutusten arviointia. Muun muassa uhanalaistumisen näkökulmasta keskeisiin metsälajeihin kuuluvat itiökasvit (jäkälät, sammalet ja sienet) on laiminlyöty lähes täysin.

 

3) Kaava-alueen luontokohteiden arvottaminen on tehty puutteellisesti, minkä seurauksena kaavoittajilla, päätöksentekijöillä ja muilla osallisilla ei ole käytössä riittävän kattavaa tietopohjaa arvokkaiden luontoalueiden sijainnista, laajuudesta ja laadusta. Tästä loogisena seurauksena kaavan luontovaikutusten arviointi ei edes tunnista rakentamisen alle jääviä maakunnallisia ja osin valtakunnallisia luontoarvoja.

 

Kaavaehdotuksen keskeiset luonto-ongelmat

 

1) Kaavan maankäyttö on luontoalueiden osalta valitettavan tuhlailevaa. Rakentamisen alle tai välittömään vaikutuspiiriin on todettu jäävän noin 1100 hehtaaria (eli 11 neliökilometriä) nykyisiä metsäalueita. Merkittävä osa näistä metsistä on luonnonsuojelullisesti arvokkaita. Keinoja vähentää tätä huomattavaa ongelmaa luonnolle ovat asukasmäärätavoitteen lasku sekä ehdotettua tehokkaampi rakentaminen rakentamiseen päätyvillä alueilla.

 

2) Sipoonkorven eteläosaan osoitettu rakentaminen aiheuttaa yhdessä alueelle kaavaillun louhinta- ja maanläjitysalueen kanssa merkittävää haittaa valtakunnallisesti tärkeän luonto- ja virkistysalueen moninaisille arvoille. Sipoonkorven luonto- ja virkistysarvoihin kohdistuvat vaikutusarvioinnit ovat yhä hyvin puutteellisia. Alue on myös metsälinnustoltaan merkittävä, minkä takia se on todettu maakunnallisesti tärkeäksi lintualueeksi (MAALI). Kaavan mukainen rakentaminen tuhoaisi Sipoonkorven MAALI-alueen eteläosat. Sipoonkorven metsämantereen eteläosiin osoitettua rakentamista tulee huomattavasti vähentää.

 

3) Vantaan alueella sijaitseva Mustavuori-Kasabergetin ja Sipoonkorven lounaisnurkan välinen metsäekologinen yhteys Länsisalmen alueella esitetään pääosin rakennettavaksi. Rakentamisen alle jäisi muun muassa Vantaan yleiskaavassa SL-varauksena esitetty Länsimetsän alue sekä siihen liittyvä yleiskaavan luo-alue. Tätä metsäekologista yhteyttä esitetään korvattavaksi länsipuolisella, runsaasti peltoja sisältävällä ja osin metsitettävällä uudella yhteydellä. Vantaan kaupunginhallituksen pohjalausunnossa ilmenevä hyvin perusteltu tavoite säilyttää Westerkullan pellot nykyisen laajuisena maisemallisena kokonaisuutena estää käytännössä tämän keinotekoisen uuden yhteyden toteuttamisen. Lisäksi uutta yhteyttä halutaan kehittää vain yhden linnun (pyy) näkökulmasta, vaikka sillä tulee turvata yhteyden toimivuus monien luontotyyppien ja lajien kannalta.

 

4) Kaava-alueen muitakaan keskeisiä ekologisia yhteyksiä ei ole riittävässä määrin suojattu muuttavalta maankäytöltä. Kaavaehdotus ei lainkaan huomio itä-länsisuuntaisten yhteyksien tarvetta. Myös etelä-pohjoissuuntaiset yhteydet kärsivät liiallisesta kapeudesta sekä siitä, että osa tärkeimmistä yhteyksistä on osoitettu kaavamerkinnällä ja -määräyksillä (virkistysalue), jotka eivät takaa luontotyyppien ja puuston luonnontilaan liittyvien arvojen säilymistä. Sen sijaan kaavamääräys mahdollistaa alueiden muuttamisen rakennetuiksi puistoiksi, urheilukentiksi tai viljelypalstoiksi. Kaavan keskeiset ekologiset yhteydet tulee tunnistaa ja suojata nykyistä kattavammin.

 

5) Kaava-alueen arvokkaille suojelemattomille luontoalueille on osoitettu liian vähän luontoarvot turvaavia kaavamerkintöjä (etenkin SL-varauksia). Näiden määrää tulee lisätä varsinkin alueilla, jotka täyttävät maakunnallisesti arvokkaan luontoalueen kriteerit.

 

6) Sipoon Majvikin alueella rakentamista on esitetty laajasti alueille, joiden luontoarvot on todettu Itä-Uudenmaan liiton luontoselvityksissä vähintään maakunnallisesti merkittäviksi.

 

7) Sipoossa sijaitseva, mutta Helsingin länsi- ja keskiosaltaan omistama Granön saari on kaavaehdotuksessa osoitettu virkistyksen, matkailun ja vapaa-ajan alueeksi. Kaavamerkintä mahdollistaa merkittävän rakentamisen ja luontoalueiden heikentämisen. Nyt ei ole mitenkään huomioitu saaren länsiosasta Itä-Uudenmaan liiton selvityksissä tunnistettua, moniosaista maakunnallisesti arvokasta luontoaluetta.

 

8) Vaikka Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura 2000 -alueen huomiointi on kehittynyt parempaan suuntaan, kohdistuu sen suojeluarvoihin edelleen haittoja aiheuttavaa maankäyttöä. Erityisesti suoran metrolinjauksen vaihtoehto aiheuttaa virkistyskäyttöpainetta Salmenkallion metsäalueelle, mikä tulisi heikentämään linnuston elinmahdollisuuksia.

 

Lisätietoja

- suojeluasiantuntija Keijo Savola, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, puhelin 045 652 1974, keijo.savola at gmail.com

 

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY

 

Laura Räsänen      Tapani Veistola

puheenjohtaja       luonnonsuojeluasiantuntija