Sijainti: Pääsivu / Kannanotot / Kannanotot ja tiedotteet 2018 / * Muistutus Meilahden huvila-alueen asemakaavaehdotuksesta

* Muistutus Meilahden huvila-alueen asemakaavaehdotuksesta

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on perehtynyt kaava-aineistoihin ja lausuu niistä muistutuksenaan seuraavaa.

Kaavan kehityksestä yhdistyksen näkökulmasta

Yhdistys on antanut kirjalliset mielipiteet kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (7.2.2014) ja asemakaavaluonnoksesta (9.1.2015) sekä muistutuksen asemakaavaehdotuksesta (1.4.2016).

Kaupunkisuunnitteluvirasto on osittain huomioinut uusimmassa kaavaehdotuksessa eräitä esittämiämme kaavan muutostarpeita. Osa Seurasaarentien, Meilahdentien ja Tamminiementien väliselle arvokkaalle metsäalueelle esitetyistä ulkoilureiteistä on poistettu ja eräät ranta-alueista on osoitettu rannan luonnonmukaisuuden turvaavalla kaavamerkinnällä, mistä kiitokset.

Merkittävä osa luontoarvojen kannalta keskeisistä ongelmista on kuitenkin säilynyt. Tästä syystä joudumme uusimaan valtaosan aikaisemmista kommenteista.

Kaava-alueen luonteesta

Kaava-alue edustaa Helsingin luonnon- ja kulttuuriperintöä parhaimmillaan. Samaan aikaan kyseessä on vakiintunut, merkittävä virkistysalue, jota käyttävät lukuisat helsinkiläiset sekä turistit.

Suunnittelualue on edustava esimerkki nykyisellään hyvästä ja toimivasta alueesta. Siksi kaavoituksessa on syytä tunnistaa ja turvata kulttuuriarvojen ohella myös alueen keskeiset luontoarvot ja luonnonympäristöt, jotka monelta osin toimivat perustana alueen maisema- ja virkistysarvoille.

Kaavaehdotus turvaa hyvin alueen kulttuurihistorialliset arvot sekä reitistöihin liittyvät virkistysarvot. Luontoarvojen ja luonnonmaisemien huomioinnin osalta kaavaehdotus vaatii kuitenkin muutoksia, jotta se vastaisi kaavalle asetettuja tavoitteita.

Kaava-alueen luontoarvoista ja kaavan taustana toimivan luontotietopohjan oikeellisuudesta

Kaavatyön yhteydessä olisi ollut tarpeen tarkastella kriittisesti myös kaupungin oman luontotietojärjestelmän tietopohjan riittävyyttä sekä järjestelmän tietopohjana toimivien selvitysten oikeellisuutta. Yhdistyksemme on nostanut puutteita esille koko kaavaprosessin ajan. Näyttää siltä, että tieto-ongelmia on mahdotonta korjata nykyisenkaltaisessa kaavavuorovaikutuksessa. Helsingin kaavoitus tukeutuu siihen, että Helsingin luontotietojärjestelmä on luontoarvotiedon osalta aina kattava, jolloin edes yksilöityyn kritiikkiin ei asiallisesti vastata, vaan tukeudutaan vastineissa luontotietojärjestelmän kattavuuteen. Menettelytapa ei liity pelkästään Meilahden kaavaan, vaan on keskeinen osa koko 2010-luvun Helsingin kaavojen vuorovaikutusta. Ongelma olisi hyvä tiedostaa ja hakea siihen nykyistä laadukkaampia ratkaisutapoja.

Kaava-alueella on säilynyt Helsingin oloissa merkittävä keskittymä luontoarvoiltaan arvokkaita lehto-, kangas- ja kalliometsiä. Erityismaininnan ansaitsee Meilahdenpuiston ulkoilupuiston alue, jossa on säilynyt Lounais-Helsingin laajin vanhojen kangas- ja kalliometsien kokonaisuus. Karunkomeaa aluetta monipuolistavat kallioalueiden reunamien useat lehtokuviot. Erityisen edustavia kalliometsiä (pääosin METSO I) löytyy myös Maila Talvion puiston pohjoiskoillisosan kallioalueelta sekä Meilahdenpuiston itäosasta.

Vaikka ulkoilupuiston alueelle onkin sijoitettu frisbeegolf-rata, niin pääosa metsäisistä arvoista on silti säilynyt erinomaisen hyvin. Erityistä arvoa on alueen karuilla kangas- ja kalliometsillä, jotka ovat puustoltaan näin luonnontilaisina hyvin harvinaisia etenkin Länsi-Helsingin alueella. Kilpikaarnaisia aihkeja ja keloja sisältävät metsät ovat keskeinen osa alueen luonto- ja maisemakuvaa ja soveltuvat maisemaelementtinä hyvin myös Mäntyniemen lähikallioille.

Meilahden ulkoilupuiston runsaslahopuustoisten kallio- ja kangasmetsien sekä useiden siihen liittyvien jalopuustoisten lehtojen muodostama luontokokonaisuus täyttää myös Uudenmaan liiton asiantuntijatyönä tekemien maakunnallisesti arvokkaiden luontoalueiden kriteerit (http://www.uudenmaanliitto.fi/files/6297/Luonnonymparistojen_arvottamisen_kriteeristo_Uudellemaalle_E119.pdf). Kriteerit täyttyvät luontotyyppitasolla sekä jalopuustoisten lehtojen että runsaslahopuustoisten kalliometsien osalta. Lisäksi Meilahden ulkoilupuisto täyttää useiden luontotyppien muodostamana kokonaisuutena ns. yhdistelmäkriteerit. Alueen luontokohteiden kokonaismerkitystä ei ole kaavaselostuksessa tunnistettu eikä arvoja riittävällä tavalla myöskään huomioida kaavaehdotuksessa.

Meilahden huvila-alueella vuonna 2013 tehty metsäisten elinympäristöjen METSO-inventointi on tehty tavalla, joka tulkitsee väärin METSO-ohjelman luonnontieteellisiä valintaperusteita. Jostakin syystä alueen luonnontilaiset, vanhapuustoiset ja usein runsaasti lahopuuta sisältävät kallio-, kangas- ja lehtometsät on luokiteltu luokan II kohteiksi. Tosiasiassa METSO-luokitelluista kuvioista merkittävä osa täyttää Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kaavaryhmän maastohavaintojen perusteella luokan I kohteiden kriteerit.

Kaavatyön yhteydessä ei ole huomioitu riittävässä määrin myöskään kaupungin itsensä tekemän Meilahden alueen hoito- ja kehittämissuunnitelman luonnonhoitosuunnittelun yhteydessä v. 2013-2015 tuotettua uutta tietoaineistoa, josta käyvät kattavasti muun muassa alueen edustavimpien jalopuustoisten arvolehtokuvioiden sijainnit ja rajat.

Metsäisten luontoarvojen turvaaminen vahvasti puutteellista

Kaupunkisuunnittelulautakunnan 3.6.2014 hyväksymät kaavan suunnitteluperiaatteet edellyttävät sitä, että kaavassa otetaan huomioon alueen merkittävät luontoarvot. Näin ei ole riittävässä määrin tapahtunut. Osa alueen luontoarvoista sijoittuu muuttavan maankäytön alueille. Lisäksi arvokkaita luontokohteita (arvokkaat metsäkohteet, liito-oravien ydinalueet) ei ole huomioitu riittävässä määrin suojelevilla kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä. Lopputuloksena maakunnallisesti merkittävien luontoarvojen säilyminen jää käytännössä sen varaan, miten kaupunki niitä tulevassa metsänhoidossa ("luonnon- ja maisemanhoidossa") sekä uusien ulkoilureittien toteutuksessa huomioi.

Kaavaehdotuksessa osaan arvokkaista metsistä ohjataan luontokohteita tuhoavaa sekä vähintäänkin vaurioittavaa maankäyttöä (uudet rakennukset, uudet reitit), pääosa on jätetty lähivirkistysalueiksi (VL), puistoiksi (VP) tai kulttuurihistoriallisesti ja puutarhataiteellisesti merkittäviksi lähivirkistys- ja asuinalueiksi (VLA/s). Myös luonnontilaisen kaltaisina säilyneiden ranta-alueiden kaavallisessa suojaamisessa on vakavia "porsaanreikiä".

Kaavaehdotuksessa ainoastaan VL- ja VLA/s-alueille on annettu kaavamääräys, jossa on mukana luontoarvojen huomiointivelvoite ("Alueet tulee ylläpitää luonto-, maisema- ja kulttuuriarvot huomioiden"). Koska huomioitavia arvoja ei ole kunnolla määritelty, yksilöity ja rajattu, on luotu tilanne, jossa etenkin puuston luonnontilaisuuteen liittyvät arvot tulevat vääjäämättä vähenemään kaupungin oman luonnonhoidon, uusien reittien sekä tonttien ja kaupungin maiden ”rajapinnoilla” tapahtuvan toiminnan seurauksena.

VP-alueilta kaavamääräykset puuttuvat kokonaan, vaikka niihin sisältyy myös mm. Maila Talvion puiston pohjoiskoillisosan hyvin arvokas kalliomäki (pääosin METSO I-luokan kalliometsää).

Kaavaehdotusta on syytä jalostaa siten, että kaava-alueen edustavat METSO I ja II luokan kangas-, kallio- ja lehtometsäalueet sekä liito-oravien säännöllisesti käyttämät metsät osoitetaan suojelevilla kaavamerkinnöillä (esim. VL/sl, VP/sl). Luontokohteet vaativat myös kaavamääräyksiä, jotka aidosti turvaavat keskeiset luontoarvot, jotka liittyvät kaava-alueella etenkin puuston luonnontilaan, lahopuuhun sekä jalopuihin.

Varsinkin VLA/s-alueilla tulee kaavamääräyksissä ohjeistaa jalopuiden säilyttäminen.

Alueen jalopuumetsien huomioinnista

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ovat olleet erityisen huolissaan siitä, että muuttavaa maankäyttöä on etenkin kaavan aikaisemmissa vaiheissa esitetty arvokkaisiin, merkittävältä osin luontaisesti kehittyneistä jalopuista muodostuneisiin lehtometsiin. Osa näistä metsistä täyttää nähdäksemme myös luonnonsuojelulain 29 § kriteerit.

Meilahden alue on mahdollisesti jopa valtakunnallisesti merkittävä jalopuustoisten metsien keskittymä. Osa alueen jalopuumetsistä on hyvin kulttuurivaikutteisia, osa luonnonmukaisia, osa luonnontilaisen kaltaisia.

Luontojärjestöjen tekemä jalopuumetsien rajausaloite ja sen käsittely Uudenmaan ELY-keskuksessa ei valitettavasti tuonut yksiselitteistä ratkaisua siihen, täyttävätkö eräät kaavaehdotuksen uhkaamat kohteet luonnonsuojelulain jalopuumetsän kriteerejä vai eivät. Uudenmaan ELY-keskus "ulkoisti" tulkintavastuun Luontotieto Keironille, joka on konsulttina tunnettu siitä, että sen selvityksissä entisille talonpaikoille tai muille kulttuurivaikutteisille alueille luontaisesti kehittyneet jalopuumetsät eivät lähtökohtaisesti täytä lakikohteen kriteereitä. Kyseiselle tulkinnalle ei löydy perusteita luonnonsuojelulaista tai -asetuksesta.

Tehtyyn Keironin asiantuntijalausuntoon sisältyy se outous, että sen yhteydessä ei ole tosiasiassa edes arvioitu kohteilla kasvavien lakikriteerit täyttävien, luontaisesti kehittyneiden jalopuiden todellista määrää. Luonnonsuojeluasetuksessa huomioitaville, luontaisesti kehittyneille jalopuille on esitetty kokoon liittyvä minimikriteeri (rinnankorkeusläpimitta vähintään 7 cm). Arvioinneissaan Luontotieto Keiron on arvioinut kohteilta vain lakirajaa selvästi isompien (rinnankorkeusläpimitta yli 15 cm) jalopuiden kokonaismäärän. Valittu ratkaisu johtaa siihen, että koko arvioinnin keskeisin perusta ja tietopohja on puuttellinen, koska vain alle kolmannes lakikriteerit järeyden puolesta täyttävistä puista on huomioitu. Uudenmaan ELY-keskus ei jostakin syystä ole havainnut asiantuntijalausunnon luontotietopohjan ilmisintä puutetta.

On silti hyvä, että käydyn prosessin jälkeen toista jalopuumetsäaluetta halkovaa ulkoilureittiä on osittain poistettu ja rakentamista on vähennetty myös Seurasaarentien "mutkan" pohjoispuolelta.

Erityisen arvokas ja monipuolinen jalopuumetsien kokonaisuus (pääosin METSO I-luokkaa, osin luokkaa II) sijoittuu Heikinniementien länsipuolelle. Alueen etelä- ja keskiosan poikki on kaavaehdotuksessa esitetty kahta uutta, risteävää ulkoilureittiä. Kaavasta on poistettu pohjoisin reittiosuus, mutta pääosa reiteistä on jäänyt jäljelle. Pohjoisosan reitin poisto turvaa alueen edustavimman jalopuumetsien alueen säilymisen. Eteläisemmät reitit pirstovat arvokasta ja monipuolista lehto- ja kangasmetsien kokonaisuutta, mutta tarkalla reittisuunnittelulla jalopuihin liittyvät kielteiset vaikutukset voitaneen minimoida.

Ongelman muodostaa kuitenkin se, että osa-alueen kaavamerkintänä on kaavaehdotuksessa VLA/s (kulttuurihistoriallisesti ja puutarhataiteellisesti merkittävä lähivirkistys- ja asuinalue), jonka kaavamääräys edellyttää tosiasiassa vain huvilapuutarhakulttuurin, pihapiirien arvokkaiden ominaispiirteiden sekä maisemallisten arvojen säilyttämistä. Luontoarvot jäävät suojaa vaille.

Toinen, runsaasti puumaisia vaahteroita sekä kohtalaisen paljon lahopuuta sisältävä arvolehto sijoittuu Humallahden luoteispuolelle, Seurasaarentien "mutkan" pohjoispuolelle. Luontoarvojen takia kaupungin oma metsäpuoli on esittänyt kohdetta arvometsäksi. Arvolehtoa on esitetty uusien huviloiden paikaksi sekä VLA/s-alueeksi, mikä yhdistelmänä tuhoaa kohteen luontoarvot vääjäämättä. Vaikka rakentamista alueelta onkin viimeisimmässä ehdotuksessa hieman vähennetty, on ratkaisu edelleen huono. Se, että alueella on aikanaan ollut huvila, ei anna perusteita tuhota alueelle usean vuosikymmenen luontaisen uudelleen metsittymisen myötä kehittynyttä arvokasta luontokohdetta.

Nykyisten luontoalueiden heikentäminen uusilla, ulkopuolelta tuotavilla rakennuksilla ja niiden piha-alueilla

Asemakaavaehdotuksessa varataan mahdollisuus kuuden ulkopuolelta tuotavan rakennuksen sijoittamiseen Meilahden nykyisille luontoalueille. Kaavassa on myös rajattu näille ohjeelliset vuokra-alueet.

Yhdistyksen näkemyksen mukaan huvila-alueiden ja yksityisten piha-alueiden määrä on Meilahden alueella saavuttanut jo maksimaalisen tasonsa. Liika on liikaa, uudet rakennukset eivät tuo enää olennaista lisäarvoa rakennuskulttuurin osalta ja ne heikentävät alueen vahvuuksia etenkin luontoalueiden osalta.

Esitetyistä rakennuspaikoista haitallisimpia ovat Meilahdentien ja Tamminiementien risteyksen koillispuolinen lisärakennus (arvolehto), Seurasaarentien ja Heikinniementien risteyksestä noin 100 m koilliseen esitetty lisärakennus (luonnontilaisen kaltainen kangas- ja lehtometsä, jonka reunamilta liito-oravan jätöshavaintoja keväältä 2016) sekä Seurasaarentien pohjoispuolelle (Humallahden luoteispuolisen tien mutkasta pohjoiseen) esitetty lisärakennus (arvolehto). Esitämme vähintäänkin näiden kolmen huvilavarauksen poistamista.

Uudet ulkoilutiet

Kaava-alueen ulkoiluverkosto on jo nykyisellään edustava ja käytön kannalta toimiva. Edustavuuteen ja hyvään suunnitteluun kuuluu myös se, että ulkoiluteiden ulkopuolelle jätetään luonnoltaan herkkiä ja rauhallisempia alueita.

Kaavaehdotuksessa esitetään kolmea uutta, luontoarvoille erityisen haitallista ulkoilureittiä. Esitämme näiden poistamista.

Heikinniementien länsipuolelle esitetty eteläpohjoissuuntainen ulkoilureitti sekä sen kanssa risteävä itälänsisuuntainen reitti halkaisevat huomattavan monipuolisen, nykytalojen väliin jäävän lehto- ja kangasmetsien alueen. Sen alueella on säilynyt metsänhoidon ulkopuolella edustava keskittymä METSO I- ja II-luokan kriteerit täyttäviä tuoreita ja kosteita lehtoja sekä monipuolisia kangasmetsiä, osa kuvioista on myös melko jalopuustoisia. Metsikkörakenteensa perusteella ainakin lehtokokonaisuuden keskiosa soveltuu myös liito-oravan elinpiiriksi. Helsingin kaupungin metsäpuoli on omissa Meilahden hoito- ja kehittämissuunnitelmaa varten tehdyissä inventoinneissaan todennut lehtoalueet erityisen arvokkaiksi, minkä takia alueelle on osoitettu useita kuvioita arvometsien hoitoluokkaan. Jostakin syystä kuviot on jätetty v. 2013 toteutetun METSO-selvityksen ulkopuolelle.

Kolmas haitallinen ulkoilureitti sijoittuu Meilahden ulkoilupuiston laajalle kallioalueelle (Heikinniementien itäpuolelle). Alueella kulkeva hyväkuntoinen polku hoitaa riittävällä tavalla ulkoiluyhteyden tarpeen olemassa oleville reiteille, joten uuden reitin sijasta kannattaa tyytyä siihen. Uuden reittisuunnitelman vaikutuspiiristä on keväällä 2016 havaittu liito-oravan jätöksiä. Alueen säilyttäminen liito-oravalle soveliaana edellyttää mm. alueen vanhojen kuusten säilyttämistä, mikä ei onnistu, mikäli alueelle tulee sekä uusi ulkoilureitti että uusi huvila pihoineen.

"Luonnonmukaisena” rantaviivan osalta säilytettävät, mutta samalla potentiaalisiksi rakentamiskohteiksi osoitetut ranta-alueet (ra)

Kaavaehdotuksessa käytetään Meilahden pohjois- ja itärannalla melko omalaatuisella ja sisäisesti ristiriitaisella kaavamääräyksellä varustettua ranta-alueiden huomiointimerkintää (ra). Kaavamerkintä edellyttää yksilöityjen ranta-alueiden rantaviivan säilyttämistä luonnonmukaisena. Vanhojen laitureiden ja uimahuoneiden paikoille saa lisäksi rakentaa laitureita ja uimahuoneita. Näiden asiallisten rakentamismahdollisuuksien lisäksi kaavamääräykseen on sisällytetty lause, jonka mukaan "rannalle saa sijoittaa muita rannan käyttöön liittyviä, maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön sopivia rakennelmia." Kaavamääräykseen liittyy ilmeinen sisäinen ristiriita, jossa viimeinen lause mahdollistaa päätavoitteen eli luonnonmukaisen rantaviivan säilyttämisen merkittävän vaarantamisen.

Esitämme sitä, että kaavamääräyksen viimeinen lause poistetaan.

Liito-oravan suojelu kaava-alueella

Kaava-alueella on useita metsäalueita, jotka ovat vuodesta toiseen liito-oravan asuttamia. Kaavaehdotuksessa yritetään sivuuttaa lajin suojelutarpeet yleisellä suunnittelumääräyksellä, joka on liitetty VL-, VP-, VL/s- ja RP-alueisiin. Koska kaava-alue on vuodesta toiseen liito-oravalle tärkeä ja liito-oravien käyttämät metsät jonkin verran vaihtelevat eri vuosina, tällainen yleinen suunnittelumääräys on sinällään perusteltavissa.

Nykyinen määräys ei kuitenkaan ole riittävä liito-oravan huomioinnin osalta, koska tosiasiassa se mahdollistaa alueilla kaikki Helsingin kaupungin normaaliin metsänhoitoon ("luonnon- ja maisemanhoito") kuuluvat metsänhoitotoimenpiteet, mukaan lukien liito-oraville erityisen haitalliset pienaukkohakkuut, harvennushakkuut, pesä- ja kolopuina toimivien vanhojen kuusten, haapojen ja muiden lehtipuiden poimintahakkuut sekä' pienpuuston raivaamisen kolo- ja pesäpuiden lähiympäristöistä. Yleistä kaavamääräystä tulee tältä osin kehittää siten, että liito-oravan suojelutarpeet ovat ensisijaisia suhteessa metsänhoitosuunnitelmiin. Helsingin kaupunkimetsänhoitoa vuosia seuranneet luontojärjestöt ennakoivat, että jatkossa mikä tahansa kaupungin luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmiin sisältyvä metsänhakkuutoimenpide myös Meilahden alueella arvioidaan kaupungin toimesta "luonnon ja maisemanhoidon kannalta tarpeelliseksi toimenpiteeksi", jolloin on suuri vaara liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentämiseen ja siten luonnonsuojelulain rikkomiseen.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys vaatii edelleen sitä, että liito-oravien tärkeimmät, myös luontotietojärjestelmässä tunnistetut ydinalueet Meilahdentien varressa sekä Maila Talvion puiston alueella osoitetaan kaavassa omilla, kohdennetuilla ominaispiirremerkinnöillään, joihin liittyy riittävän yksiselitteinen suojelumääräys, joka estää myös kaupungin metsäpuolen mahdolliset "ylilyönnit".

Maila Talvion puisto

Maila Talvion puiston esitettyä laajennusta ei tule toteuttaa. Merkittävien luontoarvojen takia nykyisen rakennetun puistoalueen pohjoiskoillispuolinen kallioalue tulee osoittaa VL/sl-merkinnällä ja puuston luonnontilan säilymisen turvaavalla kaavamääräyksellä.

Kaavaehdotuksen jatkotyöstöstä

Kaavaehdotusta ei nykymuotoisena kannata viedä eteenpäin. Siihen on syytä tehdä muistutuksessa yksilöidyt muutokset arvokkaiden luontokohteiden turvaamisen, liito-oravan huomioinnin sekä luonnonmukaisten ranta-alueiden säilyttämisen osalta. Myös luontoalueille haitallisimmat uudet rakennuspaikat sekä uudet ulkoilureitit on syytä poistaa.

Helsingissä 7.5.2018

Helsingin
luonnonsuojeluyhdistys ry
      Itälahdenkatu 22 b
00210 Helsinki
050 3011 633

helsy@sll.fi

Muut yhteystiedot

Rekisterinumero 130.861
Y-tunnus 0276051-3


Helsyviesti    

Lue ympäristöön ja kaupunkiin liittyvistä tapahtumista ja uutisista