Sijainti: Pääsivu / Virtavedet / Taimen

Taimen

Uhanalainen taimen elää Espoon virtavesissä. Vaeltavia yksilöitä kutsutaan meritaimeniksi, paikallaan pysyviä puro- eli jokitaimeniksi. Kyseessä on kuitenkin yksi laji. Suomessa meriavaelteiset kannat, kuten Espoonjoen taimen, katsotaan äärimmäisen uhanalaisiksi (CR) ja sisävesien kannat erittäin uhanalaisiksi (EN).

Espoonjoen taimen-AJ 500.jpg
Espoonjoen taimen sähkökoekalastuksen saaliina. Kuva: Aki Janatuinen

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin taimenteesit:

  1. Taimenen lisääntymisvesistön veden virtaama on säilytettävä riittävänä myös kuivina kausina.
  2. Taimenpurojen ja jokien uomia ei saa muuttaa siten, että taimenen elinolosuhteet heikentyvät.
  3. Taimenen lisääntymisvesistö on pidettävä puhtaana.
  4. Taimenen pääsy mereltä kutuvesiin on turvattava.
  5. Taimenelle on varattava kalastukselta rauhoitettuja alueita ja rauhoitusaikoja.
  6. Meritaimenen kalastuksessa alamittaa tulee nostaa nykyisestä 50 senttimetristä 65 senttimetriin, jotta suurin osa taimennaaraista ehtisi kutea vähintään kerran.
  7. Taimenen kutualueiden kunnostusta tulee jatkaa.

Lue lisää:

Suomen rannikon alkujaan noin kuudestakymmenestä meritaimenjoesta alkuperäinen taimenkanta on jäljellä enää noin kymmenessä joessa. Espoonjoki tunnettiin aikoinaan hyvänä taimenvesistönä. Joen nykyisien taimenien luultiin pitkään saaneen alkunsa vierasta alkuperää olevien kalojen istutuksista, mutta vuonna 2009 perintötekijätutkimukset osoittivat taimenien olevan alkuperäistä Espoonjoen kantaa.

Taimen vaatii lisääntyäkseen hapekkaita oloja. Kosket hapettavat vettä ja nopeuttavat virtausta niin, että pohja pysyy laajalti lietteettömänä. Merkittäviä kutualueita Espoonjoessa on Glimsinjoen Jorvinkoski. Lisääntymisolot paranisivat, jos riittävä virtaama turvattaisiin myös kesäisin, ja jos aikoinaan perattuja virtapaikkoja Träskändassa ja Ingaksessa ennallistettaisiin.

Taimen kutee syksyllä ja poikaset kuoriutuvat keväällä, huhti-toukokuussa. Kahlaamista virtapaikoissa on hyvä välttää ennen kesäkuun alkua, ettei tule tallanneeksi taimenen mätiä tai vastakuoriutuneita ”pesäpoikasia”.

Nuoret taimenet voimistuvat kotijoessa muutaman vuoden, kunnes osa niistä lähtee merivaellukselle. Esimerkiksi Espoonjoella vaeltajat uivat uomaa alavirtaan Espoonlahdelle ja edelleen Uudenmaan saaristoon. Noin 2–4 vuoden kuluttua vaeltajat palaavat takaisin kotijokeensa ensimmäiselle kudulle.

Espoonjoen taimenet ja muut vaelluskalat pääsevät esteettä liikkumaan latvavesiltä mereen asti, sillä joki on suorassa meriyhteydessä.

Lue lisää:


Katso lehtijutut Espoon vaelluskaloista:

  • Meritaimen uhkaa hävitä Espoon- ja Mankinjoesta. Länsiväylä 21.9.2012 JPG
  • Espoonjoesta löytynyt alkuperäinen taimenkanta 28.12.2009 JPG
  • Uudenmaan joista useimmat on tukittu padoin ja voimaloin. HS 27.12.2012 JPG.

 

 

Länsiväylä

 

Espoonjoesta löytynyt alkuperäinen taimenkanta 28.12.2009 JPG

 

Helsingin sanomat