Sijainti: Pääsivu / Virtavedet / Espoonjoki, Glims & Gloms

Espoonjoki, Glims & Gloms

Suomenlahteen laskee enää vain kymmenkunta jokea, joissa on geneettisesti alkuperäinen meritaimenkanta. Espoonjoki on yksi näistä. Sen sivuhaarat Glims ja Gloms yhtyvät Kirkkojärven painanteessa Espoonjoen pääuomaksi, joka purkautuu Espoonlahteen.

Espoonjoki

Espoonjoen pääuoma virtaa Espoon keskuksen ja Kauklahden ohi. Espoonjokilaakso on vanhaa viljelysseutua.

Suomen rannikon alkujaan noin kuudestakymmenestä meritaimenjoesta alkuperäinen taimenkanta on jäljellä enää noin kymmenessä joessa. Espoonjoki tunnettiin aikoinaan hyvänä taimenvesistönä. Joen nykyisien taimenien luultiin pitkään saaneen alkunsa vierasta alkuperää olevien kalojen istutuksista, mutta vuonna 2009 perintötekijätutkimukset osoittivat taimenien olevan alkuperäistä Espoonjoen kantaa.

Espoonjoen taimenet ja muut vaelluskalat pääsevät esteettä liikkumaan latvavesiltä mereen asti, sillä joki on suorassa meriyhteydessä. Osa nuorista taimenista lähtee muutaman vuoden iässä merivaellukselle, mutta palaavat kotijokeen kudulle. Espoonjoella vaeltajat uivat uomaa alavirtaan Espoonlahdelle ja edelleen Uudenmaan saaristoon.

Glimsinjoki

Glims_polku_96_9000 2012 400.jpg
Klikkaa karttaa suuremmaksi. Polkuoppaan löydät Pro Espoonjoki ry:n sivustolta.

Glimsinjoki virtaa Espoon Pitkäjärvestä Kirkkojärvelle. Glimsinjoen noin 3-kilometrinen jokiosuus on harvinaisen luonnontilainen, samoin kuin jokivarren puusto. Jokivarren polku etenee mutkittelevien suvantojen, tulvaniittyjen ja koskipaikkojen sivuitse. Jokea reunustavat monin paikoin jyhkeät tervalepät ja käppyräiset tuomet. Luonnontilainen puusto laho- ja liekopuineen on tärkeä osa jokiekosysteemiä ja samalla runsaan ja monilajisen linnuston koti. Joen töyräillä voi tavata muun muassa saukon.

Espoonjoen taimenen merkittäviä kutualueita on Glimsinjoen Jorvinkoski. Lisääntymisolot paranisivat, jos riittävä virtaama turvattaisiin myös kesäisin, ja jos aikoinaan perattuja virtapaikkoja Träskändassa ja Ingaksessa ennallistettaisiin.

Glimsinjoen luontokohteet ovat kokonaisuutena enemmän kuin osiensa summa, sillä jokiympäristö reunametsineen muodostaa toimivan ekologisen yhteyden Träskändasta Jorviin ja Kasavuoreen. Glimsinjoki todettiin Espoon virtavesiselvityksessä 2008 valtakunnallisesti arvokkaaksi virtavesikohteeksi siellä havaittujen uhanalaisten luontotyyppien ja lajien vuoksi. Jokivarressa on neljä luonnonsuojelualuetta.

Vuonna 2010 Espoon ympäristökeskus listasi Glimsinjoen kaupungin arvokkaimpien luontokohteiden joukkoon. Silti joen luonnontilaa nakertavat postimerkkikaavoitus ja rakentaminen, joka lisää kiintoaineen huuhtoumaa jokeen ja voi häiritä luontaista tulvimista. Joen idylliä uhkaavat myös hankkeet kuten Jorvin sairaalan laajennukseen liittyvä väliaikainen parkkipaikka. Sen lupa raukeaa 17.4.2018 ja edellytetty ennallistaminen niittyalueeksi voi alkaa.

Jokiretkelle kannattaa ottaa mukaan Glimsinjoen luontopolkuopas. Opasvihkonen sisältää kartan ja kohdeselostukset, joiden aiheina ovat virtavesiluonto, jokivarsimetsät ja joen merkitys ihmiselle.

Glomsinjoki


Glomsinjoki virtaa Bodomjärvestä Kirkkojärvelle.

 

 

JOKIMAISEMA Espoonjoki Bensuls 2008loka PR 200.jpg
Glimsinjoen Jorvinkoskea Ingaksenmetsässä (ylinnä) ja Espoonjoen pääuomaa Bensulsissa (yllä). Kuvat: Virpi Sahi 2004 ja Pasi Raipola 2008.

 

Ingaksenmetsä-2004-VS rajattu200.jpg
Glimsinjoen Jorvinkoskea Ingaksenmetsässä 2004. Kuva: Virpi Sahi

 

 

Länsiväylä

 

 

Helsingin sanomat