Sijainti: Pääsivu / Metsät / Keskuspuisto

Keskuspuisto

Espoon Keskuspuisto on eteläisen Espoon luonnon ydinaluetta, jonka merkitys on suuri niin ekologisesti kuin myös ihmisten virkistykselle.

Siirry sivustolle Keskuspuisto on Espoon sydän, joka avattiin lokakuussa 2016

Espoon Keskuspuisto on noin 880 ha laajuinen metsäinen alue keskellä kaupunkia, josta pieni osa on luonnonsuojelualueita ja valtaosa kaavoitettu virkistysalueeksi. 

Keskuspuisto muodostuu kahdesta erillisestä metsämassiivista ja niitä ympäröivästä luonnosta. Alue on jaettu kaavoituksellisesti kahteen osaan, joita ovat Keskuspuisto I ja Keskuspuisto II.

Siirry Espoon keskuspuisto -sivulle.

Tällä sivulla: 

KESKUSPUISTOKAMPANJA 2016

Espoon ympäristöyhdistys lanseerasi keväällä 2016 Espoon Keskuspuisto -kampanjan, jonka tavoitteena on turvata keskuspuiston tulevaisuus.  Jos olet kiinnostunut osallistumaan kampanjaan Keskuspuistomme puolesta, ota yhteyttä virpi.sahi (at) sll.fi.

Espoon ympäristöyhdistys on jo pitkään taistellut Keskuspuiston puolesta. Olemme saavuttaneet voittoja, mutta kärsineet myös tappioita. Olemme keränneet yhteen vuosien saatossa kerättyä luontotietoa Keskuspuistosta tavoitteenamme kokonaiskuva metsäalueen nykyisestä tilasta. Tilanne on monin tavoin huolestuttava - asuinrakentaminen ja alati leviävä ulkoilureittiverkosto nakertavat Keskuspuistoa.

Käynnistämme keväällä 2016 Keskuspuisto -kampanjan, jonka tarkoituksena on turvata Keskuspuiston tulevaisuus ja herättää kuntalaiset toimimaan tämän tärkeän viheralueen puolustamiseksi. Tavoitteenamme on 

  • lisätä suojelualueiden pinta-alaa
  • turvata keskeiset viheryhteydet
  • edistää espoolaisten oikeutta virkistäytyä lähiluonnossa

Haastamme myös Espoon päättäjät kertomaan kantansa Keskuspuistoon liittyen. Hallussamme oleva materiaali voi herättää päättäjät miettimään puiston tulevaisuutta myös suojelun näkökulmista. Ensi vuonna Suomi täyttää 100 vuotta. Näin merkittävä juhla voisi olla myös Espoon Keskuspuiston tulevaisuuden juhla.

 

Yleisesittely

Keskuspuisto I alue koostuu Suvimetsän, Kuurinmetsän, Henttaanmetsän ja Kokinmetsän muodostamasta metsämassiivista. Metsäalue on yhtenäisin koko Eteläisessä Espoossa. Söderskogin peltoalue, joka sijaitsee metsäalueen länsireunalla, on kulttuurimaisemallisesti merkittävä peltokokonaisuus. Keskuspuiston ainoat viralliset ja lakisääteisesti suojellut alueet sijaitsevat Keskuspuisto I alueella. Alueella on myös muita merkittäviä luontokohteita, kuten Lillträskmossen, Vehkalampi (Mossenkärr), Ritvan perintömetsä sekä Malminmäen purolaakso.

copy_of_Vehkalampi.JPG
Vehkalampi on merkittävä sekä linnustoltaan, että kulttuuriympäristönä. Kuva Laura Ahopelto

Keskuspuisto II alue muodostuu Tillinmäen, Kaupunginkallion ja Latokasten muodostamasta metsämassiivista. Alueella on myös viljelymaata. Merkittävimpiä luontokohteita alueella ovat mm. Harmaakallion saraneva ja kallioalue, Hepmortin lehtolaakso, Furubacka. Varsinaisia suojelualueita ei ole.

harmaakallio_saraneva.jpg
Harmaakallion saraneva on paikallisesti arvokas luontokohde. Kuva Laura Ahopelto

Voit lukea lisää Keskuspuistosta myös Espoon kaupungin sivuilta.

    Viheryhteydet

    Keskuspuiston itäosa (Keskuspuisto I) ja länsiosa (Keskuspuisto II) liittyvät toisiinsa Finnoontien kohdalla vain kapealla metsäisellä viheryhteydellä, jota uhkaa Etelä-Espoon yleiskaavaan merkitty Espoonväylän tielinjaus. Tämän Söderskogin/Malminmetsän viheryhteyden turvaaminen on Keskuspuiston suojelun avainkysymyksiä.

    Keskuspuisto toimii ekologisena yhteytenä myös eteläisen Espoon ja pohjoisen Espoon välillä. Erityisen tärkeä viheryhteys on Kaupunginkallion ja Näkinkylän yhdistävä Keskuspuiston ja Nuuksion välinen yhteys, josta kerrotaan enemmän sivulla Näkinmetsä.

    Keskuspuisto_ekologiset_yhteydet.png
    Keskuspuiston ydinalueita ja ekologisia yhteyksiä. Kartta: Laura Ahopelto

    Kaavoitus

    Keskuspuistojen rakentamista ohjaavat osayleiskaavat. Sen ympäröivää kaavoitusta ohjaa Espoon eteläosien yleiskaava. Oheisessa kartassa on esitetty sinisellä viivalla nykyinen puiston raja ja alueena Keskuspuistoksi kaavoitetut alueet. Kartasta voidaan huomata, että varsinaisen kaava-alueen väliin ja nykyisen metsärajan väliin jää useissa paikoissa rakentamatonta alaa. Osa näistä alueista on kaavoitettu nyt virkistyskäyttöön, mutta iso osa myös rakentamiselle. On siis fakta, että Keskuspuiston pinta-ala pienenee jatkuvasti.

    Erityisen suurena uhkana on suunnitteilla oleva Espoon väylä, joka tulee halkomaan Keskuspuistoa laajalta pinta-alalta. Uusi väylä tulee vaurioittamaan merkittävästi Keskuspuiston ekologisia yhteyksiä, virkistysreittejä ja metsäistä olemusta. 

    Kaksikaistainen ulkoiluväylä Espoon keskuspuistossa. Metsä on väistynyt väylän tieltä. Kuva: Laura Ahopelto

    Asuinrakentamisen ohella ulkoilureittiverkoston laajentaminen aiheuttaa häiriötä Keskuspuiston metsäluonnolle. Kaksikaistaiset ja valaistut ulkoilureitit halkovat metsiä jopa kymmenien metrien leveydellä.

    Keskuspuistoon vaikuttavia hankkeita ovat mm. paloittain etenevä Espoonväylä, Puosmalmi sekä Söderskogin aukean asemakaava sekä Suurpellon asemakaavat I-IV sekä Tillinmäen asemakaavat.

    Keskuspuistoa koskevia ja oman lähialueesi kaavoitushankkeita voit seurata Espoon kaupungin sivuilta ja karttapalvelusta.

    Kaavaalueet.png
    Espoon ympäristökeskuksen määrittämä keskuspuiston raja (sininen katkoviiva) on suurempi kuin keskuspuiston viheralueeksi yleiskaavoitettu alue (sininen).


    Keskuspuiston arvokkaat luontoalueet

    Espoon ympäristöyhdistys näkee, että toistaiseksi suojeltujen alueiden määrä Keskuspuiston alueella on riittämätön.

    Keskuspuistossa on tällä hetkellä kolme varsinaista luonnonsuojelualuetta eli Keskuspuiston metsäalue, Majkärr ja Lillträskberget sijaitsevat vierekkäin puiston itäosassa. Myös niistä kaakkoon sijoittuva Friisinkallion luonnonsuojelualue liittyy Keskuspuistoon. Tämän lisäksi Keskuspuistosta on tunnistettu pienempiä yksittäisiä paikallisesti merkittäviä luontokohteita, kuten Harmaakallion saraneva ja Hepmortin lehtolaakso. Nämä eivät kuitenkaan ole varsinaisia suojelualueita.

    Suojelemattomia kohteita on paljon

    Varsinaisten suojelualueiden lisäksi Keskuspuistossa on Espoon kaupungin järjestelmissä tunnistettuna muutamia suojeltuja luontotyyppejä ja paikallisesti arvokkaita luontokohteita.

    Näiden lisäksi Keskuspuistossa on useita luontokohteita, joiden arvoa ei ole tunnustettu virallisesti. Nämä kohteet ovat eri tavoin mm. kasvillisuudeltaan ja/tai lajistoltaan merkittäviä. Esimerkiksi Harmaakalliossa on useita arvokkaita luontotyyppejä kuten saranevaa ja pähkinäpensaikkoja, sekä vanhaa lahopuuvaltaista metsää. Kaupunginkallio on merkittävä ekologinen yhteys Keskuspuistosta pohjoiseen, Furubacka on arvokas vanhan metsän alue ja Sepänmetsä virkistykäytöltään merkittävä.

    Varsinaista suojelustatusta ei omaa myöskään Ritvan metsä, joka sijaitsee Sunan asuinalueen ja Keskuspuiston metsäalueen välissä. Ritvan metsä on laajuudeltaan 27 ha ja sitä suojaa Espoon kaupungin ja WWF:n välinen sopimus. Koska kyseessä ei ole lakisääteinen luonnonsuojelualue, rajaus ei näy yleisillä kartoilla mutta löytyy kaupungin luonto-oppaista.

     

    Espoon ympäristöyhdistys kartoittaa suojelemattomia luontokohteita ja kampanjoi niiden puolesta Keskuspuisto -kampanjassa.

     

    Viralliset suojelualueet

    Suurin luonnonsuojelualueista on kaupungin 550-vuotisjuhlan kunniaksi perustettu Keskuspuiston metsäalue. Alueella on vaihtelevaa metsäluontoa kalliomänniköistä lehtomaisiin kangasmetsiin,  korpi- ja rämelaikkuja, puroja sekä Rönnängenin perinneniitty. Majkärr (5 ha) ja Lillträskberget (12,5 ha) sijaitsevat aivan vierekkäin, ja niihin kiinnittyy myös suojelematon Lillträskin sarasuo (10 ha).

    Kuvauksia olevista luonnonsuojelualueista Espoon kaupungin verkkosivuilla:

     

    Furubacka.JPG
    Furubackan kuusi ja haapavaltainen metsä on liito-oravalle tunnusomaista elinympäristöä. Kuva Laura Ahopelto
     

    Espyyn aiemmat suojelualue-esitykset

    Vuonna 2010 lainvoiman saanut Etelä-Espoon yleiskaava liittyy voimakkaasti Keskuspuiston luonnon tulevaisuuteen. Espyy seurasi kaavan valmistelua aktiivisesti ja teki ehdotuksensa viheryhteyksien säilyttämiseksi ja SL-alueiden varaamiseksi. Espyyn esitykset Etelä-Espoon yleiskavaavaprosessin yhteydessä (maaliskuu 2007):

     
    Lisäksi Espyy esitti vuonna 2008 vielä erikseen, että kaupunki suojelisi Keskuspuistosta noin 300 ha suuruisen alueen.


    Vuoteen 2014 mennesssä osa ehdotuksista on toteutunut, osa varattu kaavassa rakentamiseen ja osa odottaa parampia aikoja. Itäosan puolelta on toteutunut Keskuspuiston metsäalue ja Friisinkallio. Puolarmetsän sairaalan itäpuoli varattiin yleiskaavassa rakentamiseen.

    Keskuspuiston länsiosaan (Keskuspuisto II) ei ole vuoteen 2014 mennessä perustettu lainkaan luonnonsuojelualueita, kun Espyyn esitys Harmaakallion alueen suojelemiseksi ei ole toistaiseksi toteutunut.

    Harmaakallio
    Harmaakallion kukkaloistoa. Kuva: Laura Ahopelto

     

     

     

    Keskuspuisto I_2013-06-12_kuusikkoa_Virpi Sahi.jpg
    Eri-ikäisrakenteista kuusi-lehtipuu sekametsää Malminmetsässä. Kuva: Virpi Sahi 2013

     

    Keskuspuisto I_2013-06-12_Finnoonpuro_ Virpi Sahi 200.jpg
    Finnoonpuroa Malminmetsässä. Kuva: Virpi Sahi 2013

     

    Keskuspuisto I_2013-06-12_ VIHERYHTEYS Virpi Sahi 200.jpg
    Keskuspuisto I ja II välillä on Finnoontien kohdalla kapea metsäinen viheryhteys. Kuva: Virpi Sahi 2013