Sijainti: Pääsivu / Kosteikot

Suomenoja

Suomenojan lintualtaan ympärille suunnitellaan uutta kaupunginosaa metroasemineen. Alueen halki kaavoitettu tielinjaus Matinkylästä Kaitaalle valmistuu vuoden 2015 kuluessa. Vaikka lintualtaat ollaan jättämässä luonnontilaan, on kosteikkoekosysteemin tulevaisuus kokonaisuutena uhattuna.

suo13_vlaitos_3265g1_ap_JR_400.jpg
Suomenojan allas rehevässä kesäasussaan. Kuva: Jukka Ranta

Meren täyttö venesataman edustalla estettävä

Suomenojan venesataman tilalle kaavoitetaan asuinaluetta siten, että meri täytettäisiin maamassoilla Pirisaareen asti.

Noin 2 miljoonaa kuutiota maata ruopattaisiin ja vietäisiin merialueille, minkä lisäksi noin 3 miljoonaa  kuutiota maata tuotaisiin muualta.

Kaupungin aiempi yritys asemakaavoittaa venesatama kaatui YVA:n puutteeseen. Tällä kertaa YVA tehdään, mutta se koskee vain meren täyttöä, ei muita vaikutuksia.

Espoon ympäristöyhdistys on yhdessä Tringan ja muiden järjestöjen kanssa seurannut alueen maankäytön suunnittelua, puolustaen Suomenojan kosteikkoa ja sen ympäristön säilyttämistä.

Lue lisää voimassa olevista kaavoista ja Espyyn lausunnoista:

  • 22.11.2011 Espyyn mielipide kaupunkisuunnittelulautakunnalle koskien Finnoon osayleiskaavaluonnoksesta PDF
  • 18.9.2006 Espyyn muistutus Finnoonsataman  asemakaavaehdotuksesta PDF


Luhtaniityt sekä lintu- ja hyönteislajistoa ylläpitävät ravintokasvit turvattava

Suomenojan kosteikkoekosysteemiin kuuluvat vesialueen ja lintujen lisäksi myös altaan puustoiset ja avoimet niittyalueet runsaine kasvi- ja hyönteislajistoineen. Esimerkiksi pelkkiä kasvilajeja ja koppakuoriaislajeja on tavattu kumpaakin noin 500. Joukkoon mahtuu mm. uhanalaisia perhos- ja korentolajeja sekä suojeltuja kasveja.

Luhtaniitty on uhanalainen luontotyyppi, jonka säilyminen on turvattava myös tulevaisuudessa. Luhtaniitty tarvitsee luontaisia tulvia säilyttääkseen piirteensä.

Runsas kukkaloisto kuivilla penkoilla, "joutomailla", ja märillä niityillä, "rutakoissa" takaa kesäisin meden perhosille ja talvisin siemenravinnon talvehtiville linnuille. Lehtipuuvaltainen reunapuusto, "lepikko/pusikko", on tärkeää mm. pikkutikalle.

Alueen hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelu alkaa keväällä 2014. Suunnitelmassa tulee turvata arvokkaan luhtaekosysteemin säilyminen, sopeuttaa mahdolliset niittotoimet hyönteisten ja lintujen ravintokasvien kukintaan (mesikasvit) ja siementuotantoon (talventörröttäjät) sekä panostaa haitallisten vieraslajien torjuntaan (jättiputki, jättipalsami, lupiini).

 

Suomenojan luonto seurannassa

Suomenojan luontoa ja siihen kohdistuvia uhkia seuraa ja valokuvittaa aktiivisesti Suomenojan luonto.

 

Suomenojan kosteikko on tärkeä lintualue

Important Bird Areas (IBA) on BirdLife Internationalin maailmanlaajuinen hanke tärkeiden lintukohteiden tunnistamiseksi ja suojelemiseksi. Suomenoja on yksi maamme 97 IBA-alueesta. Suomenojan altailla on tavattu 10 Euroopan Unionin ns. direktiivilajia.

 

suo_lokit_6167d2_ap_JR_400.jpg
Äänekäs naurulokkiyhdyskunta tarjoaa turvaa muidenkin vesilintujen pesinnälle. Kuva: Jukka Ranta
 

talv_TIKLI_JR_400.jpg
Tikli ruokailee Suomenojalla talvisin seittitakiaisen ja muiden talventörröttäjien siemenillä. Kuva: Jukka Ranta

 

 

suo_niitty_6363e2_ap_JR_200.jpg
Kasvi- ja hyönteislajistoltaan rikas luhtaniitty säilyy tulvimisen ansiosta. Kuvat: Jukka Ranta

 

suo_luhtal_7930d2_ap_JR_200.jpg
Luhtalitukka viihtyy kostealla niityllä.

 

suo_marski_7672d2_ap_JR_200.jpg
Marskiviholainen on uhanalainen, silmälläpidettävä muurahainen, joka viihtyy suolapitoiselle tulvavedelle alttiilla alueilla.

 

suo13_vsammakko_1954d4_p_JR_200.jpg
Viitasammakkoa esiintyy Suomenojalla.

 

suo_amiraali_1111d3_ap_JR_200.jpg
Amiraaliperhonen pietaryrtillä Suomenojan altaan penkoilla.

 

suo12_ktkorento_7201d3_ap_JR_200.jpg
Keihästytönkorento on yksi monista Suomenojalla tavattavista korentolajeista.