Vastaselitys Sipoon lausuntoon suunnittelutarveratkaisua (15.12.2021 § 133) koskevasta valituksesta
VASTASELITYS 1.7.2022
HELSINGIN HALLINTO-OIKEUS
helsinki.hao(a)oikeus.fi
ASIA: Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n vastaselitys Sipoon rakennus- ja
ympäristövaliokunnan lausuntoon suunnittelutarveratkaisua koskevasta valituksesta
(Västerskog)
VIITE: Vastaselityspyyntö 8.6.2022
Diaarinumero: 428/03.04.04.04.16/2022
Muutoksenhaunalainen päätös: Sipoon rakennus- ja ympäristövaliokunta, 15.12.2021 § 133
Prosessiosoite
Toiminnanjohtaja Ursula Immonen
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Itälahdenkatu 22 b A
00210 HELSINKI
Puhelin 044 258 0598
Sähköposti: uusimaa(a)sll.fi
Toivomme ensisijaisesti sähköistä asiointia.
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri kiittää vastaselityspyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa: rakennus- ja ympäristövaliokunnan lausunnossa ei ole tuotu esiin mitään sellaista, minkä perusteella olisi syytä muuttaa alkuperäistä valitustamme. Alla esitämme lisäperusteluja sille, miksi päätös tulee valituksemme mukaisesti hylätä.
1. Valitusoikeudesta
Sipoon rakennus- ja ympäristövaliokunta perustelee lausunnossaan pitkästi, miksi Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:llä ei olisi valitusoikeutta asiassa. MRL 193 §:n mukaan valitusoikeus poikkeamispäätöksistä ja suunnittelutarveratkaisuista on toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhteisöllä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen. Piirin sääntöjen 2 §:n mukaan (Liite 1): ”Piirin tarkoituksena on monimuotoisen luonnon, elinkelpoisen ympäristön sekä kulttuuri- ja rakennusperinnön suojeleminen ja hoitaminen sekä samassa tarkoituksessa toimivien paikallisten ja alueellisten yhteisöjen tukeminen.” Uudenmaan maakunta kuuluu piirin toimialueeseen. Valitusoikeutta ei ole MRL:ssa rajoitettu tiettyihin valitusperusteisiin.
Suora sitaatti Sipoon rakennus- ja ympäristövaliokunnan lausunnosta: “Luonnonsuojeluliitto ei sillä MRL 193.1 §:n 6 kohdan mukaisen valitusoikeuden perusteella ei ole tullut ELY-keskuksen sijaan tai saanut ELY-keskuksella ollutta asemaa.” Tietenkään luonnonsuojeluliiton piirillä ei ole mitään tarvetta “tulla ELY-keskuksen sijaan”. Piiri toteuttaa omien sääntöjensä mukaista tarkoitustaan ja käyttää lain mahdollistamia keinoja sen edistämiseen. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä panna merkille, että MRL:n muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 251/2016 vp) perusteluissa erikseen todetaan seuraavaa: “Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontatehtävän ja valitusoikeuden rajaaminen korostaa muiden viranomaisten, järjestöjen ja kansalaisten roolia päätösten seuraamisessa.”
Siuntion kunta yritti kiistää piirin valitusoikeuden asemakaavamuutosta koskeneessa valituksessa osin vastaavin perustein kuin Sipoon kunta nyt. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen H6248/2021 mukaan (Liite 2): ”Hallinto-oikeus toteaa, että valitusoikeudesta on erotettava valitusperusteiden sisältö. Yhdistyksen esittämien asemakaavan muutoksen sisältöä koskevien valitusperusteiden tarkemmalla sisällöllä ei ole ratkaisevaa merkitystä yhdistyksen valitusoikeuden syntymisen kannalta, koska maankäyttö- ja rakennusasioissa valitusperusteita ei voida selkeästi erottaa muiden kuin menettelyä koskevien kysymysten osalta luonnon- tai ympäristönsuojelun edistämiseen liittyvistä tavoitteista.” Hallinto-oikeuden mukaan piirillä oli siten valitusoikeus.
Vaikka Siuntion asemakaavaa koskeva valitusoikeus määräytyi MRL 191 § 2 momentin mukaan ja nyt kyseessä olevassa asiassa valitusoikeus perustuu MRL 193 §:ään, on vastaavalla tavalla kyse maankäyttö- ja rakennusasiasta, jossa valitusperusteita ei voida selkeästi erottaa luonnon- tai ympäristönsuojelun edistämiseen liittyvistä tavoitteista. Maankäytön suunnittelujärjestelmän lainmukaisuus on mitä suurimmassa määrin piirin sääntöjen mukaisten tavoitteiden kannalta olennainen teema, jonka edistämisessä piiri voi käyttää valitusoikeuttaan.
2. Kunnan päätösvallasta
Sipoon rakennus- ja ympäristövaliokunnan lausunnossa esitetään, että aikaisempi suunnittelutarveratkaisuja koskeva oikeuskäytäntö olisi menettänyt merkitystään sen jälkeen, kun maankäyttö- ja rakennuslakia uudistettiin vuonna 2017. Lausunnossa esitetään, että kunnan harkintavalta olisi uudistuksessa kasvanut, kun ELY-keskusten valitusoikeus näistä päätöksistä poistettiin.
MRL:n muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 251/2016 vp) perusteluissa todetaan 137 § 1 momentin osalta seuraavasti (s. 45, alleviivaus lisätty):
”Suunnittelutarvealueen luonteen ja tarkoituksen mukaisesti maankäytön tulee perustua riittävään suunnitteluun. Luvan myöntämiselle riittävästi perusteita antava suunnittelu tapahtuisi tiiviimmin ja tehokkaammin toteutettavilla alueilla asemakaavoituksella ja muilla alueilla yleiskaavoituksella. Rakentaminen olisi kuitenkin mahdollista myös silloin, kun se on todettu sopivaksi sellaisessa lupamenettelyssä, jossa sopivuutta on voitu arvioida tavanomaista rakennuslupamenettelyä laajemmin myös yhdyskuntakehityksen, ympäristöarvojen ja tulevan maankäytön näkökulmasta. Tällaisen luvan myöntämiselle ei kuitenkaan olisi edellytyksiä siinä tilanteessa, että se aiheuttaisi haittaa tarpeellisten asema- ja yleiskaavojen laatimiselle. Haittaa aiheutuisi sellaisen suunnitteluvaran puuttumisesta, joka vaikeuttaisi laissa määriteltyjen yleis- ja asemakaavojen sisältövaatimusten täyttymistä. Säännöksen täsmentämisellä ei olisi tarkoitus muuttaa oikeuskäytäntöä. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun varmistaminen olisi edelleen tärkeää arvioitaessa rakennusluvan erityisiä edellytyksiä suunnittelutarvealueella.”
3. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu
On syytä huomata, että MRL:n muutosta koskevissa hallituksen esityksen perusteluissa korostetaan maanomistajien tasapuolisen kohtelun varmistamisen tärkeyttä suunnittelutarveratkaisuissa: ”Maanomistajien tasapuolisen kohtelun varmistaminen olisi edelleen tärkeää arvioitaessa rakennusluvan erityisiä edellytyksiä suunnittelutarvealueella.” Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan myös, että ”Rakentaminen olisi kuitenkin mahdollista myös silloin, kun se on todettu sopivaksi sellaisessa lupamenettelyssä, jossa sopivuutta on voitu arvioida tavanomaista rakennuslupamenettelyä laajemmin myös yhdyskuntakehityksen, ympäristöarvojen ja tulevan maankäytön näkökulmasta.” Tämän laajemman arvioinnin kannalta erittäin olennainen kysymys on, voidaanko vastaava lupa myöntää myös muille maanomistajille.
4. Poikkeaminen yleiskaavamääräyksestä
MRL 137 §:n mukaisen suunnittelutarveratkaisun ohella hakijalle on myönnetty MRL 171 §:n mukainen poikkeamislupa yleiskaavamääräyksestä, joka koskee tilalle asetettua vähimmäispinta-alaa sivuasunnon rakentamiseksi. Yleiskaavamääräyksen mukaan pinta-alan tulisi olla vähintään 5 000 m² tilan pinta-alan ollessa 3 650 m².
Alueella voimassa olevan Sipoon yleiskaava 2025:n mukaan alueelle tulee laatia osayleiskaava. Aluetta koskevan G 27 Gumbostrand-Västerskog-Hitån osayleiskaavan laadinta on kunnassa parhaillaan käynnissä. Sipoon kaavoitusohjelman 2022-2024 (Liite 3) mukaan ”Tavoitteena on viedä kaavatyön päivitetyt suunnitteluperiaatteet ja -tavoitteet kunnanhallituksen hyväksyttäväksi vuoden 2022 loppuun mennessä. Tämän jälkeen laaditaan kaavaluonnos, joka asetetaan nähtäville vuorovaikutuksen käymiseksi alusta.”
Alueen osayleiskaavan laadinta on kaavoituskatsauksen mukaan osoittautunut haastavaksi jo nykyisen rakentamistiheyden vuoksi. Siten voimassaolevan Sipoon yleiskaava 2025:n sivuasunnon rakennuspaikkaa koskevasta vähimmäispinta-alasta joustaminen aiheuttaa todennäköisesti haittaa alueen tulevalle (jo käynnissä olevalle) kaavoitukselle. Jos sivuasunnon rakennuspaikkaa koskevia vaatimuksia halutaan alueella muuttaa, se tulee tehdä tarvittavat lakisääteiset selvitykset ja vaikutusarvioinnit sisältävässä ja osallistamisen mahdollistavassa osayleiskaavaprosessissa eikä suunnittelemattoman poikkeamisluvituksen vapauttamisella.
Sipoon kunta yritti vapauttaa sivuasuntojen rakentamisen rakennusjärjestyksen muutoksella vuonna 2017. Korkein hallinto-oikeus kumosi vuosikirjapäätöksellään KHO 2020:1 Sipoon kunnanvaltuuston päätöksen rakennusjärjestyksen sivuasuntoja koskevalta osalta. Perusteluna oli se, että sivuasuntojen salliminen rakennusjärjestyksen muutoksella ranta-alueille, joilla sivuasunnot on aikaisemmin kielletty, olisi muuttanut merkittävästi alueiden maankäyttöä eikä vaikutuksia ollut riittävästi selvitetty. Näin merkittävä muutos on tehtävä kaavoituksen keinoin tarvittavine vaikutusarviointeineen.
Vastaavasti nyt kyseessä oleva poikkeamislupa rakennuspaikalle, joka on selvästi yleiskaavassa määriteltyä vähimmäispinta-alaa pienempi, johtaisi käytäntönä yleistyessään yleiskaavan mitoituksen ja ohjausvaikutuksen mitätöitymiseen. Rakennuspaikka sijaitsee ennestään tiiviisti rakennetulla alueella, jolle kohdistuu merkittävä rakennuspaine. Mikäli kunta ottaisi jatkossa käytännöksi myöntää vastaavissa tapauksissa luvan myös muille maanomistajille (kuten maanomistajien tasapuolinen kohtelu edellyttäisi), aiheutuisi siitä merkittäviä muutoksia kunnan maankäyttöön ja yleiskaavan mitoitukseen. Samalla lisääntyvä suunnittelematon rakentaminen aiheuttaisi haittaa alueen käynnissä olevalle osayleiskaavoitukselle. Mitään arviointia näiden muutosten laajuudesta ja mahdollisista seurauksista kunta ei ole tehnyt.
Helsingissä 1.7.2022,
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Laura Räsänen, puheenjohtaja
Ursula Immonen, toiminnanjohtaja
Liitteet:
Liite 1 – Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n säännöt
Liite 2 – Helsingin hallinto-oikeuden päätös H6248/2021
Liite 3 – Sipoon kaavoitusohjelma ja kaavoituskatsaus 2022