Sijainti: Pääsivu / Luonnonsuojelija / Lehtiarkisto / 2011 / Luontoilta Karviassa

Luontoilta Karviassa

Kotiseudun metsien ja vesistöjen tila sekä pihapiirin luontohavainnot saivat yläsatakuntalaiset puheliaiksi omassa luontoillassaan. Asiantuntijoita pommitettiin kysymyksillä tauotta reilun kahden tunnin ajan.

ls3-luontoilta-karviassa.pngÄitienpäivänä 8. toukokuuta Karviassa pidetyn tapahtuman tähdiksi oli saatu YLE:n Luontoillan alkuperäisestä raadista Harri Dahlström (kuvassa oikealla), Kauri Mikkola (kuvassa toinen vasemmalta), Seppo Vuolanto (kuvassa vasemmalla) ja Seppo Vuokko (kuvassa toinen oikealta). Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistyksen sihteeri, metsätalousinsinööri Hannu Latvajärvi toi asiantuntijajoukkoon paikallista tietämystä.

Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja Markku Saarinen sai jakaa tiuhaan puheenvuoroja matkailuyritys Loma-Raison salissa, joka oli tupaten täynnä; paikalla oli lähes 70 henkeä.

 

Olisiko tämä kissan muna?

Kysymyksiä sateli mäntypistiäistuhoista ja metsäkanalintujen katoamisesta metsänhakkuiden myötä. Piisamin huomattiin hävinneen ja toisaalta karhun ja ahman yleistyneen.

Suomen metsissä saattaa kasvaa luontaisesti tryffeleitä, valisti Seppo Vuokko ja kannusti hankkimaan avuksi etsintään ennemmin tryffelikoiran kuin ranskalaisen villisian, joka kyllä löytää herkut mutta syö ne suuhunsa.

Seppo Vuolanto kertoi, miksi lintujen laulu on muuttunut ”hevimmäksi” ja selvitti käen munien eroja. Tunnistettavaksi tuotu vihertävänruskea, kananmunaa pienempi muna herätti keskustelua. Asiantuntija ehdotti fasaania. Kysyjä tuumi, että ellei linnun niin sitten ”kissan muna” se lienee.

Metsäjänis tuli kysymyksissä keväthuumassaan nyrkkeilemään tielle koiran kanssa, naakat munivat savupiippuun, kotilot ja muurahaiset ihmetyttivät puutarhoissa. Kauri Mikkola sai vakuuttaa, etteivät muurahaiset syö orvokkeja.

Harri Dahlström selvitti perusteellisesti veden ja ravinteiden kiertoa ja sekä vesistöjen hallinnan periaatteita. Karvianjärven ja Karvianjoen tila kiinnosti monia:

Miksi sinilevää ei saada kuriin? Miten metsäojista ja turvetuotantoalueilta valuva humus vaikuttaa? Miten pohjavedenoton kaavailtu laajeneminen vaikuttaa lähteisiin ja niiden harvinaisiin kasviin?

 

Retkeilyä Kauhanevalta Lauhanvuorelle

Karvian luontoiltaa isännöi Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistyksen ohella GPS-retket, joka on luonut neljän kansallispuiston kautta majapaikasta toiseen kulkevan pyöräily- ja patikkareitin.

Konseptin innoittajana on ollut Kauri Mikkola, joka on esittänyt Suomeen aarnivaellusta majoituksineen. Mahdollisuuksia selvittänyt Heikki Susiluoma kehitti Lauha-Helvetti-GPS-reitin.

Reitti kulkee maaseututeiden kautta Lauhanvuoren, Kauhanevan-Pohjankankaan, Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistoon. Kulkijat saavat mukaansa opaskirjasen ja GPS-laitteen, jolle reitti ja luontokohteet on tallennettu. Seitsemän päivän retkipakettiin kuuluu majoitus maaseutumatkailuyrityksissä ja täysihoito.

GPS-retket toimii yhteistyössä paikallisten luonnonsuojeluyhdistysten ja Metsähallituksen luontopalvelun kanssa. Osa Lauha-Helvetti-retkien tuotoista ohjataan Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistyksen ylläpitämään riekkorahastoon, jonka varoilla ennallistetaan soita.

Kauri Mikkola, Harri Dahlström, Seppo Vuolanto ja Seppo Vuokko tutustuivat luontoillan lomassa reitin kohteisiin kahden päivän ajan Kauhanevalla ja Lauhanvuorella.

 

Teksti ja kuva: Ritva Kupari, julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 6.6.2011