Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Savon piiri

Pohjois-Savo
Navigaatio päälle/pois

Vastine vas­ta­se­li­tys­pyyn­töön koskien Vaasan hallinto-oikeudessa asiaa diaari (Siilinjärven vi­ran­omais­lau­ta­kun­ta 26.4.2022 § 19 (Päätös Kuljetus Taattola Oy:n Tarkinkallion maa-ainesalueen maa-aines- ja ym­pä­ris­tö­lu­pa­ha­ke­muk­ses­ta 674/2022)

Muutoksen hakijat:

Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry

Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen Siilinjärven yhdistys ry

Kuusi (6) alueella asuvaa kiinteistön omistavaa yksityishenkilöä

 

Vastaselitys ja sen perustelut:

Muutoksenhakijat haluavat oikaista  Siilinjärven viranomaislautakunnan päätelmiä Siilinjärven Tarkinkallion tai sen lähialueen soveltuvuudesta viitasammakoiden elin- tai lisääntymisalueeksi. Tämä viranomaislatuakunta on 18.10.2022 päivätyssä pöytäkirjaotteessaan todennut, ettei se katso edelleenkään Tarkinkallion tai sen lähialueen olevan viitasammakoille soveltuvaa elin- tai lisääntymisaluetta. Sitä vastoin muutoksen hakijoiden mukaan Tarkinkallio on nimenomaan viitasammakon lisääntymisaluetta, sillä siellä useat henkilöt (osa muutoksenhakijoita) ovat itse kuulleet siellä viitasammakon kutulaulua mm. toukokuussa 2022. Näiden Tarkinkallion läheisyydessä tehtyjen äänihavaintojen perusteella Siilijärven viranomaislautakunnan ja viitasammakoiden käsitykset viitasammakoiden luontaisesta lisääntymisalueista ilmeisesti eroavat toisistaan ja tässä me luotamme enemmän viitasammakoiden käsityksiin Tarkinkallion soveltuvuudesta viitasammakoiden lisääntymisalueeksi.  

Samoin Pohjois-Savon ELY-keskus toteaa 25.10.2022 antamassa lausunnossaan, että Siilinjärven viranomaislautakunnan päätöksestä tehdyssä valituksessa on tuotu esille seikkoja, jotka viittaavat viitasammakon esiintymiseen alueella. Lisäksi ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että alueen viitasammakoille edulliset olosuhteet huomioon ottaen se pitää viitasammakoiden esiintymistä alueella mahdollisena tukien mm. muutoksenhakijoiden todentamia havaintoja.

Haluamme myös painottaa sitä, että viitasammakoilla kutualueet voivat osin erota niiden kesäisistä elinalueista. Viitasammakot pyrkivät vaeltamaan kudun jälkeen lisääntymisalueelta näiden sammakoiden tyypillisille elinalueille 1). Viitasammakolle tyypillisiä elinalueita ovat mm. kosteat niityt, suot, metsät ja jopa puutarhat 1), 2). Näitä viitasammakolle tyypillisiä elinalueita sijaitsee Tarkinkallion välittömässä läheisyydessä ja sen lähialueella.

Viitasammakot voivat kulkea suhteellisen pitkiä matkoja siirtyessään alueelta toiselle. Tutkimuksen mukaan viitasammakot saattavat esimerkiksi talvehtia lähes 1000 m päässä kutualueestaan 2). Lupa-alueen eteläpuolella, n. 360 m päässä Tarkinkalliosta, sijaitsee Kuivastenmäen yksityinen luonnonsuojelualue, joka kuuluu osana lehtojen suojeluohjelmaan. Lehdoille tyypillinen ominaisuus on niiden kosteus ja alue siitä syystä soveltuu oivallisesti viitasammakon elinalueeksi. Kuten Siilinjärven viranomaislautakunta pöytäkirjaotteessaan toteaa, kallionottoalueen eteläpuolella ja pohjoisreunassa on peruskartassakin näkyviä metsäisiä soistumia, joissa kulkee peruskartan mukaan puro tai oja. Lisäksi Tarkinkallion alueella ja sen läheisyydessä sijaitsee runsaasti syviä ojia, joiden pientareet soveltuvat hyvin viitasammakon kesäelinympäristöksi 1). Tarkinkalliosta n. 100 m päässä sijaitsee Toson niitty, joka on laaja peltoalue ja sen syvissä ojissa on vettä läpi kesän, mikä sopii hyvin viitasammakoille.

Kuljetusyhtiö Taattola on vastineessaan ilmoittanut olevansa valmis tekemään yhden selvityksen viitasammakon olemassaolosta Tarkinkallion alueella keväällä 2023. Muutoksenhakijat eivät pidä yhden vuoden yksittäistä inventaariota läheskään riittävänä eikä hyväksyttävänä viitasammakoiden esiintymistodisteena, sillä vitasammakon kutuaika on lyhyt ja väärin toteutettuna se ei mahdollista viitasammakon todentamista Tarkinkallion alueella. Kutuajan ulkopuolella viitasammakko on lähes mahdoton todentaa.

Viitasammakko on soidinaikaan aktiivisimmillaan nimenomaan öisin1), jolloin myös sen kutulaulu on voimakkaampaa, joskin ääni on aina suhteellisen hiljaista. Täten inventoinnin ajoitus hämärään ja yöaikaan parantaa mahdollisuuksia havaita viitasammakot. Koska viitasammakon koiraat ääntelevät korkeintaan vain noin 2-3 viikon ajan, tutkimusta pitää tehdä monena yönä ja muutenkin sen oikea-aikainen ajoitus on ratkaiseva tutkimuksen  onnistumisen kannalta. Oikea-aikaista tutkimusta ei voida etukäteen tietää.  Lisäksi mm. yöpakkaset ja tuuli saattavat keskeyttää kudun, joten maastotöiden ajoittaminen sääolot huomioon ottaen on äärimmäisen tärkeää1). Sateen ropina vedenpintaan hankaloittaa myös viitasammakon äänen havaitsemista, sillä viitasammakon ääni muistuttaa kuplan puhkeamista vedenpintaan. Lisäksi on huomioitavaa, että viitasammakot ovat arkoja3) joten ne häiriintyvät ja lopettavat ääntelyn hyvin herkästi 1), 3).  Täten sen havainnointi edes joka vuosi ei välttämättä onnistu.

Siilinjärven viranomaislautakunta toteaa pöytäkirjaotteessaan, ettei valitukseen liitetyn kuvan kutu ole todennäköisesti viitasammakon kutua, koska se ei kuvan mukaan sijaitse pohjassa. Vaasan hallinto-oikeudelle osoitetussa valituksessa ollut kuva ei ehkä ole ollut edustavin kuva havaituista kuturyppäistä mutta alueella havaittiin keväällä 2022 myös lukuisia pohjassa olevia kuturyppäitä (Kuva 1). Vedenpinnan päältä otetusta kuvasta ei voida varmuudella todeta kudun syvyyttä. On syytä ottaa huomioon, että viitasammakot voivat kutea ihan samoilla alueilla ruskosammakoiden kanssa. Tästä syystä ruskosammakon havaitseminen ei mitenkään poissulje viitasammakon kutemista tai muuta elämää samalla alueella, vaikka Siilinjärven viranomaislautakunta näin vihjaa (käyttämättä ketään asiantuntijaa). Erityisesti koska Tarkinkallion alueella on runsaasti eri syvyisiä koko ajan veden täyttämiä painanteita, se soveltuu erinomaisesti molempien sammakkolajien kutualueeksi omien havaintojemme mukaan.  Kaiken kaikkiaan  pelkän kudun perusteella sammakkoeläimen tunnistus on jokseenkin mahdotonta.

Kuten jo valituksessa todettiin, viitasammakkojen kutemisen havainnointi Tarkinkalliolla ei ole perustunut ainoastaan kudun havainnointiin. Useat henkilöt tunnistivat Tarkinkalliolta  viitasammakot mm. keväällä 2022 nimenomaan kuulohavainnon perusteella, sillä viitasammakon kutulaulu on selvästi poikkeava ja tunnistettava tavallisen ruskosammakon kurnuttavasta kutulaulusta. Viitasammakon kutulaulu muistuttaa kuplintaa sekä vaimeaa pienen koiran haukuntaa.

Liitteenä oleva video on äänitetty ja kuvattu Tarkinkalliolla 14.5. 2022 noin klo 20. Tässä  videossa viitasammakon pulputtavaa ja haukkuvaa kutulaulu kuuluu ruskosammakon kurnutuksen ohessa.  Monena vuotena äänitysaika olisi ollut ns. oikea – ainakin, jos se olisi tehty aamuyön tunteina. Kuitenkin kevät 2022 oli Kuopio-Siilinjärven seudulla myöhäinen ja mm. Kallaveden jäiden lähtö tapahtui vasta 11.5., kun ns. normaali olisi noin viikkoa aikaisemmin  https://www.ely-keskus.fi/-/kulunut-hyva-jaatalvi-olisi-ollut-kallavedella-tyypillinen-suomen-itsenaisyyden-alkuaikoina-pohjois-savo-

Aikaisesta äänitysajasta johtuen mahdollisesti kaikki Tarkinkallion viitasammakkourokset eivät vielä siellä esittäneet kutulauluaan, mutta sitäkin kyllä kuuluu. Tämän vastaselityksen allekirjoittajista Siilinjärven yhdistyksen tp puheenjohtaja Jari Jokela on koulutukseltaan biologi ja hän on tehnyt luontoselvityksiä Pohjois-Savon ELY-keskukselle, jossa mm. viitasammakoita on tutkittu ja hän vahvisti videon haukkuvan pullahtavan äänen kuuluvan nimenomaan viitasammakolle.

On vielä huomattava, että  kaikki sammakkoeläimet on rauhoitettu koko Suomessa luonnonsuojeluasetuksen 160/1997 nojalla. Sen liite 2 (a) luettelee sekä viitasammakon (Rana arvalis) että sammakon eli ruskosammakon (Rana temporaria). Viitasammakko on lisäksi mukana luonnonsuojeluasetuksen liitteessä 5 (19.6.2013/471) yhtenä Suomessa esiintyvänä Luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittuna eläinlajina.

Yhteenveto:

Asianomaisten mielestä edellä kuvatut perustelut, esille tuodut seikat ja materiaalit ovat selkeät ja riittävät todisteet siitä, että Tarkinkallio on viitasammakkojen (ja ruskosammakoiden) kutualuetta. Muutoksen hakijoiden vaatimusta lupapäätöksen kumoamisesta tukee Pohjois-Savon ELY-keskuksen antama vastine. Tarkinkalliolla sijaitseva viitasammakon lisääntymisalue häviäisi täysin kallioaineksen louhinnan ja murskauksen seurauksena, lisäksi rikottaisiin myös Luonnonsuojeluasetusta (1997/160, varsinkin § 23 sekä siihen liittyvää liitettä 2 a) sekä Luonnonsuojelulakia (1996/1096, varsinkin 49§ 1).

Mikäli Vaasan hallinto-oikeus katsoo, että edellä kuvatuista seikoista sekä ELY-keskuksen vastineesta huolimatta lisäselvitystä kuitenkin tarvitaan, asianosaiset vaativat vähintään kahden peräkkäisen vuoden aikana riittävässä laajuudessaan tehtävää inventointia, jotta yöaktiivisen ja aran viitasammakon kutulaulu voitaisiin varmasti todentaa. Virallisen inventoijan havaintojen lisäksi yksityisten henkilöiden todistusaineisto, kuten videomateriaali, täytyy ottaa huomioon valitukseen liittyvää päätöstä tehtäessä

Loppupäätelmämme:

Yllä esitetyt seikat sekä ELY-keskuksen lausunto tukevat tehtyjä havaintoja siitä, että Tarkinkallio on viitasammakoiden sekä muiden sammakoiden kutualuetta. Muutoksenhakijat ovat yhtä mieltä ELY-keskuksen kanssa siitä, että Siilinjärven viranomaislautakunta 26.4.2022 § 19 lupapäätös tulee kumota.