Sijainti: Pääsivu / Yhdistys / yhdistyksen historiaa

yhdistyksen historiaa

Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys on nopeasti kasvavan kaupunkimme suurin luonnonsuojelujärjestö. Toiminnan painotukset ovat vuosien saatossa vaihdelleet, mutta yhteisenä nimittäjänä on koko ajan ollut oululaisen kaupunkiluonnon suojelu. Alla katsaus yhdistyksemme toimintaan.

1976 Yhdistys perustettiin ja toimi rekisteröimättömänä ensimmäisen vuoden.

1977 Yhdistyksen toiminta oli toisena toimintavuonna jo vakiintumassa. Yhdistyksen säännöt hyväksyttiin yhdistysrekisterissä syksyllä ja nimeksi tuli Oulun luonnonsuojeluyhdistys ry. Jäsenmäärä oli 283 henkeä. Puheenjohtajana toimi Mikko Ojanen ja sihteerinä Juha Markkola. Kevätkokouksessa 12.3. Juha Markkola näytti dioja ja kertoi Hailuodon luonnosta. Syyskokouksessa keskusteltiin Kansallispuistokomitean mietinnästä Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Esko Joutsamon ja Juha Markkolan alustuksien pohjalta. Syyskuussa järjestettiin ilmansuojeluviikon yhteydessä yleisätilaisuus "Puhtaan ilman puolesta". Toukokuussa järjestettiin Raksilan marketeissa piirin kanssa luonnonsuojelumateriaalin myyntitempaus ja samalla jaettiin Olsy:n esitettä. Kevätretkellä käytiin Oulunsalon Akionsaaressa. Kaupunginhallitukselle osoitettiin kannanotot Lintulampien ympäristän hoidosta, Damminsaaren säilyttämisestä, Oulun kaupungin yleiskaavasta ja Hietasaaren alueen käyttäsuunnitelmasta.

1978 Puheenjohtajana toimi Juha Markkola ja sihteerinä Tarja Sirän. Kevätkokouksessa 12.2. esitelmäi arkkitehti Jorma Huusko aiheesta "Rakennettu ja vihreä Oulu ihmisen elinympäristänä". Lokakuussa vietettiin energiaviikkoa ja syyskokouksen yhteydessä järjestetyssä energiaseminaarissa 13.10. FT Pekka Suominen Jyväskylän yliopistosta esitelmäi pehmeän teknologian mukaisista energiantuottomenetelmistä ja DI Jari Lamberg turpeen käytästä ja erityisesti Toppilan turvevoimalasta. Viikon päättivät ohjelmalliset iltamat Kajaaninkadun nuorisotalolla. Luonnonsuojelun Tuki Oy:n Oulun haaraliike avattiin Kajaaninkatu 13:ssa huhtikuun 24. päivänä. Maaliskuussa OLSY ja Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri toimivat SLL:n kevätliittokokouksen isäntinä. Tätä varten koottiin Oulun kaupunkiympäristää esittelevä valokuvanäyttely. Myäs kaksi muuta valokuvanäyttelyä oli esillä tuen tiloissa: huhtikuussa Keräsen ja Soverin "Lintujen paratiisi" ja kesäkuun ajan Raimo Hämeenahon "Kuvia luonnosta". OLSY toteutti yhdessä Oulun kaupungin kanssa Sanginjoen luontopolun, jonka avajaiset olivat 20.8. Tilaisuus keräsi toista sataa kaupunkilaista ja polkuun tutustui syksyn aikana n. 1000 kävijää. Oulun Päivien yhteydessä järjestettiin yhdessä Oulu-seuran, Arkkitehtikillan ja Oulun kaupungin kanssa tapahtumasarja, johon kuului mm. "Miten käy suiston?"-näyttely, Oulu-seuran kävelyretki Linnansaareen ja miljääkeskustelu aiheenaan Oulun vesi- ja viheralueiden kunto ja suunnittelu sekä kaupunkilaisten sananvalta päätäksenteossa. Kansallispuisto-ohjelman toteuttamista vaadittiin kevätkokouksen julkilausumassa ja liiton hallitukselle lähetetyssä kirjeessä.

1979 Puheenjohtajana toimi Juha Markkola ja sihteerinä Heikki Tärmälehto. Kevätkokouksen yhteydessä 28.2. Esko Strämmer esitteli diasarjansa Suiston luonto ja ihminen. Kevätkokouksen julkilausumassa vaadittiin luopumista ydinvoimasta ja Siuruan altaasta. Yhdistyksen historiassa oli poikkeuksellista, että osallistuttiin konkreettisesti ulkomaisen luontokohteen puolustamiseen. Alta-joen puolesta toimittiin syksyllä ja paikan päällä Pohjois-Norjassa käytiin kahdesti, 5.-7.9. ja 28.-30.9. Alta-näyttely oli esillä useissa paikoissa, mm. Luonto-Liiton talvipäivillä. Yhdistys esitteli Otaniemen pehmeän teknologian tyäryhmän näyttelyn kahdessa paikassa toukokuussa ja kokosi Pohjois-Suomen messuille oman energianäyttelyn kesäkuussa. Haukiputaan Runtelinharjun säilyttämisen puolesta vedottiin ja kunta aloitti neuvottelut maanomistajien kanssa. Helmikuussa esitettiin elokuvaa "Lisää ydinvoimaloita?" 7 eri näytäksenä eri puolilla kaupunkia. Myäs energia-adressiin ydinvoiman korvaamiseksi uusiutuvilla energianlähteillä kerättiin nimiä. Yhdistykselle valittiin oma tunnus 2. vuosikurssin arkkitehtiopiskelijoille suunnatulla kilpailulla. Tunnukseksi valittiin Marja Mustakallion tyä, joka kuvaa ilmansaasteiden vahingoittamaa männynoksaa. Häyhtyän kedon säilyttämisen puolesta annettiin lausunto ja osallistuttiin ylioppilaskunnan luonnonvaratoimikunna tyähän. Toimikunta perustettiin Tekniikan ylioppilaat ry:n aloitteesta.

1980 Puheenjohtajana Kari Laine ja sihteerinä Kimmo Kaakinen. Kyseisenä vuonna vietettiin ympäristävuotta. Yhdistyksen aloitteesta perustetussa ympäristävuoden paikallistoimikunnassa oli n. 50 järjestää ja yhdistystä. Yhdistyksen toimisto muutti nykyiseen paikkaansa Kajaaninkadulle. Kevätkokouksessa Timo Takala kertoi välittämästä elinympäristästä diaesityksen kera. Syyskokouksessa esitelmäi Esko Raatikainen ympäristähallinnosta kunta- ja läänitasolla. Lämsänjärveä ja Maikkulaa kaavoitettiin vasta, mistä yhdistys antoi kannanoton ja Lämsänjärven asemakaavasta muistutuksen. Yhdistyksen jäseniä osallistui 15.3. Helsingin atomivoimamielenosoitukseen ja 29.10. Rauhanpuolustajien Rauhankulkueeseen sekä WWF:n tyäleirille Liminganlahdella 14.- 21.7.

1981 Puheenjohtajana Kari Laine ja sihteerinä Kimmo Kaakinen. Tuolloin vietettiin valtakunnallista ympäristävalistusvuotta. Kevätkokouksessa esiteltiin Pilpasuo-diasarja ja syyskokouksessa Antti Pihkala ja Marja Salmela kertoivat vaihtoehtoisen asumisen muodoista. Ympäristäiltamat-naamiaiset pidettiin 5.12. Rauhalassa! Uutena toimintamuotona aloitettiin jäseniltojen pitäminen. Niitä pidettiin vuoden aikana viisi kertaa. Rantakortteleiden puutalojen säilyttämiseksi tehtiin vetoomus ja kansalaisadressi. Suurella Venenevalla tukittiin ojia 30.4. ja Oulunsalon Koppanassa vietettiin Rauhan Juhannusta 19.- 21.6. Hallitus kokoontui peräti 15 kertaa ja yhdistyksellä oli 9 eri tyäryhmää.

1982 Puheenjohtajana Annamari Markkola ja sihteerinä Ari Heimonen. SLL:n valtakunnallinen teema oli "tyähän luonnon puolesta" ja paikallisena teemana oli ilmansuojelu. Kevätkokouksessa keskusteltiin Hailuodon liikennejärjestelyistä ja syyskokouksessa katseltiin dioja kesän ja syksyn retkiltä. Syntaksis ry:n kanssa järjestettiin marraskuussa keskustelutilaisuus luonnonkuvauksen moraalista. Tilaisuudessa alusti valokuvaaja Risto Lounema. Oulussa pidettiin SLL:n ilmansuojelukurssi 17.- 18.4. Torimyynnillä kerättiin varoja luonnonsuojeluun kolmessa eri tapahtumassa.

1983 Puheenjohtajana Pirkko-Liina Elomaa ja sihteerinä Tarja Pihkala. Yhdistys vietti SLL:n valtakunnallisen teeman mukaisesti Metsän vuotta. Kevätkokouksessa tuottaja-kuluttajarengas, joka toimitti kuluttajille luomuporkkanaa ja perunaa, kertoi toiminnastaan. Syyskokouksessa Heikki Kangasperko alusti luonnonsuojelun ideologiasta. Puhtaan ilman puolesta- kansalaistoimikunnan kansalaisadressiin kerättiin nimiä. Keräyksen avajaistilaisuus Otto Karhin puistossa oli 3.9. Yhdistys järjesti yrttikurssin Iissä 19.6. Yhdistyksen jäsenet osallistuivat aktiivisesti eri puolilla Suomea järjestettyihin tilaisuuksiin, mm. vaelluskalaseminaariin Helsingissä, ilmansuojelukurssille Tampereella, luomuviljelykurssille Oulussa, yrttikurssille Joutsenossa, metsäpäivään Muhoksella, luontopolkukurssille Espoossa, ympäristälainsäädäntäkurssille Kauniaisissa ja metsäseminaariin Helsingissä.

1984 Puheenjohtajana Esko Saari ja sihteerinä Eero Taskila. Esillä olivat ilmansuojelu ja vuoden teema "saasteeton luonto- puhdas ravinto". Puhtaan ilman puolesta- toimikunnan ja Oulun tyäväenopiston kanssa järjestettiin 15.1. "Kärykäräjät". Niille osallistui n. 550 henkilää ja asia sai paljon julkisuutta. Kevätkokouksessa Kari Laine ja Outi Nuutinen kertoivat ravintomme kemikaaleista. Syyskokouksessa Eero Kaakinen esitelmäi aiheesta "Alkuperäinen luonto Oulun läänissä". Jäsenilloissa kuultiin mm. Sumatran sademetsistä ja Länsi-Saksan metsätuhoista. Ympäristänsuojelu ja kunnallishallinto- tilaisuus järjestettiin huhtikuussa ja toukokuussa Kaavoitus- ja asukasdemokratia- tilaisuus. Yhdistys teki kaksi radio-ohjelmaa luonnonsuojelujärjestäjen toiminnasta ja sienistä.

1985 Puheenjohtajana toimi Esko Saari ja sihteerinä Eero Taskila. Toiminnassa olivat esillä jätteiden hyätykäyttä ja ilmansuojelu. Kevätkokouksessa kuultiin selluvillasta ja sen käyttämahdollisuuksista. Jätteiden hyätykäyttäkokeilun järjestämisestä tehtiin aloite piirin kanssa ja oltiin mukana käytännän tyän alkuvaiheessa. Nuukuuden vuosipäivän 16.4. tavaroiden vaihtopäivänä Tuiran torilla kävi n. 2000 henkeä. Kitkanniemen suojelemiseksi kerättiin adressiin nimiä ja Rantakadun puutalojen säilyttämiseksi tehtiin edelleen vetoomus kulttuurijärjestäjen kanssa. Eri tehtaiden ilmansuojeluilmoituksista tehtiin neljä muistutusta. Kaupungille laadittiin lähiympäristän retkeilykohteita esittelevä kirjanen "Lähde retkelle". Vihervuoden juliste luovutettiin kaupunginjohtajalle.

1986 Kyseisen vuoden asiakirjat puuttuvat yhdistyksen arkistosta.

1987 Puheenjohtajana oli Maarit Vainio ja sihteerinä Marketta Hyvärinen. Kevätkokouksessa Oulun läänin terveystarkastaja Arto Nummi esitelmäi ympäriställe vaarallisten aineiden säilytyksestä ja varastoinnista Oulussa. Syyskokouksen yhteydessä katseltiin harjuja esittelevä diasarja. Kevätretki tehtiin Muhokselle Poikajoen laaksoon 24.5. Kaukovainio- ja Mäntylä-toimikuntien kanssa tehtiin kaupungille aloite jätelasin keräyksen tehostamiseksi. Kursseille osallistuttiin aktiivisesti: PPLSP:n alkuperäisen luonnon suojelun kurssille Kempeleessä, lääninhallituksen äljyntorjuntaseminaariin Oulussa, vesistätutkimuspäivillle, luonnonmukaisen kotipuutarhaviljelyn ja kompostoinnin kurssille Oulussa. Säästäpankkien kiinteistävälitys luovutti yhdistykselle 50 linnunpänttää, jotka edelleen lahjoitettiin Tahkokankaan leirikeskukselle, Kehitysvammaisten Tuki ry:lle ja Auta lasta ry:lle. Osa päntäistä käytiin ripustamassa puihin. Soklin apatiitin jatkojalostustehtaan sijoittamista Oulun seudulle vastustettiin kipsimyyntitempauksella syyskuussa Oulun Päivillä ja lehdiställe osoitetulla kannanotolla.

1988 Puheenjohtajana Maarit Vainio ja sihteerinä Maria Kanko. Vuosi oli liiton 50-vuotisjuhlavuosi, mikä vilkastutti myäs yhdistyksen toimintaa. Kevätkokouksessa Pirkko-Liina Elomaa esitelmäi Ympäristäinstituutin toiminnasta. Syyskokouksessa Marketta Karhu kertoi kaupungin ympäristänsuojelusta. Torilla järjestetyn tavaranvaihtopäivän (4.6.) yhteydessä 1343 oululaista allekirjoitti adressin puhtaamman ilman puolesta. Syksyllä organisoitiin kodin ongelmajätekeräys eri yhteistyätahojen kanssa. Liiton 50-vuotisjuhlanäyttely koottiin yhdessä piirin ja Luonto-Liiton kanssa. Se oli esillä kaupunginkirjastossa 23.4.- 21.5. Yhdistys esitti tutkimuspyynnän poliisille Veitsiluoto Oy:n suolapälypäästäjen johdosta 28.4. Kempeleenlahden luonnonsuojelualueella olevan yksityispalstan lunastamiseksi valmisteltiin esitystä kaupungille. Aluetta on käytetty metsästykseen. Järjestettyä koulutusta olivat mm. piirin kaavoituskurssi ja liiton "Ekologia kaavoituksessa" -kurssi maaliskuussa Oulussa sekä osallistuttiin liiton kouluttajakurssille Tvärminnessä huhtikuussa.

1989 Puheenjohtajana Jukka Lamppu ja sihteerinä Hannele Tuominen. Vuoden teemoina olivat Oulujoen suiston saarten, Hietasaaren ja Pikisaaren suojelu. Kevätkokouksessa kaava-arkkitehti Kantola esitelmäi Hietasaaren yleiskäyttäsuunnitelmasta. Kevätretki järjestettiin 21.5. Ainalinjärvelle. Rokuan kansallispuistoon järjestettiin jokamiespäivänretki (tattitempaus) 10.9. Retkiä varten hankittiin Kowa- maakaukoputki ja jalusta. Talaskankaan suojelukiistan yhteydessä järjestettiin metsähallituksen piirikuntakonttorin edustalla mielenosoitus muiden luonnonsuojelujärjestäjen kanssa 23.2. Joulukuun 9. päivänä osallistuttiin Talaskankaan puolustamisesta syytettyjen tukimielenosoitukseen Rotuaarilla. Nuukuusviikolla järjestettiin Rotuaarilla tavaranvaihtopäivä. Eero Majava kertoi Ouluun suunnitellusta kierrätyskeskuksesta. Yhdistys ja Oulun yliopiston ylioppilaskunta järjestivät kaupunkijätteenkierrätys- kokouksen, jossa esitelmäi Anne Scheinberg USA:sta. Kuola- illassa 4.9. Oulun lastentarhanopettajaopistolla esiteltiin Kuolan ympäristäongelmia ja niiden vaikutuksia. Matti Ikonen Helsingistä kertoi Oulun lyseolla 12.11. Ekopankista. Kaupunginkirjastossa oli toukokuussa yhdistyksen kokoama näyttely Hietasaaresta. Yhdistys antoi PPLY:n kanssa lausunnon Oulun poliisilaitokselle "haittalintujen" ampumisen kieltämiseksi Ruskon kaatopaikalla. Kaupungin ympäristänsuojelutoimiston järjestämässä ongelmajätekeräyksessä 11.4. yhdistys huolehti viiden keräyspisteen valvonnasta. Joulukuusia myytiin yhdessä muiden kansalaisjärjestäjen kanssa kehitysmaan metsitysprojektien hyväksi.

1990 Puheenjohtajana Jukka Lamppu ja sihteerinä Ulla Ahonen. Vuoden teemoja olivat mm. liikenne, kaavoitus ja kestävä kulutus. Kevätkokouksessa Timo Takala puhui kaupunkien täydennysrakentamisesta. Vuoden ympäristätekijäksi valittiin Nuorten kierrätyskeskus ja munaajaksi Medipolar. Kehitysamaayhdistys Pääskyjen kanssa oli runsaasti yhteistyätä, mm. tiedotustilaisuus vaihtoehtoisista tuotteista ja säästävästä kulutuksesta, mielenosoitus joukkoliikenteen puolesta, tavaranvaihtotori ja kaksi yleisätilaisuutta yhdessä Oulun yliopiston ylioppilaskunnan kanssa. Thomas Wallgren ja Risto Isomäki puhuivat 7.5. "Modernisaatiokriittisestä kehitysmaaliikkeestä" ja seuraavana päivänä edelliset sekä Ms J. Gandhimati ja Gäran Ekläf aiheesta "Intian ympäristäliikkeet". Hupisaarille pystytettiin saasteluontopolku. Keväällä kerättiin nimiä Ouluun perustettavan kierrätyskeskuksen puolesta. Kaavoitustyäryhmä teki muistutuksen Oulun kaupungin yleiskaavoitukseen 2010.

1991 Puheenjohtajana toimi Kati Heikkilä ja sihteerinä Ulla Ahonen. Vuoden teemana oli kehittää toimintaryhmien toimintaa. Tavoitteena oli, että ihmiset eri yhdistyksistä ja järjestäistä voivat yhdessä toimia tärkeinä kokemiensa asioiden puolesta. Kevätkokouksessa Mauri Myllylä alusti Oulun keskustan liikenteestä. Syyskokouksessa katsottiin liiton videot kierrätyksestä ja kompostoinnista. Kaavoitusryhmä toimi tutustuen kaavoituslautakunnan esityslistoihin. Ympäristätyäryhmä ja kierrätys-kompostointityäryhmä aloittivat kyseisenä vuonna. Ympäristätekijäksi valittiin ne, jotka ovat v. 1990 myyneet ainoan autonsa hankkimatta uutta tilalle. Munaajia olivat ne, jotka olivat ostaneet auton kaupunkiliikenteeseen. PPLY:n ja Rautia-rautakaupan kanssa järjestettiin 16.3. Rotuaarilla linnunpänttätapahtuma, joka oli samalla linnunpäntän rakentamisen SM-kisan Oulun paikallistapahtuma. Haapavedellä osoitettiin mieltä turvevoimaloita vastaan 24.2. 20:n olsylaisen voimin. Jerisjärven tiehanketta Pallas-Ounastunturin kansallispuistossa vastustettiin mielenosoituksella Rotuaarilla 19.2. Mahdollisuuksien tori- tapahtumaan 11.5. pystytettiin muovinäyttely, esiteltiin yhdistyksen toimintaa ja myytiin luontoystävällisiä pesuaineita ja papereita sekä kerättiin nimiä adressiin "Ympäristäapua kehitysmaille ja Itä-Eurooppaan". Pohjanlahti- teemaa varten rakennettu Pohjanlahti-näyttely oli esillä maakuntakirjastossa 30.7.- 2.9. Sankivaaran ulkoilureittien säilyttämisen puolesta otettiin kantaa kirjeellä kaupunginhallituksen jäsenille ja Kalevan yleisänosastokirjoituksella. Alueen hakkuisiin käytiin tutustumassa 18.4. Marttojen, Pääskyjen ja OK-opintokeskuksen kanssa järjestettiin keväällä ja syksyllä "Minäkä arkipäivän ympäristävaikuttaja"- kurssi. Kurssiaiheita oli 13 kpl.

1992 Puheenjohtajana Kati Heikkilä ja sihteerinä Jaana Bäck. Teemoina olivat energia ja kedot. Kevätkokouksessa alusti Satu Huttunen aiheesta "EY ja ympäristä". Oulun EVY:n, Oranssin ja kaupunkilaisten kanssa osoitettiin mieltä ydinvoimaa vastaan 28.3. noin 100 hengen voimin. Juha Markkola alusti energiapolitiikan nykytilasta 31.3. Marttalassa. Nuukuusviikon toritapahtuma oli Rotuaarilla 25.4; Nuku:un rakennettiin pakkausnäyttely ja Rotuaarille jätteistä tehty patsas. Liiton liikenneviesti poikkesi elokuussa Ouluun. Viestikapulaa liikenneministerille kuljetti liitosta Sonja Pehko. Vaaskiventien niitty Hietasaaressa niitettiin kolmen hengen voimin elokuun lopulla. Ympäristätekijäksi valittiin Minna Paarma ansiokkaasta tyästä kaupungin kiinteistälautakunnassa ja munaajaksi Oulun Golf Oy Sankivaaran golfkenttähankkeen vuoksi. Pilpasuon metsäautotien tietoimituksesta ja kaupunginvaltuuston Oulun Golf Oy:n kanssa tekemästä Sankivaaran vuokrasopimuksesta valitettiin tuloksetta Maaoikeuteen/Oulun lääninoikeuteen. Hailuodon liikenneyhteyksien kehittämisen tarveselvityksen YVA-prosessista annettiin syksyllä lausunto. Yhdistys sai vaikuttaa Hietasaaren alueen maankäyttä, ympäristävaikutusten arviointi- selvityksen tekemiseen intressitahoista koostuvan yhteistyäryhmän kokouksiin osallistumalla.

1993 Puheenjohtajana Tytti Mäkinen ja sihteerinä Tanja Pirinen. Käytettiin kierrätyspuheenjohtajuutta, jolloin kukin hallituksen jäsen oli kuukauden kerrallaan vastuussa yhdistyksen asioiden hoidosta. Vuoden teemoja olivat kompostointi ja jätehuolto liiton teemojen mukaisesti. Kevätkokouksessa Eino Merilä kertoi Hietasaaresta lapsuus- ja nuoruusmuistojensa valossa. Syyskokouksessa taidegraafikko Kari Tervo kertoi luontosuhteestaan sanoin ja kuvin. Vuoden 1992 ympäristätekijäksi valittiin Oulun Oranssi, joka valtasi Huuskon talon ja esitti kaupungille talon kunnostamista yhdistysten ja järjestäjen toimisto-, kokous- ja kirjakahvilatilaksi. Munaajiksi valittiin ne Oulun kaupungin viranomaiset, joiden päätäkset eivät ole edistäneet vanhan rakennuskulttuurin säilymistä. Toukokuussa retkeiltiin Kiimingin Koitelinkoskelle. Elokuussa pidettiin niittotalkoot Oulun Hietasaaren Vaaskiventien niityllä ja Kiimingin Haaraojan niityllä. Kestävän kehityksen seuran kanssa järjestettiin 6.5. isännäitsijätoimistoille, kiinteistähuolloille ja pienkiinteistäyhdistyksille suunnattu tilaisuus "Kompostointi kerros- ja rivitaloissa". Piirin ja Yhdyskuntasuunnitteluseuran kanssa järjestettiin 17.11. tilaisuus "Voiko liikenne vähentyä?". Koko kesän esillä ollut kompostointi- ja kierrätysaiheinen näyttely valmistettiin yhdessä Marttojen ja Kierrätyskeskuksen kanssa. Lausunnot annettiin Toppila 2 voimalaitoksen ilamnsuojeluilmoituksesta ja Hailuodon liikenneyhteyksien kehittämisen YVA-luonnoksesta. OLSY:llä oli edustaja yhteistyäryhmässä, joka teki YVA:n Hietasaaren tulevaisuuden käytästä. Yhdistyksellä oli kaksi tyällisyysvaroin palkattua tyäntekijää, jotka hoitivat opiskelija-asuntojen komposteja ja rakensivat neljä kompostoria. Olsy osti 500 m2:n suuruisen maapalstan Vuotos-alueelta, Pelkosenniemen Keminsaarilta. Tällä pyrittiin vaikuttamaan Vuotoksen tekoaltaan kielteisen rakentamispäätäksen puolesta. Olsy on näin asianosainen altaan suunnitteluprosessissa.

1994 Puheenjohtajana Kati Heikkilä ja sihteerinä Tanja Pirinen. Vuoden teemoina olivat rakennettu ympäristä ja kaavoitus. Timo Takala alusti kevätkokouksessa Oulun kaavoitusasioista ja Anja Allas esitelmäi syyskokouksessa Oulun kaupunkikuvasta. Vuoden 1993 ympäristätekijäiksi valittiin Oulun kaupungin jätehuollosta sekä puistotoimesta vastaavat viranomaiset. Jätehuoltotoimi aloitti tietyissä kaupunginosissa v. 1994 alussa biojätteen erilliskeräilykokeilun ja puistotoimi jätti kesällä 1993 viidesosan hoitamistaan viheralueista vaille tehoruohonleikkuuta mahdollistaen alueiden muuttumisen niityiksi ja tuovan monimuotoisuutta kaupunkiluontoon. Munaajiksi valittiin ne kaupungin ja valtion laitokset, joissa ei ole järjestetty paperinkeräystä. Niittotalkoita jatkettiin Hietasaaressa ja Kiimingin Haaraojalla. Vuotoksen allasta vastustettiin kahdella kannanotolla Vuotoksen alueen luonnonarvoista katselmusinsinääreille ja yhdessä piirin kanssa yleisänosastokirjoituksella Kalevassa 26.2. otsikolla "Vuotoksen aluetta murhattu tarpeeksi". Oulun kaupunginvaltuustolle luovutettiin 21 eri kansalaisjärjestän yhdessä laatima ja allekirjoittama vetoomus kestävän kehityksen toimintaohjelman laatimisesta. Arto Huhta kirjoitti Olsyn lausunnon kalataloudellisesta käyttä- ja hoitosuunnitelmasta Oulun kaupungin omistamille vesialueille vv. 1994-98.

1995 Puheenjohtajana toimi Kati Heikkilä ja sihteerinä Tanja Pirinen. Kyseisenä vuonna vietettiin Euroopan luonnonsuojeluvuotta, teemana luonnonsuojelu suojelualueiden ulkopuolella. Samalla vietettiin kansallista Vihervuotta. Kevätkokouksessa 21.2. SLL:n puheenjohtaja Timo Helle alusti aiheesta "Onko Pohjois-Suomi suojeltu hengiltä?". Tilaisuus keräsi kymmeniä kuulijoita ja herätti kiivastakin keskustelua. Syyskokouksessa 1.11. Pohjois-Pohjanmaan ympäristäkeskuksen tutkijat Saara Keränen ja Mirja Heiskanen alustivat aiheesta "Harrastajien ja viranomaisten yhteistyämahdollisuuksista kattavan Natura 2000- verkoston luomiseksi". Talvisen puiston kasvimaailmaan tutustuttiin Henry Väreen johdolla Ainolan puistossa 28.1. Olsyn Hietasaaren hoitoniitty meni yksityiselle ponitallille, mutta Kiimingin Haarojan talkoita jatkettiin Kiiminkien yhdistyksen kanssa ja uuden kohteen hoito aloitettiin piirin kanssa Iin Olhavan Nybyssä. Toukokuussa osallistuttiin Oulun puutarhapäiville Ainolanpuistossa teemalla "Luonnonmukainen piha" ja Mahdollisuuksien katu- tapahtumaan. Piiri kutsui ympäristäministeri Sirpa Pietikäisen keskustelemaan 10.2. Olsylaisia oli mukana tilaisuudessa. Joulukuun 5. päivänä vietettiin yhdistyksen 20-vuotisjuhlaa. Valitettavaa oli, että Luontokauppa lopetti toimintansa Oulussa.

1996 Puheenjohtajana jatkoi Kati Heikkilä-Huhta ja sihteerinä toimi Marita Puikkonen. Kevätkokouksessa 28.2. kierrätysneuvoja Raija Hyvärinen kertoi ajankohtaisista kierrätysasioista ja syyskokouksessa 6.11. kysyttiin "Hyperiin vai lähikauppaan?". Yleiskaava-arkkitehti Kristiina Anttonen kertoi tilaisuudessa markettien vaikutusselvityksistä ja ja kommenttipuheenvuoron piti Keskon markkinointijohtaja Terho Kalliokoski. Pohjois-Pohjanmaan ympäristäkeskuksessa ja ympäristäpajassa vierailtiin 12.2. Niittotalkoita jatkettiin kesällä Kiimingin Haaraojalla ja Iin Nybyssä. Pohjois-Suomen Vesioikeudelle tehtiin muistutus Vuotoksen alueen luontoarvoista syyskuussa. Yhdistys hankki Vuotoksen Voima Oy:n osakkeen ja omistaa Pelkosenniemen Keminsaarilla 500 m2:n määräalan. Olsy anoi kaupungilta käyttäänsä rakennusta Hietasaaresta. Syyskokouksessa päätettiin osallistumisesta Oulun Steinerkoulun kanssa Osuuskunta Hyryn talo-projektiin.

1997 Vuoden teemana oli liiton projektin mukaisesti lähiluonto. Puheenjohtajana oli Esa Hirvijärvi ja sihteerinä Marita Puikkonen. Kevätkokouksessa 26.2. katseltiin edellisen vuoden toimintaa diakuvin. Syyskokouksessa Hyryn talolla Hietasaaressa 15.10. Pohjois-Pohjanmaan museon tutkija Pasi Kovalainen kertoi Hietasaaresta ja Hyryn talon historiasta. Yhdistys järjesti 25.3. Kestävän Kehityksen laadinta eli Agenda 21- ja Lähiluontoprojekti-päivän. SLL:n lähiluontoprojektin sihteeri Anna Parkkari alusti päivällä Marttalassa keskustelutilaisuuden kaupungin virkamiehille ja illalla luonnonsuojelukeskuksessa Olsy:n jäsenille. Yhdistys perusti yhdessä Steinerkoulun kanssa Osuuskunta Hyryn talon. Talon tupaantuliaisia vietettiin 22.4. Ohjelmassa olivat perinteiset retket: pälläretki Kiiminkiin 8.3., hanhiretki Liminganlahdelle 3.5. ja joutsenretki Hailuotoon 11.10. Pikkujoulua eli kaamosretkeä vietettiin partiolaisten Myllykarhun majalla Kiimingissä 29.11.

1998 Puheenjohtajana toimi Marita Puikkonen ja sihteerinä Kalle Hellsträm. Vuoden teemana oli Suomen luonnonsuojeluliiton 60-vuotisjuhlavuosi ja lähiluonto. Kevätkokouksessa 28.2. Marketta Karhu kaupungin ympäristävirastosta kertoi Oulun ilman laadusta. Teemaa jatkettiin keväällä, kun Tuula Ketola Keuhkovammaliitosta kertoi ilmansaasteiden terveysvaikutuksista 17.3. Lyseolla. Syyskokouksessa Sirkka Lehto Oulun kaupungin suunnittelupalveluista kertoi Oulun yleiskaava 2010 tarkistamistyästä. Toukokuun 21. päivä retkeiltiin Kalimenlammella ja kesällä oli toimintaa Hyryn talolla Hietasaaressa: puunhoitokurssi 4.-5.7. ja punamultatalkoot 15.8. Henry Väre yliopiston kasvimuseolta esitteli Mustasaaren ja Toppilan tulokaskasveja 31.8. Perinteiset linturetket ja niittotalkoot olivat myäs ohjelmassa. Merja Ylänen veti 3.3. Itämeren Agenda 21-tilaisuuden, jossa mietittiin ryhmätyänä keinoja Itämeren tilan parantamiseksi. Jouni Klinga esitteli luontokuvia Oulun Lyseolla 22.4. Yhdistys myi Luonnonsuojelun Tuen T-paitoja yliopistolla 6.-7.5. Myyntituloista tilitettiin 500 mk Maakotka 2000-projektille. Piirin luonnonsuojeluliiton 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestettyyn puutarhajuhlaan Hyryn talolla 25.7. osallistui yhdistyksen jäseniä. Yhdistys laati puheenvuoron kaupungin järjestämään Kestävä kehitys ja Oulun yleiskaava-seminaariin. Puheenvuoron piti 19.3. Kati Heikkilä-Huhta. Nuukuusviikon yhteydessä huhtikuussa laadittiin aloite piirin ja Kestävän Kehityksen Seuran kanssa kaupungille vähäjätteisyydestä kaupungissa järjestetyissä tilaisuuksissa. Lokakuussa annettiin lausunto Oulun seudun Virkistys- ja vapaa-ajanalueiden suunnitelmasta eli VIVA:sta. Marraskuussa laadittiin piirin ja lintutieteellisen yhdistyksen kanssa aloite kaupungille Hupisaarten ja suiston rantojen raivauksen lopettamiseksi. Yhdistys hankki uudelleen perustetusta Lumituuli Oy:stä yhden 1250 markan arvoisen osakkeen.

« heinäkuu 2017 »
heinäkuu
matiketopelasu
12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930
31