Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Pohjanmaan piiri

Pohjois-Pohjanmaa
Navigaatio päälle/pois

Lausunto Pyhäjoen Pus­ka­kor­ven­kal­lion tuu­li­voi­ma­puis­ton osay­leis­kaa­va­luon­nok­ses­ta

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

13.6.2018

Pyhäjoen kunta
kunta(at)pyhajoki.fi

Viite: Lausuntopyyntö 7.5.2018

Asia: Lausunto Pyhäjoen Puskakorvenkallion tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksesta

Puskakorvenkallion tuulivoimahankkeessa suunnitellaan 23 voimalan kokonaisuuden rakentamista Pyhäjoelle Pirttikosken, Viirretjärven ja Yppärin kylien väliselle alueelle kasitien itäpuolelle. Hankevastaava on Smart Windpower Oy:n tytäryhtiö, Puskakorvenkallion Tuulivoima Oy. Samanaikaisesti osayleiskaavaluonnoksen kanssa on nähtävillä hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn selostus – 29.6. asti. Kaavaluonnos perustuu YVA-menettelyn toteutusvaihtoehtoon VE1. Vaihtoehdossa VE2 voimaloiden lukumäärä on 19. Tuulivoimaloiden yksikköteho on 3-5 MW ja kokonaiskorkeus enintään 250 metriä.

Puskakorvenkallion tuulivoimalahanke on seudullinen ja Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavassa on sitä koskeva varaus (tv-1 365). Vaihekaavaehdotus on käynyt läpi sekä lausuntokierroksen että nähtävilläolon ja maakuntavaltuusto on sen hyväksynyt ehdotetussa muodossa kokouksessaan 11.6. Kaava saa kuitenkin lainvoiman vasta mahdollisen valitusvaiheen jälkeen.

Puskakorvenkallion tuulivoimala-alue sijoittuu kokonaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton 3.vaihemaakuntakaavan tuulivoimaselvityksessä määritellylle muuttolinnuille tärkeälle alueelle. Sitä koskee yleinen suunnittelumääräys:

– Perämeren rannikkoalueella tuulivoimarakentaminen tulee sijoittaa ensisijaisesti maakuntakaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille. Tapauskohtaisesti voidaan harkita tuulivoimaloiden sijoittamista myös muille alueille, mikäli se ei merkittävästi lisää tuulivoimarakentamisesta aiheutuvia haitallisia yhteisvaikutuksia asutukseen, maisemaan, linnustoon tai muuhun ympäristöön.

– Tuulivoimalat tulee lähtökohtaisesti sijoittaa linnuston kannalta tärkeiden alueiden ulkopuolelle. Tapauskohtaisesti voidaan harkita tuulivoimarakentamista myös näille alueille, mikäli tuulivoimarakentaminen ei heikennä alueiden linnustoarvoja.

– Tuulivoimarakentamista suunniteltaessa on otettava huomioon eri hankkeiden yhteisvaikutukset

erityisesti asutukseen, maisemaan ja linnustoon sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia.

Ympäristöministeriö ohjeistaa (Ympäristöhallinnon ohjeita 5/2016) linnustollisesti merkittävillä alueilla olemaan lähtökohtaisesti sijoittamatta tuulivoimaloita linnuston kannalta tärkeille alueille tai niiden välittömään läheisyyteen. Tapauskohtaisesti voidaan kuitenkin harkita tuulivoimarakentamista näille alueille, mikäli tuulivoimarakentaminen ei heikennä näiden alueiden linnustoarvoja. Harkinnan tulee perustua riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin. Arvioinnissa on huomioitava myös useiden tuulivoimala-alueiden yhteisvaikutukset esimerkiksi pesiville ja sen kautta muuttaville linnuille … Linnuston kannalta tärkeitä alueita ovat: lintujen päämuuttoreitit sekä päämuuttoreittien keskittymä- eli pullonkaula-alueet.

Osayleiskaavaluonnoksen kaavaselostuksessa esitetään sekä 3. vaihekaavan että hankealueen rajaus. Osayleiskaavan rajaus on vaihekaavassa osoitettua laajempi. Osayleiskaavaluonnoksen selostuksessa ei erilaista rajausta mitenkään selitetä. Asia on kuitenkin oleellinen osayleiskaavan hyväksymiselle. Puskakorvenkallion varauksen tv-1 365 sijainti on kokonaisuudessaan kriittinen. Vaihemaakuntakaavan rajauksella on sitä pyritty lieventämään. Ratkaisu käy ilmi Pohjois-Pohjanmaan liiton vastauksesta vaihekaavaehdotuksen lausuntomateriaalista annettuun palautteeseen (Yhteenveto ja vastineet 15.1.2018). ”Saadun palautteen perusteella ja varovaisuusperiaate huomioon ottaen kaavaratkaisua muutetaan seuraavasti: ”Pyhäjoen Puskakorvenkallion tuulivoima-alueen rajausta muutetaan siten, että sen ja Paltusmäen alueen väliin jää noin 2,2 km leveä tuulivoimaloista vapaa alue. Rajausmuutos huomioi Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa linnustollisesti merkittäväksi määritellyn alueen (Yppärin pellot, Isoneva) ja noin 500 m suojavyöhykkeen ko. alueen ympärille.” Luonnonsuojelupiirin lausunnon johdosta sama asia todetaan seuraavasti: ”Puskakorvenkallion alue rajataan siten, että sen ja Paltusmäen välille jää tuulivoimaloista vapaata aluetta. Samalla huomioidaan Isonevan peltoalue, joka on 1. vaihemaakuntakaavassa määritelty tärkeäksi muutonaikaiseksi levähtämisalueeksi.”

Osayleiskaavaluonnoksessa Paltusmäen ja Puskakorvenkallion tuulivoimaloiden väli on 1.4 kilometriä (kaavaselostuksen kuva 68). Hankevastaava vaati omassa muistutuksessaan 3. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta kaavoittajaa muuttamaan vaihekaavan rajausta vastaamaan hankkeen rajausta, jotta kaikki suunnitellut voimalat olisi mahdollista rakentaa. Maakuntakaavoittaja totesi kuitenkin vastauksessaan, ettei laajennukselle ole edellytyksiä (Yhteenveto ja vastineet. Maakuntahallitus 21.5.2018, § 105).

Kaavoituksesta luovuttava

Luonnonsuojelupiiri vaatii ensisijaisesti Puskakorvenkallion tuulivoima-alueen osayleiskaavoituksen lopettamista. Puskakorvenkallion osayleiskaavan luonnos on maankäyttö- ja rakennuslain vastainen. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32 §). Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään (MRL 39 §). Puskakorvenkallion tuulivoima-alueella ei ole varausta lainvoimaisessa 1. vaihemaakuntakaavassa, joten sen perusteella osayleiskaavaa ei voida hyväksyä. Ratkaiseva on 3. vaihekaava. Joko se saa lainvoiman sisältäen myös Puskakorvenkallion varauksen tv-1 365 ehdotuksen mukaisena rajauksena tai varaus karsiutuu kokonaisuudessaan valitusvaiheessa.

On valitettavaa, että hankkeen edistämiseksi on kulutettu aikaa ja varoja, vaikka se ei selvästikään ole toteuttamiskelpoinen. Pohjois-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavoissa on tuulivoiman hyödyntämiseksi kymmenittäin selvitystyön perusteella määriteltyjä varauksia. Kun valinnanvaraa on yllinkyllin, lähtökohtaisesti kestämättömät vaihtoehdot pitäisi pystyä ennakolta ekarsimaan.

Paltusmäen ja Puskakorvenkallion välissä on Isonevan-Salkkarin maakunnallisesti merkittävä levähdysalue kriteerilajinaan metsähanhi (Hölttä ym. 2013), jonka länsiosa sisältyy myös Kalajoen-Pyhäjoen pullonkaula-alueelle. Pullonkaula-alue on muuton painopistealuetta, jossa lintujen muutto keskittyy kapealle alueelle. Kalajoen-Pyhäjoen rannikkovyöhykkeellä lajit ovat eritoten metsähanhi ja laulujoutsen. Hankkeen maastoselvitykset vahvistivat käsityksiä pullonkaula-alueen ja painopistealueen sijoittumisesta sekä Isonevan merkityksestä ruokailu- ja levähdysalueena.

Vähintään osayleiskaavasta on poistettava Isonevan-Salkkarin reuna-alueelle sijoittuvat voimalat nrot 1-5 sekä maakuntakaavan vastaisina että varovaisuusperiaatteen noudattamiseksi. Edelleen kaavaan jää useita voimalapaikkoja muuton painopistereitille. Selostuksen kuvan 68 perusteella Puskakorvenkallion hanketta voi toistaiseksi edistää ainoastaan noin 10 voimalan ratkaisuna. Karhunnevankangasta vasten on myös 3. vaihekaavan mukaisesti jätettävä väli.

Maakunnallisessa ja ylimaakunnallisessa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitolle tehdyssä 3.vaihemaakuntakaavan selvityksessä todetaan, että esille nousi metsähanhen, piekanan ja merikotkan koko Suomen puoleisen muuttoreitin varrelle sijoittuvien tuulivoima-alueiden mahdollinen törmäyskuolleisuutta lisäävä vaikutus. ”Varovaisuusperiaatteen mukaisesti voidaan merikotkasta, piekanasta ja metsähanhesta todeta, että vaikka näyttäisikin siltä, että haitalliset vaikutukset jäävät merkittävää vähäisemmiksi, on pitkäaikaisten maastoseurantahavaintojen puutteessa otettava huomioon mahdolliset, joskin epätodennäköiset, kohtalaiset tai suuret haittavaikutukset. Tämän vuoksi suosituksena maakuntakaavan tuulivoimarakentamiselle voidaan todeta, että toistaiseksi on syytä pidättäytyä lisäsuunnittelusta metsähanhen, piekanan ja merikotkan päämuuttoreittien kriittisille kohdille sekä Oulun seudun kerääntymisalueelle. Suositus jättäisi tuulivoimasta vapaan muuttoreitin Kalajoki – Pyhäjoki -väliselle rannikko-osuudelle (Tuulivoimarakentamisen vaikutukset muuttolinnustoon Pohjois-Pohjanmaalla . Selvitys Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten. Pohjois-Pohjanmaan liitto 2016).

Lintuharrastajien havaintojen mukaan suuret levähtävät muuttolintumassat houkuttelevat muuttavia petolintuja myös jäämään kaartelemaan ja tarkkailemaan mahdollista saalista ja niinikään paikallisia (esimerkiksi merikotka). Raahesta ja ympäristökunnista kertyneen seurantatiedon mukaan törmäysriski on merkittävä saalistukseen keskittyneillä petolinnuilla. Havaintoja on sekä läheltä piti tapauksista sekä törmäyksistä (sposti-ilmoitus Henri Ukonaho, Raahen seudun luonnonystävät ry ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry).

Jos kaavoitusta jatketaan, myös tielinjausta korjattava

Hanke vaatii merkittävän määrän uutta tiestöä (YVA-selostuksen kuva 3-2, luontoselvityksen kuva 5). Huoltotiealueen leveys on 9-15 metriä. Hankealueen läpi virtaavat Viirretoja ja siihen yhtyvät Ojahaanoja, Korvenhaanoja, Pitkännevanoja Kalliokoskenoja (selostuksen kuva 9-6). Kuten kaavaselostuksen taulukosta 16 ja luontoselvityksen kuvasta 7 käy selville, huoltotiestöä on sijoitettu Korvenhaanojan varteen ja tiestö myös ylittää vesistöjä useista kohdista. Vesistöt varsineen on merkitty ekologisiksi yhteyksiksi. Luontoselvityksessä todetaan, että vesistöjen varsilla on paikoin vain kapea reheväkasvustoinen ja lehti- tai sekapuustoinen vyöhyke.

Selvityksessä ei esitetä arviota tiestön rakentamisen ja kaapelikaivantojen vaikutuksista vesistöjen uomaan tai niiden varsille. Vaikutuksista pintavesiin vain todetaan, että ne ovat lieviä ja väliaikaisia. YVA-selostuksessakaan ei vaikutusarviota ole. Se on kuitattu maininnalla, että luontoarvot on otettu huomioon sijoittelussa. Tosiasiassa morfologiset ja hydrologiset vaikutukset ovat jääneet selvittämättä ja ottamatta huomioon. Esimerkiksi voimaloista nro 12, 13 ja 15 todetaan: ”Huoltotie ja maakaapelit Korvenhaanojan varressa. Lyhytaikainen vähäinen kuormitus mahdollista. Luontoarvot on huomioitu sijoitussuunnitelmassa.”

Kappaleessa 6.2.3 todetaan seuraavasti: ”Osayleiskaavakartalla on esitetty nykyiset, parannettavat tielinjaukset ja sijainniltaan ohjeelliset, uudet huoltotiet alueelle laaditun tiesuunnitelman mukaan. Suunnittelussa on hyödynnetty mahdollisuuksien mukaan olemassa olevaa tieverkostoa. ” Haitallisten vaikutusten lieventämiskeinoiksi mainitaan vesien käsittely, vesien johtaminen ja panostaminen ojien ylitysten perustamistapaan huoltotiestön rakentamisen yhteydessä (7.17.4 Kasvillisuus ja luontotyypit ).

Jos on olemassa jokin varsinainen tiesuunnitelma, se olisi pitänyt yksityiskohtaisemmin esittää ja arvioida ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ja viimeistään kaavoituksessa. Yleismääräyksen mukaan tuulivoimaloiden, tuulivoimaloiden huolto- ja rakentamisteiden sekä maakaapeleiden sijoittamisessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden sekä kulttuuriympäristön kannalta arvokkaat alueet. Vaikka vesistöjen varsilla kasvaisi tyypillistä lajistoa ja vaikka uomat olisivat menettäneet joskus kaivuissa luonnontilaansa, ne ovat monimuotoisuuskohteita ja ekologisiksi käytäviksi määriteltyjä. Tärkeää on myös, ettei uusien teiden ja vanhan tiestön parannusten yhteydessä aiheuteta vesieliöstölle lisäesteitä, vaan korjataan aiempiakin virheitä, kuten väärin asennettuja tierumpuja. Kaavaselostus ei sisällä riittäviä tietoja olennaisista vaikutuksista eikä kaavakartta siten perustu maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n vaatimaan tietotasoon.

Kallioalueita on noteerattu metsälakikohteina ja erotettu kaavakartassa luo-merkinnöin. Esimerkiksi tuulivoimala-alue 1 on kuitenkin merkitty kallioalueelle. Luo-alueen rajaus on erilainen YVA-selostuksessa ja kaavan luontoselvityksessä kuin kaavakartassa. Maakuntakaavan vastaisuuden ohella kallioalueen säästäminen on peruste karsia voimalapaikka 1. Metsälain 10 §:n täyttyminen ei myöskään ole ratkaiseva kriteeri, vaan kaikki paikallisesti arvokkaiksi selvityksissä noteeratut maisema-, virkistyskäyttö- ja luontokohteet ja lajiesiintymät on syytä merkitä kaavakartalle ja ohjeistaa niiden (luonnon)tilan turvaamisessa.

Palautepyyntö

Luonnonsuojelupiiri pyytää kaavoittajan palautteen tiedoksi yllämainittuun sähköpostiosoitteeseen. Jos kaavoitus jatkuu, yhdistys ottaa mielellään vastaan lausuntopyynnön myös kaavaehdotuksesta.

Esko Saari
puheenjohtaja

Merja Ylönen
sihteeri