Sijainti: Pääsivu / Iijoen luontohelmi vapautuu jäistä

Iijoen luontohelmi vapautuu jäistä

TIEDOTE 17.5.2017

Iijoen luontohelmi vapautuu jäistä

Yhdeksi itsenäisen Suomen juhlavuoden 100 luontohelmestä valittu Iijoki on ainutlaatuinen ja erittäin uhanalainen joki, jota ovat tuhannet ihmiset puolustaneet kymmeniä vuosia. Tänä vuonna luontohelmi Iijoella soudetaan jälleen - jo 35 kerran - muun muassa alkuperäisten vaelluskalakantojen ja jokihelmisimpukan puolesta heinäkuun ensimmäisellä viikolla.

Pohjois-Pohjanmaan halki virtaava Iijoki kuuluu ”erittäin suuret joet”- luontotyyppiin, joka on määritelty erittäin uhanalaiseksi. Iijoella on monia erityisarvoja, jotka nostavat sen omaan luokkaansa Suomessa. Kun joen alaosalle rakennettiin 1960-luvulla ensimmäinen vesivoimala, Kalataloussäätiö otti joen alkuperäiset vaelluskalakannat, lohen, meritaimenen, vaellussiian ja nahkiaisen talteen kalanviljelylaitokselle. Käytännössä kaikkien muiden rakennettujen jokien merelliset vaelluskalakannat ovat kuolleet sukupuuttoon. Iijoella omat vaelluskalat ovat palautettavissa takaisinkin luonnonkiertoon. Sen edistämisessä tärkeä lähiajan toimenpide on kalatalousvelvoitteen avaaminen ja uusiminen niin, että luontainen elinkierto lähtee liikkeelle. Se tarkoittaa kalojen vapaata kulkua ylös ja alas jokea ja ekologista virtaamaa voimalaitosten ohituksissa.

Uittoa varten perattiin aikanaan Suomessa lähes kaikki joet, noin 20 000 kilometriä, mutta Iijoen pääuoma säilyi käytännössä ilman perkauksia. Esimerkiksi Ounasjoella ja Simojoella on tehty mittavat kunnostukset, jotta joet on saatu palautettua uiton jälkeen lähemmäs luonnontilaa. Iijoella tätä tarvetta ei edes ole. Rakentamatonta ja perkaamatonta Iijoen pääuomaa on lähes 200 kilometriä.

Alkuperäisten vaelluskalakantojen lisäksi Iijoen vesistössä on jäljellä noin 30 jokihelmisimpukka- eli raakkukantaa. Tällä vuosikymmenellä tehtyjen selvitysten ja tutkimusten mukaan Iijoen vesistön raakkukantojen arvo on vähintään 200 miljoonaa euroa. Yhden raakun korvaus- eli luontoarvo on 589 €. Tavallisimmin raakut tarvitsevat lisääntyäkseen taimenta, mutta Livojoen raakkukanta on tutkimuksissa todettu lohisidonnaiseksi ja geneettisesti erittäin monimuotoiseksi. Ne siis tarvitsevat lisääntyäkseen Iijoen lohta, joka onneksi on olemassa, vaikkakin nykyään kalanviljelylaitoksissa. Iijoen vesistön raakkukannatkin tarvitsevat suojelu- ja elvytystoimia. Valitettavasti Suomesta puuttuu suojeluohjelma raakulle.

Tänä vuonna koskiensuojelulaki, johon myös Iijoki kuuluu, täyttää 30 vuotta. Lain säätämiseen merkittävästi myötävaikuttanut Iijokisoutu-tapahtuma soudetaan 35. kerran heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Kun vielä Suomi meloo järjestetään kesäkuussa Iijoella, suomalaisilla on mahdollisuuksia päästä tutustumaan tähän virtaavaan luontohelmeen muutenkin kuin rannalta käsin.

Loppukesästä, 2.-3.9. retkeillään luonnonsuojelupiirin pienvesikurssilla Iijoen pienten sivuvesistöjen varsilla Pintamon maisemissa ja opetellaan purojen inventointia ja kunnostetaankin jokin kohde kulun esteistä.

Lisätietoja Iijoen helmestä, Iijokisoudusta ja pienvesikurssista

http://100luontohelmea.fi/helmi/iijoki

www.iijokisoutu.net

Youtube.com Iijokisoutu haulla

www.sll.fi/pohjois-pohjanmaa

Tapahtumat
Joutsenretki Hailuotoon 14.10.2017 08:00 - 16:00
Yhdistyksen syyskokous 25.10.2017 18:00 - 20:00 — Oulu, Kestävän kehityksen keskuksen kokoustila (Sorvarintie 18)
Kuusenhakuretki 10.12.2017 - 14.12.2017
Tulevat...
ppmaa-logo-400.jpg


Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin motto

Toimimme yhdessä paikallisyhdistystemme kanssa muutosvoimana luonnon suojelun ja monimuotoisuuden sekä kestävän elämäntavan ja ympäristön terveyden edistämiseksi.

 

etusivukuva.jpg