Museot ja näyttelytilat

Pohjanmaan museo > Koulukadun alkupäässä. E. Forsman 1929, uudempi osa, Erik Kråkström 1969. Maakuntamuseo, aluetaidemuseo och luontokeskus. Perusnäyttelyt: Vaasa 400 (kulttuurihistoria), Hedmanin kokoelmat (Taide ja tyylihistoria) ja Terranova (luonnontiede; ks seur.). Talonpoikaisesine-, tekstiili-, hopea-, raha-, taideteos-, lintu-, eläin-, kasvi- ja hyönteiskokoelmat. Vaihtuvia näyttelyitä ympäri vuoden. Antaa tietoja alueen museoista, muinaismuistokohteista, rakennuskulttuurista, kulttuurihistoriasta, luonnosta ja maailmanluontoperinnöstä.  ti, to, pe 10-17, ke 10-20, la-su, 12-17  p.(06)325 3800. Cafe Nova.

Terranova - Merenkurkun luontokeskus > Pohjanmaan museossa Koulukadun alkupäässä. Metsähallituksen ylläpitämä. Merenkurkun luonto ja luonnonsuojelualueet. Antaa tietoja alueen luontoaktiviteeteistä+ luontoretkeilystä ja esittelee Unescon nimeämää maailmanperintökohdetta Merenkurkun saaristoa (ks. Ostrobothnia Australis-kokoelmat linnustosta ja hyönteisistä. ks ed.

Nelin-Cronströmin taidekoti > Rantakatu 15 b. Vierailut Pohjanmaan museosta, p.(06)325 3800.

Tikanojan taidekoti > Hovioikeudenpuistikon ja Koulukadun kulmassa. Esittelee ja järjestää ulkomaisen ja kotimaisen taiteen näyttelyitä. Ohjelmaan kuuluvat konsertit, matineat ja poikki­tai­teelliset tapahtumat. Oma kokoelma käsittää kotimaisen taiteen lisäksi huomattavaa ulkomaista taidetta, jonka pääpaino on ranska­laisessa 1800-luvun ja 1900-luvun alun maalaustaiteessa.  ti-la 11-16, su12-17.  p.(06) 325 3916.

Modernin taiteen museo  Kuntsi > Sisäsatamassa, Hietasaarenkadun alkupäässä. Kuntsin säätiön kokoelmat ovat huomattavimmat modernin taiteen suomalaisista kokoelmista yhdessä Sara Hildénin, Maire Gullichsenin ja Wihurin säätiön kanssa.  ti-su 11-17, to 11-20.  p.(06) 325 3916. Entinen Tullipakkahuone;  E.Th.Granstedt 1875, muutoksia 1906 ja 1924.

Taidehalli > Kaupungintalo, Raastuvankadun puolella. Vaihtuvia näyttelyitä. Pohjakerroksessa on alun perin sijainnut talon lämmityskamiinat ja polttoainevarasto sekä palokunnan tilat, jotka muutettiin taidenäyttelytilaksi 1960-luvulla. Taidehallin katossa on näkyvillä alkuperäinen tiiliholvaus.  ke-pe 12-18, la-su 12-17.  p.(06) 325 3770.

Mikolan akvarellisali > Raastuvankatu 21. Prof. N. Mikolan kokoelma ja vaihtuvia näyttelyjä. kesäisin ti-su 12-16, talvisin  ke 14-18, la-su 12-16 tai sopimuksen mukaan.  p.050 4381391 tai (06) 317 2745.

Sotaveteraanimuseo > Kirkkopuistikko 22.  ma-to 12-16 tai sopimuksen mukaan. Tiedustelut  p.044 0250346.

Bragegården Bragen ulkomuseo  > Hietalahden puistossa Sanmarkinkadun päästä vasemmalle, 1½ km torilta etelään. 23 rakennusta, joista 4 liittyy  kalastukseen. Talot on sisustettu rannikon talonpoikaisperinteen mukaisesti. Jatulintarhan malli Valassaarilta.  kesä-elo ti-pe 11-17, la-su 12-16.  p.(06) 312 7166.

Auto- ja moottorimuseo > Myllykatu 18-20 Sepänkyläntieltä oikealle. Autojen, polkupyörien ja moottorien kokoelma. ‘touko-syyskuu klo 11-17.

Korsumuseo ja Edvinin patsaspolku > Asevelikylä. Edvin Hevonkosken ite-veistoksia ja sota-ajan puhdetöitä ja rintamakorsuelämän tunnusmerkistöä. p.050 560 6496.

Vanhan Vaasan museo > Kauppiaankatu 10. Falanderin talo (myöhemmin aateloitu Wasastjerna), porvariskodin sisustus 1800-luvun alkupuolelta.  v. 2009: 1.6.-10.7. ja 11.-31.8.  to-su 11-17, 11.7.-10.8. ke-su 11-17.  p.(06) 325 3800

Meijerimuseo > Latokartanontie 97, Vanha Vaasa, YA!:n ent. Mustasaaren maatalousoppilaitoksen yhteydessä. Meijerituotannon esittelyä . p.(06) 267 671.

Työväenmuseo > Vapaudentie 27. Teemanäyttelyitä, vanhojen valokuvien kokoelmia ja kirjallisuutta.  ma, ke-pe 12.30-17, ti 14-19. p.(06) 321 5805

Merimuseo > Palosaaren salmen itärannalla, Salmikadun alapuolella.. Entisessä suolamakasiinissa laaja kokoelma merenkulkuun ja paikalliseen kalastuselinkeinoon kuuluvaa esineistöä. Kymmeniä vene­moottoreita vaasalaistehtaista ja laivojen pienoismalleja. Salmen varrella useita makasiinirakennuksia, vanhimmat 1800-luvun alkupuolelta. toukok alusta elokuun loppuun. ma-pe 11.30-18.30  p.(06)312 0551

Armas Vainion ateljee-museo > Isolahdentie 27. Professori A. Vainion maaseutuaiheinen kokoelma. p.(06)321 2682, 0400-560549, 050-592 7089.

Sundomin museo > Myrgrundintie 413. Kotiseutumuseo, ylläpitäjä Sundom bygdeförening ja Pohjanmaan museo; sopimuksen mukaan  p.(06) 325 3800.

Södersundin tuulimylly > Arholmintie 19, Sundom. p.(06) 357 1272. Mamsellityyppinen tuulimylly alkuperäisellä paikallaan. Myllyn sisällä kaiverrus 1809, Isak Jakobsson Schöring (1759-1833) rakennutti tämän komean myllyn. Perimätiedon mukaan. Merimies Johan Skata toimi myllyn suunnittelijana ja rakennusmestarina. Johan toimi laivalla kirvesmiehenä monta vuotta ja oli purjehtinut aina Hollantiin asti, tuuli­myllyn esikuva on sieltä. Kulmikas tuulimylly on ainutlaatuinen Suomessa. Myllyä käytettiin jauhatukseen ja päreiden höyläämiseen. Käyttö lopetettiin ja siivetkin irtosivat 1910-luvulla. Nykyinen omistaja Sundom bygdeförening asensi myllyyn uudet siivet 1991.

Koivulahden museo > Kirkon vieressä. Paikallishistoriallinen kokoelma. p.(06) 360 105

Stundars > Stundarsintie 5, Sulvan keskustassa. Rannikon kulttuuriperinteen elävä museo, pohjoismainen käsityöläiskylä, Jarl Hemmerin kotitalo ja ennallistettu työhuone, taiteen ja musiikin keskus, koko perheen mieluisa käyntikohde. Pihapiirissä myös kirjapainomuseo. ‘ kesäkuuun lopusta elokuun puoliväliin. klo12-18,  p.(06)344 2200. Vieressä vanhoista talonpoikaistaloista rakennettu nykyaikainen kyläyhteisö.

Söderfjärdenin pumppuasema > Munsmo, Södernäsvägen, Solf.  Vanha pumppuasema vuodelta 1926, kun Söderfjärdenin lahti lopullisesti kuivattiin. Historiasta kertovia maalauksia. p.(06) 357 1272. Pumppuaseman lähellä lintutorni.

Raippaluodon kotiseutumuseo  > Kirkon läheisyydessä, Alexandersgatan 46. Perustettu 1932, sisustettu 1700-1800-luvun kalustein.Huomionarvoinen kirjakokoelma. Lähellä lainamakasiini. Saaristolaiselämään kuulunutta esineistöä.  kesällä viikonloppuisin  p.(06) 352 0169

Granösundin kalastajakylämuseo > Raippaluodon saaren länsirannalla, Bulleråsv. 320, Södra Vallgrund. Esittelee saariston elämää asukkaiden elättäessä itsensä kalastuksella, hylkeenpyynnillä, viljelyksellä ja käsityöllä. heinäkuussa la-su 13-16.  p.(06) 352 7589.

Merten talon infopiste > Raippaluodon sillan länsipäässä. Kertoo Merenkurkun maailmanluontoperintökohteesta ja saariston palveluista. ‘ kesällä 8-22,  p.050-378 5988. 

Raippaluodon venesatama > Raippaluodon keskustasta 1 km tien 7244 päähän. Rannassa on pieni kalastusmuseo, p.(06)352 0169.

Björköbyn kotiseutumuseo > Kirkon läheisyydessä, Uppbyggted.  Museoalue koostuu kotiseutumuseosta ja Mårtesin tuvasta, Mårtesin moottorimuseosta, Mårtesin myllystä, Bodbackin venevajoista ja kahdesta kalasaunasta, Liltbådebastun ja Vikarskatbastun. Mårtes on maalaistalo, joka on sisustettu perinteiseen tyyliin. Mårtesin mylly on vanhin säilynyt tuulimylly saaristossa. Kotiseutumuseo sijaitsee samalla paikalla, josta Björkön asutus aikanaan alkoi. Mårtesin moottorimuseossa on vanhoja moottoriajoneuvoja ja saaristolle tyypillisiä venemoottoreita sekä villakarstaamo ja -kehräämö. 1.6 - 31.8. joka päivä klo 11 - 17.  p. 044-324 5730.

Kirkot ja hautausmaat

Vaasan kirkko > Kirkkopuisto ydinkeskustassa.  C.A. Setterberg, 1857–1865. Edustaa Setterbergin englantilaisvaikutteista tiiligotiikkaa ja on ainutlaatuinen maassamme. Alttaritaulut Albert Edelfeltin ”Paimenten kumarrus”. Se valmistui vuonna 1894. Sen vasemmalla puo­lella; Robert Wilhelm Ekmanin 1861 ”Pyhän Ehtoollisen asettaminen” ja oikealla puolella Louis Sparren ”Kristuksen hautaan laskeminen” vuodelta 1897. Viimeiset muutostyöt sisustuksessa on tehty 2000-luvun alussa, jolloin sisätilat ja seinien väritys palautettiin alkuperäiseen asuunsa ja kirkon vanhat, kattokruunut nostettiin entisille paikoilleen. Kirkon torniosan seinässä, Lyseonkadun puolella, on  Tea Helenelundin tekemä C. A. Setterbergin muistolaatta, joka paljastettiin 1978.

Ortodoksinen kirkko > Kasarmintorilla, Korsholmanpuistikon vierellä C.A.Setterberg 1857-1862. Punatiilinen keskeiskirkko, jossa bysantin ja gotiikan piirteitä. Kirkko rakennettiin ensisijaisesti venäläiselle varuskuntaväelle ja virkamiesperheille.

Huutoniemen kirkko > Huutoniemen kaupunginosassa Kuninkaantien alkupäässä. A. Ruusuvuori. Rakennettu v.1964 ja edustaa 60-luvun modernismia.

Mustasaaren kirkko > vastapäätä Korsholman linnanvallia, Kauppiaankadulta lehmuspuistikon päässä. Vaasan hovioikeus 1786-1862, rakennettu 1776-1786, C.F. Adel­crantz. Muutettiin kirkoksi Vaasan palon 1852 jälkeen  C.A. Setterbergin piirustusten mukaan E. Kuorikosken toimiessa rakennusmestarina, samoin kellotapuli.. Vaikuttavin esimerkki kustavilaisen ajan kivirakennuksista Suomessa. Mustasaaren kirkon muut piharakennukset: Hovioikeuden ent. arkistorakennus, C.L. Engel  tai C. Bassi 1821, entiset hevostallit ja pappila. Lehmuskuja ja laaja puisto. Esplanadi kirkon edustalla on Suomen vanhin käytössä oleva puistikko. Kellotornin lähellä metsän reunassa osittain umpeutunut tekolampi.

Pyhän Marian kirkonrauniot > Vanha Vaasa. Rauhoitettu alue. Kirkko rakennettu 1500-luvun alussa.

Hagan pappila > Kauppiaankatu. Rakennettu 1800, lisärakennus 1804, empirevaikutteinen päärakennus, aitta talonpoikaista pohjalaistyyliä.

Vanhan Vaasan hautausmaat, > Ristinummi-Kappelinmäki, Hautakiviä 1700-luvulta. Useita Vaasan ja Suomenmaan mahtimiesten hautoja.

Palosaaren kirkko > Kapteeninkadun ja Perämiehenkadun kulmassa. A. W. Stenfors 1910. Rapattu jugendtyylinen tiilikirkko. Sisustus palautettu tyylinmukaiseksi.

Vetokannaksen kirkko > Gerbyntie 27. Gösta Bergmanin suunnittelema Vetokannaksen kirkko valmistui v.1961. Kirkkosalissa on istumapaikat 150 hengelle. Kirkon omistaa Vasa kyrkliga stiftelse. Kirkossa on 10- äänikertaiset urut (H. Heinrich) Kirkko peruskorjattiin v. 1997 ja kellotapuli rakennettiin v. 2001.

Sundomin kirkko > Sundomintie 73. Oskar Berg. Sundomin kirkko valmistui v. 1929. Kirkon sisäpuolinen entisöintityö on suoritettu 2004.

Koivulahden kirkko > Koivulahden keskustassa. Puukirkko, 1692 , H. Qweflander. Vanhimpia käytössä olevia puisia kirkkorakennuksiamme. Lähellä seurakuntatalo ja pappila v:lta 1782 sekä 2 makasiinia ja kellotapuli v:lta 1757, S. Josskarhu.

Sepänkylän kirkko > Niilontie 3, Sepänkylä. Rakennettu v. 1979, Mustasaaren suomalaisen seurakunnan käytössä v:sta 1995.

Sulvan kirkko > Sulvan keskustassa. Kirkko valmistui 1786 ja sai nimen Pyhän Kolminaisuuden kirkko. 10 vuotta myöhemmin ostettiin alttaritaulu Huddigsvallista. Sisustukseen kuuluu myös kaunis saarnastuoli, ainutlaatuinen alttarikoroke ja mahtava urkuparvi. Kellotapuli on v:lta 1870. Kirkon vierellä on pappila, seurakuntakoti ja pitäjänmakasiini.

Raippaluodon kirkko > Raippaluodon keskustaan tultaessa viitta Kyrkan oikealle. Kirkko v:lta 1784 rakennettiin pitkäkirkkona. Alttari ja saarnastuoli siirrettiin Pyhän Marian kirkosta ennen sen paloa. Pappila Rosenlund on rakennettu 1824.

Björkön kirkko eli Marian kirkko > Björköbyn keskustassa tienviitta Kyrkan. Rakennettu 1859. Saanut nimen tsaari Aleksanteri II:n puolison Marian mukaan. Tunnetaan saaristolaiskirkkona.

Rakennukset ja muistomerkit        

Hovioikeus > Hovioikeudenpuistikon alkupäässä. 1862 , C.A. Setterberg. Setterbergin ensimmäisestä Nikolainkaupunkiin eli uuteen Vaasaan suunnittelemasta rakennuksesta tuli hänen mestariteoksensa. Hän ryhtyi suunnittelemaan rakennusta kuvernöörin toimeksiannosta jo ennen asemakaavan vahvistamista. Kustannusarvio oli kaksi kertaa suurempi kuin kirkon. Hylkeenrasvalla käsitelty tiilirakennus määritellään Tudor–tyyliseksi, koska se tuo mieleen englantilaisen tiiligotiikan. ilmeneehän tämä hänen muistakin rakennuksistaan. Vertauskohtaa tälle rakennukselle ei muualta Suomesta ole löydettävissä.

Postijahti > Sisäsataman laiturissa tai merellä. Sopimuksen mukaan p.044 380 8083. Postijahti on Pohjanmaalla säilyneiden piirustusten mukaan toteutettu purjealuksen replika (jäljennös) vuodelta 1679. Alus on suurelta osin rakennettu Perinnealusyhdistys Skutan ry:n toimesta talkootöinä. Oikeilla materiaalivalinnoilla mm. mänty, tammi, terva, pellavaöljy, hamppu, maavärit ja takorauta, on aikaansaatu aito tunnelma.

Viikinkivene Heimlösa Rus, replika > Pohjanmaan museon sisäpihalla. p.(06) 325 3800.

Maaherran talo > Koulukatu 2.  C.A.Setterbergin piirustusten mukaan 1863-65, muutoksia 1890. Alun perin Wasastjernan, autonomian lopulla kuvernöörin asunto, nykyisin yläkerrassa kaupungin edustustilat, alakerrassa Museon toimisto ja arkisto. Englantilaistyylistä tiiligotiikkaa, mutta rapattuna. Kivet tuotu Bomarsundin linnoituksesta.

Åbo Akademin - Vaasan Höyrymyllyn puiset elevaattoritornit. > Rantakadun alkupäässä Sisäsatamassa. Rakennettu 1908 viljan siirtoa varten, kunnostettu 2008 Åbo Akademin ylioppilaskunnan käyttöön.

Sokeritehdas > Teollisuuskatu, Vaskiluoto. Rakennettu 1890-luvulla. Lääninarkkitehti K.W.Reinius. Tehdas kellotorneineen, konepaja, konttori ja johtajan asunto. Runar Finnilän suunnittelemia työväen tyyppitaloja 1920-luvulta.

Kaupungintalo > Senaatinkatu ydinkeskustassa. M. Isaeus 1877-1885. Rakennus on tyyliltään lähinnä uusrenessanssia ja uusbarokkia. Sisääntuloaula ja juhlasali fresko­maalauksin koristellut. Taidehalli, kulttuuritoimisto ja Ympäristöosasto. Talo rakennettiin Gerbyssä ja Tölbyssä valmistetusta tiilestä. Katto ja välilattiat ovat puusta, 60 cm vahvoista palkeista. Julkisivun kattolistaa koristavat sinkistä tehdyt lehtiornamentit. Ovien listat, rusetit ja ruusukkeet sekä leijonan­päät ovat pronssattua sinkkiä. Pääporraskaiteet ovat valurautaa ja askelmat Bornholmin kalkkikiveä. Portaikkoa kannattaa 4 valurautaista pilaria Tukholmasta hankittuine valaisimineen. Kaupungintalo varustettiin höyrykaakeliuunein. Kellarin lämminilmahuoneista purkautui lämmitetty ilma juhlasalin seinissä olevien kaltereiden läpi. Lattian rajassa olevista aukoista ilma palautui lämmitettäväksi. Ilma poistui katossa olevien kalterien ja säätöpellein varustettujen valaisinaukkojen kautta peltirumpuihin vesikaton yläpuolelle. Nykyisin keskuslämmitys.

Luotsipatsas > Kaupungintalon ja Kirkkopuiston välisellä alueella. Wäinö Aaltonen apuna poi­kansa Matti Aaltonen Luotsi on koppalakkinen mies, joka seisoo osittain ruorimiehen edessä kiikari vasemmassa kädessään ja viittaa oi­keallaan kulkusuuntaa. Ruorimiehellä on sydvesti päässään.

Kauppahalli > Kauppatorin ∟. Vanhempi osa:  Backmansson & Thesleff, rakennettu 1892, uudempi osa: A.W Stenfors, rakennettu 1901 ja 1927. Uusgoottilaisessa rakennustyylissä keskieurooppalaisia vaikutteita.

Tyttölyseo, > Kirkkopuistikko 27. A.W. Stenfors, rakennettu 1906-09 edustaen kansallisromantiikkaa ja jugendtyyliä. Juhlava pääsisäänkäynti, jossa graniittiset pylväät. Osa Vaasan lyseon lukiota.

Rewell Center > Kauppatorin varrella, Ylätorin puolella. Liikekeskus Viljo Rewell. Rakennettu useassa vaiheessa 1960-luvulla. Liike- ja toimistotalo Kauppahallin vieressä Vaasanpuistikko 18, funkkistyyliä,  V. Rewell v:lta 1939.

Vaasan Osakepankin talo - Kurtenia > Hovioikeudenpuistikko 11. Rakennettu vv. 1902-04, Fr. Thesleff, korostettu tornilla ja kulmasisäänkäynnillä, 1. kerroksen ulkoverhous graniittia. Edustaa 1900-luvun alun tyylisekoitusta.

Käsityön talo Loftet > Raastuvankatu 28, Vaasanpuistikon kulmassa. Porvariskoti 1860-luvulta, C.A.Setterberg, uusrenessanssia. Intarsiaparketit, kattomaalaukset. Käsityömyymälä ja kahvila.

Vesitorni > Raastuvankadun ja Kirkkopuistikon välissä. Tornin yläosassa kansallisromanttisia graniittiveistoksia, rakennettu 1914,  J. ja T. Paatela.

Kapsäkki 8. kaupunginosassa > Asemakatu-Korsholmanpuistikko-Klemetinkatu-Kirvesmiehenkatu . Asemakaava uuteen Nikolainkaupunkiin , C.A. Setterberg v.1854. Kaavoittamalle alueella rakennettiin 10 v. myöhemmin varattomien 1-2-huoneisia mökkejä, ns. moratupatyyppiä, pieni tupa, kamari ja eteinen. Osa taloista on purettu, mutta 2000-luvulla niitä on alettu myös kunnostaa. Varattomien aluetta alettiin kutsua "Kapsäkiksi", koska sinne muuttavien omaisuus sopi matkalaukkuun. Asuinalueesta 1862 tehdyn päätöksen mukaan uusia rakennuksia ei ole saanut rakentaa v:n 1866 jälkeen.

Kruununmakasiini > Rantakadun loppupäässä Kustaanlinnanpuisto. C.A. Setterberg 1868. Rakennuksessa on romaanisia ja klassistisia tyylipiirteitä. Alun perin viljamakasiini, sitten varuskunnan varastona, nykyisin tyhjillään.

Kasarmialue > Korsholmanpuistikon varrella. Tiilinen kasakkakasarmi E.B.Lohrmann 1860 ja puutalot  A. Bomanin tyyppipiirustusten mukaan 1879. Kolme korttelia Kasarmintorin ympärillä. Puurakennukset rakennettu myöhäisempiren tyyliin 1880-82.

Rautatieasema > Hovioikeudenpuistikon itäpäässä. Rakennettu 1883 Vaasan radan valmistuessa. Useita muutoksia. Nykyisin yksityisomistuksessa.

Kaupunginteatteri > Pitkäkatu 53. Vanhempi osa entinen Työväentalo, rakennettu 1906-07, arkkit. Stenforsin suunnittelemana varhaisjugend-tyylin mukaisesti. Laajennusosa rakennettu 1992, Annikki Nurminen.

Eero Nelimarkan synnyinkoti > punainen puutalo Tammikartanon vanhainkodin vieressä. Puurakennuksia, vanhimmat 1800-luvun alkupuolelta. Alueella sijainnut huomattava Klemetsön kylä.

Aaltopuisto "Neekerikylä" > Huutoniementieltä Melaniementielle ja Kaarnatielle. Rakennettu 1944-1947, Alvar Aalto. 15 kaksikerroksisesta rivitalosta 12 jäljellä.

Mussorin pitäjä 600 vuotta" Hylkeenpyytäjät pienoisveistos > Mustasaaren kirkon pihalla. Kirkon puolella vuosiluvut 1348-1948, pitäjän hyljettä kuvaava vanha sinetti sekä pronssilaatat uudisraivaajista ja Pyhän Marian kirkosta. Pitäjäntuvan puolella maalaistalon ympäristö. Päädyissä vanhin tunnettu teksti Mustasaaresta. Theodor Schalin.

Mustasaaren kirkko > vastapäätä Korsholman linnanvallia, Ks Kirkot.

 Yxgärdet > Vasemmalle tieltä n:o 717 Kauppiaankadun päässä. Tullihuoneen takana. Osittain rappeutunut puutarha 1900-luvun alusta. Runsaasti ruusulajeja, erilaisia vuokkoja, kiurunkannuksia, kellokasveja ym.

Alkula > Gripinpolku 1, Vanhassa Vaasassa, ½ km Keskustaan päin. Kauppiaankadulla viitta Alkula. Klassisvaikutteista talonpoikais­arkki­tehtuuria, rakennettu viimeistään 1793, ehkä jo 1770-luvulla. Piharakennuksessa aloitettiin höyrykoneen voimalla maalijauhotehdas 1840-luvulla. Nykyisin 4H-kerhon käytössä. Kesäisin pihapiirissä on kasvitarhoja, kaniineja ja lampaita. Lähistöllä säilynyt vanha Kokkolan tien katkelma. Puulajipolku alkaa Vanhan Vaasankatu 20 kohdalta 17 opastaulua, opasvihko ympäristöosastosta.  p.(06) 325 1207.

Vanhan Vaasan sairaala > Kanavasillantie. Valtion sairaala, alun perin Vaasan lääninlasareetti. Rakennushistoriallisesti arvokas uusklassismia edustava tiilirakennus.  C.L.Engel 1837-1844, muutoksia 1880-luvulla. Sisätilat suljettu yleisöltä.

Korsholman linnan valli > Vanha Vaasa Kauppiaankadun varrella. Linnankumpu kuuluu Mustasaaren koulutilan maihin. Perimätiedon mukaan paikalla on ollut risti merkkinä kristinuskon saapumisesta. Varhaisin asiakirjatieto linnasta on v:lta 1374 nimellä Krytzeborg. Siihen aikaan linnasaari oli n 7 m merenpinnan yläpuolella ja meri lainehti linnan ympärillä. 1300-luvun lopulla oli suurylimys ja kuninkaan yleisvirkamies Bo Jonin­poika Grip lähes 20 vuotta Korsholman ja muiden suomalaisten lin­naläänien linnanherrana. Vaasan rautatien ja Vaskiluodon ratapenke­reen, rakentamiseen tarvittiin täytemaata, jota otettiin Vanhasta Vaasasta. Muinais­tieteellisen toimikunnan toimesta pystytetty risti,   Magnus Shjerfbäck, jossa Z. Topeliuksen laatima teksti. Paljastettiin Kansanvalistusseuran VIII laulu- ja soittojuhlien yhteydessä 1894 ja luovutettiin Mustasaaren kunnan hoitoon. V. 1957 kiinnitettiin ristiin siihen kuulumaton metallilaatta.

Yliopisto > Palosaarella Wolffintien ja Tervahovinkujan kulmassa. 1994 uudisrakennukset Tervahovi, Luotsi ja 2001 Tritonia, Käpy ja Simo Paavilainen, V. 1996 tekniikan tutkimuskeskus Technobothnia ent. puuvillatehtaan kutomossa. Yliopiston toimitiloja myös ent. puuvillatehtaan rakennuksissa. Vanhimmat tehdasrakennuksista ovat C.A. Setterbergin suunnittelemia 1850-luvun lopussa, samoin punaiset puutalot. Puuvillatehtaalla yliopiston lisäksi pk-yrityksiä. Vanhat tehdasrakennukset  om. Vaasan kaupunki: Palosaaren yrityskeskus.

Österhankmon ja Petsmon kulttuurimaisema > Kokkolantieltä Karperöntietä tai Koivulahdentietä pohjoiseen. J.A. Hedmanin kesähuvila v:lta 1936 ja Nuorisoseurantalo v:lta 1925 Bodösidan, Mattlaxin talo Norrminnessä ja Mattlaxintien taloryhmä, yksityisomistuksessa.

Voitilan myllyt: Koskessa on ollut myllyrakennus nimeltään Ytterfors. Toista, Landkvarn ‑myllyä on siirretty 90 metriä alavirtaan päin. Myllyn vieressä on asuinrakennus. Mylly ja myllyuoma ovat hyvässä kunnossa. Landkvarnille johtaa 100 m. pitkä kanava. Joen itäpuolella on myös Mellankvarn, joka on huonokuntoinen, kivipato tyydyttävässä kunnossa.

Båskasfors mylly > Boskasin kylässä, 1 km Skatilan sillalta Veikkaalantietä 7174 Koivulahden suuntaan Kyrönjoen vasenta rantaa. Mylly rakennettu 1880-luvulla, huonokuntoinen.

Tuovilan holvattu kivisilta > Helsingby tie n:o 7161, vuodelta 1781 on maassamme toiseksi vanhin. Työ annettiin elinkautisvangeille joille luvattiin armahdus, jos holvaus kestää. Työ onnistui.

Grönvikin kartano > Alskatissa, Vaasasta 10 km Raippaluodon suuntaan. Rakennettu n. 1780. Lasitehdas 1812-1907. Päärakennuksen vierellä puisto ja puutarhurin asunto. Lasitehtaan lisäksi toimi jonkin aikaa myös fajanssitehdas, paperitehdas ja laivaveistämö. Ravintola ja majoitusta.  p. (06) 345 6660.

Brännbacken > Kokkolantieltä Vassorvägen, Vassorbyvägen ja Brännbackvägen. Vassorin kylässä useita kalastusta harjoittaneiden talollisten rakennusryhmiä 1800-luvulta pihapiireineen ja aittoineen.

Södersundin tuulimylly > Arholmintie 19, Sundom. Ks.  Museot

Postisoutu > Svedjehamnissa lähtö- tai saapumissatama. Perinteen vaalimiseksi järjestetään postisoutu aina juhannuksen jälkeisenä lauantaina. Postia ja matkustajia kuljetettiin Ruotsin ja Suomen välillä vv. 1617 - 1895. Bodbackin harjanteella on tästä kertova muistomerkki.

Salteriet > Svedjehamn, Kesäkahvila ent. kalansuolaamossa, tallella vanhoja suolatynnyreitä. Avoinna kesäisin.  p.(06)352 4016, 045-129 6460.

Muinaismuistoalueet

Mustikkamaa > Yhdystien ja Melaniementien risteyksestä kaakkoon. Risteileviä metsäpolkuja, museotie Vanhasta Vaasasta Gerbyn kylään sekä sittemmin Klemetsön niemelle. Luonnontilaista metsää. Radan takana jäänteitä ensimmäisestä pikipruukista.

Triviaalikoulu > Vanhan Vaasan Kauppiaankadun varrella entisen torin yläkulmassa. 2-kerroksinen rakennus pystytettiin 1683-1691 ja tuhoutui kaupungin tulipalossa 1852. J.L.Runeberg kävi tätä koulua.

Kvarnbacken > Kråklund, Vanhan Vaasantieltä Tuulitien kautta Kotapakantielle ja rakentamattomalle harjanteelle. Malanderin mamsellimyllyn perustukset ja kivivalli, lisäksi asumuksen, maakellarin ja navetan kivijalat kiviseinineen. Paikalla on ilmeisesti ollut tuulimyllyjä 1700-luvulta lähtien.

Djupkärrsbacken > Översundom, n. 1 km Länsirannantietä, tienhaaran kohdalla metsän reunalla. Asumuksen pohja varhaiselta rautakaudelta, I lk:n esiintymä.

Kivikauden asuinpaikka > Öjbergin luonto- ja kuntopolun varrella, havaintotaulun kohdalla, lähellä Markenintietä. Hylkeenpyytäjät ovat hakeutuneet suojaan siirtolohkareen alle. Lohkareen viereltä on löytynyt kuutiometri kivensirpaleita, palaneita luita, iskoksia ja hiekkakivityökaluja. Esiintymä viittaa myöhäisneoliittiseen kauteen. Paikka on Öjbergin huipulla, sen lounaisella reunalla. Etelämpänä on röykkiö, joka voi liittyä pyyntiin. Tuona 4 000 v:n takaisena aikana mantereen ranta on ollut Laihian Jukajankylän kohdalla.

Sillskatan > läntisen Märaskärin (Köklotista pohjoiseen) huipulla, Jatulintarha, kivilatomuksia, röykkiöitä, vanhimmat keskiajalta. Trutörenin (fladanin eteläpuolella) kaakkoiskulmassa valkama ja nuotiopaikka.

Jatulintarha, (labyrintti) > Lähin jatulintarha on rekonstruoitu Bragen ulkomuseon alueella, ks. Eteläinen kantakaupunki. Jatulintarhoja on vanhojen kalasaunojen ja venevalkamien läheisyydessä ulkosaaristossa. Vanhimmat näistä ovat ehkä keskiajan lopulta.

Gustav Vasas fiskeläge Kuninkaan kalastamo > Lappörarna, lounaisosassa, Hyvin säilyneitä verkonkuivaustelineiden tukikivikasoja, tilapäisasumusten pohjia, ryssänuunien jäänteitä. Lähellä Jatulintarha.

Prostbådan > Valassaaret, Storskär. Lähellä jatulintarha, kompassiruusu ja kalamajojen perustuksia. Entistetty kalamaja verkonkuivauspaikkoineen; ympäristössä jatulintarhoja, kompassiruusu ja muiden kalamajojen perustuksia.

Voitilan kosket (Voitbyfors) > tie 7175 Koivulahdesta Vähänkyrön suuntaan 7 km Kyrönjokivartta Staversby-Voitby. Kyrön satamassa on jälkiä varhaisesta  teollistumisesta. Ensimmäinen mylly aloitti jo 1500-luvulla, kun tällä Kyrönjoen entisellä suulla oli koski. Laivaveistämö aloitti 1560-luvulla. Ruutisaarella (Krutholmen), joen lounaisrannalla oli sotateollisuutta ja salpietariruukki 100 vuoden ajan v:sta 1569. Koskessa on ollut lohipatoja.

Bladbacken > Vestersolf: peruskartta 1331 10 VIAS. Kolme kompassiruusua, ristikkäiset kivilatomukset kalliolla. Nämä ja jatulintarhat on ajoitettu keskiajan loppupuolelle ja sen jälkeen.

Tafsnemossen > Rimal: peruskartta 1331 10 VIAS. 3 hautaröykkiötä. Tällaiset yhteen kasatut kivet ovat useimmiten pronssikaudelta, noin 3 000 vuoden takaa.

Kulttuuri- ja perinnemaisemat         

Norra Grundfjärden > Höstveden tieltä peltotie vasemmalle kivikkoisen mäen keskeltä yli. Laaja peltolakeus, valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Kumpu Högholmen, teloituspaikka.

Höstveden kylä > Vähänkyröntien varressa, 10 km Vaasan keskustasta. Perinteinen kylärakenne. Finnen pihapiiri kaksine asuinrakennuksineen ja ulkorakennuksineen ja Sabelin taloryhmä muodostaa hyvin hoidetun kokonaisuuden. Valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö.

Östergränden ja pN Stora Långraden > Björköby-Panike vaellusreitin varrella. Valtakunnallisesti arvokas laidunbiotooppi Slåttskäret-saarella, 24 laidunmaata.

Moippeåkern ja Överby > Koivulahden kirkolta 1 km Vaasaan päin. Kulttuurimaisemalle antavat leimansa lukemattomat kiviaidat, joita ladottiin 1700-luvulla peltotilkkuja raivattaessa.

Söderby bygata > Sepänkylässä Sepänkyläntieltä Söderbyntielle. Vanhoja asuin- ja talousrakennuksia

Helsingbyn, Tuovilan ja Karkkimalan kylät ja rannat: > Tiet Tuovilanjoen kummallakin puolella. Vanhoja laidunmaita ja perinteisiä talonpoikaisrakennuksia.

Söderfjärden > Tie 6741 Sundomin, Sulvan ja Munsmon kylät peltolakeuden laidalla.

Tölbyn kylätie > Tölby-Vikbytie, poikkeaa tien 673 länsipuolelle, n. 1 km moottoritieltä etelään.

Raippaluodon kirkonkylä > Vaasan keskustasta 23 km  tie 724. Vanhoine asemakaavoineen on säilytetty huomattava määrä vanhaa saaristolaisrakennuskantaa.

Björköbyn kirkonkylä > Raippaluodosta tie n:o 7240. Kirkon ympäristössä useita tyypillisiä maalaistaloja, osittain 1800-luvulta.

Vanhat kalasatamat

Gerbyn satama > Gerbyn rantatieltä Ukkokarin tien alussa. Lähin ranta-aitta-venesatama Vaasan keskustasta. Satamaa vastapäätä lännessä lähiretkeilykohde Kynsiluoto.

Isolahden ranta > Alskatintieltä Huvilatielle. Vanha lastauspaikka, jonka lähellä englantilaiset polttivat laivanvarustaja C.GWolffille kuuluneita purjelaivoja.

Västervikin venesatama > Västervikintien päässä, kymmeniä aittoja.

Västeröverin ja Bodörenin venesatama > Sundomista Länsirannantietä Utterfjärdenin rantaan. Sundomilaisten vanhat kalastusveneiden satamat ranta-aittoineen.

Bo(d)skatanin venesatama > Kronvik. Entisen sahalaitoksen ja kylän rannoilla kymmeniä ranta-aittoja.

Norrminne kalasatama > Petsmo. Österhankmosta pohjoiseen venesatamat Kastviken ja Vikminnet.

Norrskatin satama > Köklotin pohjoispäässä 30 km Vaasasta. Furuskäretin korkea harjanne, jonka molemmin puolin avautuu merimaisema. Uimaranta.

Bodstranden > Vassor Jäljellä ei ole yhtään aittaa, mutta venesatamasta on näkymä Vassorin lahdelle.

Näset > Näsintien päähän Sundomin lahden rannalla. Laivaliikennettä kaupunkiin ennen Vaskiluodon-Sundomin sillan rakentamista.

Munsmon venesatama > Sundomin Sulvan väliseltä tieltä Munsmon kylätien  päähän.

Bolot > Tölbystä Bolotvägen. Vanha huvilayhdyskunta madaltuneen ja maatuneen Sundominlahden pohjukassa.

Norra Vallgrundin venesatama > Raippaluodosta ensin tie 7242, sitten Hamnvägen. Useita kymmeniä vanhoja ranta-aittoja.

Sommarösundin satama  > Raippaluodosta tien 7242 päähän.

Hamnskatan > Paniken kylän tien päässä. Venesatama.

Vikarskat, > Uuden kalastussataman itäisellä rannalla on päiväkäyttöön tarkoitettu kämppä, jota voi käyttää vaellettaessa Finnhaminaan, Björköbyn saaren koilliskulmaan. Träkarlenin niemessä autiotupa Finnhamns fiskarbastu.

Svedjehamn > Björköbyssä, tien 7240 päässä. Lukuisia vanhoja kalastajien ranta-aittoja.