Sijainti: Pääsivu / Toiminta

Toiminta

Suoretki3.jpgPohjanmaan luonnonsuojelupiiri ajaa luonnon asioita paikallistasolla yhdessä alueellisten luonnonsuojeluyhdistysten ja Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa. Piiri järjestää luonto- ja ympäristöaiheisia koulutuksia ja tapahtumia sekä retkiä. Piiri ottaa kantaa kaavahankkeisiin ja ympäristöön vaikuttaviin hankkeisiin ja toimiin. Erityishuomio Pohjanmaalla kiinnittyy soihin ja niiden turvekentiksi altistamiseen.  Alla lyhyesti piirin toiminnan pääpiirteitä.

 

 

 

Metsiensuojelu
Saana Korpi 2016Teemme työtä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO:n kanssa. Etsimme uusia arvokkaita luonnonkohteita suojelun piirin. Teemme myös aloitteita suojelukohteista kunnille, seurakunnille ja muille yhteisöille. Piiri myös edistää julkisessa omistuksessa olevien Metso-kelpoisten kohteiden suojeluasian eteenpäin viemistä. Yksityismetsänomistajille piiri tiedottaa suojelumahdollisuuksista ja METSOsta ja myös selvittää sopivia METSO-kohteita.

Piiri seuraa alueellisia metsäohjelmia (AMO) ja osallistuu metsäneuvostojen työhön. Piirin edustajana puheenjohtaja Hannu Saari.



Lajiensuojelu
Luonnon monimuotoisuuden esille tuominen on tärkeä osa piirin toimintaa. Piiri haluaa edistää esimerkiksi liito-oravan säilymistä neuvonnan keinoin liito-oravametsien hakkuu- ja hoitotoimien yhteydessä, sekä mm. METSO-kohteiden turvin. Piiri myös seuraa yhteistyöhankkeen turvin pitkäaikaisesti hakkuiden vaikutuksia ja tehtyjä hakkuurajauksia sekä niiden vaikutusta liito-oravan säilymiseen.

Piiri on myös mukana Metso-yhteistoimintaverkoston Kuukkelihankkeessa. Piirin alueella on Suupohjan ja Suomenselän alueen kuukkelialueet, joiden lajisuojelutyötä edistetään hankkeen avulla.


Vesistöt
Piiri on mukana alueellisessa VPD-seurantaryhmässä ja kommentoi aiheita asioiden edetessä. Edustajana aluesihteeri Teemu Tuovinen. Vaikuttaminen on kokoustamista ja lausuntojen laatimista. Vesipolitiikan puitedirektiivin alatyöryhmänä toimii erillinen pohjavesityöryhmä, jossa piiri on edustettuna. Edustajana aluesihteeri Teemu Tuovinen. Vaikuttaminen on kokoustamista ja lausuntojen laatimista.

lohiluoma.png
Teemu Tuovinen
Seuraamme ja otamme kantaa meneillään oleviin pohjavesihankkeisiin yksin tai yhdessä muiden piirien kanssa yhteistyössä. Erityishuomiota kiinnitetään maankäytön vaikutuksiin pohjavesiin mm. maakuntakaavoissa ja metsienkäsittelyn yhteydessä lähteiden suojeluun.

Piiri on hyvin edustettuna ympäristökeskuksen toimeenpanemissa alueellisissa jokikohtaisissa neuvottelukunnissa ja työryhmissä. Edustajat ajavat jokien käytön hyvään tilaan pyrkimistä ja vesistöjen maltillista käyttöä suojelua edistäen. Toiminta on kokoustamista ja kannanottoja alueellisiin asioihin.

Piiri myös seuraa ja ottaa kantaa alueen vesivoima-asioihin, jotka valitettavasti ovat jälleen uudelleen viriämässä.

Taimenvesien kunnostus on niinikään osa Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin toimintaa. Pohjanmaan alueen latvavesissä on arvokkaita kalakantoja ja monimuotoista luontoa. Aluesihteeri hoitaa taimenpurojen kunnostusasioita ja Pohjanmaalla on useita kunnostushankkeita, jossa kunnostetaan pienvesiä ja taimenten elinympäristöjä.


Soidensuojelu
Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri seurataan alueen turvetuotannon ympäristölupia ja uusien soiden ottoa turvetuotantokäyttöön. Perusajatuksena on, että luonnontilaisia, ojittamattomia soita ei sallita turvetuotantokäyttöön lainkaan. Pohjanmaan piirin alue on maamme toiseksi suurin turpeentuotantoalue. Annetaan lausuntoja vireillä oleviin hankkeisiin, joista valitetaan tarvittaessa.

P8155379.jpg
Teemu Tuovinen, Virvatuli 2015
Piiri myös pyrkii vaikuttamaan turvetuotannon kaavoitukseen maakuntakaavoja laadittaessa. Piiri on mukana EPOELY:n turve- ja suomaastrategiahankkeessa jossa selvitetään Etelä-Pohjanmaan alueen turvetuotannon ja soidensuojelun yhteensovittamista.

Järjestetään yhdessä muiden piirien kanssa suokoulutusta. Mahdollisuuksien mukaan pidetään ennallistamiseen liittyvä pienimuotoinen tapahtuma, jossa saadaan konkreettista näkyvyyttä suoluonnon palauttamiseksi ennalleen.

Suojelunarvoisten suokohteiden tietojen kerääminen on myös piirin intresseissä. Jatkamme luonnontilaisten suokohteiden kartoitusta, vaikka tällä hetkellä soidensuojeluun ei ole valtiolla lisämäärärahoja. Soiden suojelussa piirillä on Luonnonperintösäätiön kanssa yhteinen kampanja "Suojelusuo Pohjanmaalle".

 

Tuulivoimasta
Pohjanmaan rannikolle on suunnitteilla useita tuulivoimapuistoja. Kristiinankaupunkiin neljälle alueelle, Korsnäsiin ja Mustasaareen. Manneralueelle on EPV:llä suunnitteilla tuulivoimapuistoja Teuvalle, Isokyröön, Ilmajoelle ja Mustasaareen. Kaikkiaan piirin alueella on meneillään useita erilaista tuulivoimahanketta. Piiri seuraa hankkeiden etenemistä ja kommentoi hankkeita.


Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen neuvottelukunta

Piiri on myös jäsenenä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen neuvottelukunnassa.



Roomion kansallispuistohanke

Tietoa aloitteesta saada oma kansallispuisto Etelä-Pohjanmaalle

 

Ympäristöministeriö pyysi aloitteita uusiksi kansallispuistoiksi heinäkuussa 2012, ja Pohjanmaan piiri oli yksi aloitteen jättäjistä.

Roomion kansallispuistoksi (työnimenä) on ehdotettu valtion omistamia Peränevanholman ja Larvannevan Natura-alueita, yhteensä 1 354 hehtaaria. Seinäjoen kaupungin ja yksityisten maanomistajien suojelualueita alueella on noin 400 hehtaaria. Lisäksi alueella on Valtioneuvoston vuonna 2005 maakuntakaavaan vahvistamat kolme retkeily- ja virkistysaluetta, noin 1 800 hehtaaria. Kansallispuiston fakta on esitetty tuo 1 354 hehtaaria.

Lokakuussa 2012 ministeriö valitsi osan aloitteista jatkovalmisteluun, mutta Etelä-Pohjanmaan kansallispuisto ei ollut valittujen mukana. Työ kuitenkin jatkuu - kansallispuistojen muodostaminen on pitkä prosessi.

Etelä-Pohjanmaan kansallispuisto ilmakuva
Ilmakuvaa ajatellun Etelä-Pohjanmaan, "Roomion kansallispuiston" alueelta. Kuva: Aarno Isomäki


KANSALLISPUISTOT NOSTEESSA
Ympäristöministeriön kuuluttamaan kansallispuistohakuun ilmoittautui peräti 17 uutta  puistoa ja kaksi entisen laajennusta.
Ilmoituksia tuli  eri puolilta Suomea nykyisten 37:n kansallispuiston täydentäjiksi.  Etelä-Pohjanmaakin oli kunniakkaasti mukana maakunnan keskiön Seinäjoen, Alavuden, Lapuan ja Kuortaneen erämaisilla 1 354 hehtaarin Natura-alueilla.

Etelä-Pohjanmaan vanhassa maakuntasuunnitelmassa on nähty jo vuoteen 2030 mennessä luonnon köyhtyminen ja kirjattu siihen liittyen:  
Luonnon monimuotoisuuden suojelu nykyisen suojelualueverkon turvin ei riittävästi pysty turvaamaan metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä. Kilpailu tässäkin on kovaa ja Ympäristöministeriö on asettanut neljä esitystä jatkoselvittelyyn. Nämä ovat Etelä-Konnevesi, Hankoniemi, Salon Teijo ja Käsivarren tunturit.

Nykyisissä kansallispuistoissa käy vuosittain 2,3 miljoonaa kävijää.  Aluetalouksille  kertyvänä tulona metsähallitus laskee 20 - 30 euroa kävijää kohti. Uusin ja uljain kansallispuiston  opastuskeskus Haltia valmistui juuri Nuuksioon, josta ulkomaisetkin  luontoharrastajat  
ja -retkeilijät löytävät  Suomen  eri maakuntiin kansallispuisto-opastuksen.

Dokumentteja:

* Kansallispuistoaloite, jätetty ympäristöministeriölle heinäkuussa 2012. PDF aukeaa TÄSTÄ.

* Powerpoint -esitys kansallispuistosta aukeaa TÄSTÄ ja PDF-versiona TÄSTÄ. (Sisältää mm. kartat kansallispuistoalueesta)

* Kansallispuistoa myös vastustetaan. Kansanedustaja Reijon Hongiston (ps) kirjallinen kysymys Ville Niinistölle elokuussa 2012. Linkki asiakirjaan TÄSTÄ.


Viimeisin päivitys 17.4.2013.