Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Varsinais-Suomen piiri Paraisten yhdistys

Parainen
Navigaatio päälle/pois

Miten valosaaste vaikuttaa eläimiin? Mitkä ovat seuraukset? Mitä voimme tehdä asialle? Valosaasteella tarkoitetaan yöllisen keinovalon käyttöä, eli se on valoa väärässä paikassa, väärään aikaan ja väärällä intensiteetillä. Yöllisen valon lisääntyminen on maailmanlaajuisesti kasvava ongelma, sillä valosaasteelle altistuminen voi muun muassa häiritä sekä vuorokausirytmejä että vuodenaikaan sidottuja ilmiöitä, kuten lisääntymistä ja muuttoa. Pahimmassa tapauksessa valosaaste tekee muuten soveltuvasta habitaatista asumiskelvottoman, aiheuttaen elinympäristöjen pirstoutumista. Monet eliöt hyödyntävät pimeyttä joko liikkumiseen, piiloutumiseen tai lepäämiseen. Kiiltomato, jota tutkin omassa tutkimustyössäni, on juuri tällainen pimeydestä riippuvainen laji, koska valossa loistavan naaraan on vaikea houkutella kumppania luokseen. Tästä huolimatta valosaaste jää usein muiden ympäristönmuutosten varjoon, joten valon vaikutusten tunteminen on tärkeää sekä tiedotuksen, valaistuksen että suojelutoimien suunnittelun kannalta. 

Luento on ruotsinkielinen mutta kysymyksiä voi mieluusti esittää ja keskustelua käydä myös suomeksi.

Christina Elgert opiskelee Helsingin yliopiston luonnonvaraisten eliöiden tutkimuksen tohtoriohjelmassa (LUOVA). Hän tutkii valosaasteiden vaikutuksia eläimiin, ja etenkin kiiltomatoon, Lampyris noctiluca. Ekologia, luonnonsuojelu ja ympäristönmuutokset ovat aina kiinnostaneet häntä, joten hänestä tuntui luontevalta jatkaa opintoja näiden asioiden parissa. Christina osa ”glow-worm”-tutkimusryhmää, jota johtaa professori Arja Kaitala Oulun yliopistolta.

Christina Elgert
kuva: Jouni Valkeeniemi

Hur inverkar ljusföroreningar på djur? Vad är följderna? Vad kan vi göra åt saken? Med ljusföroreningar menas användningen av konstgjorda ljuskällor om natten, d.v.s ljus på fel plats, vid fel tidpunkt och med fel intensitet. Den ökande mängden nattligt ljus är ett växande problem världen över, eftersom exponering för ljusföroreningar bland annat kan störa både dygnsrytmen och årstidsbundna fenomen, såsom förökning och migration. I värsta fall kan ljusföroreningar göra ett annars bra habitat obeboeligt, och orsaka fragmentering av livsmiljön. Många organismer använder sig av mörker för att röra på sig, gömma sig eller för att vila. Lysmasken, som jag undersöker i min egna forskning, är ett exempel på just en sådan art som är helt beroende av mörker, eftersom en hona som lyser i ett upplyst område har svårt att locka till sig en partner. Trots allt detta hamnar ljusföroreningar ofta i skuggan av andra miljöförändringar. För att kunna sprida information, skydda naturen och planera belysning, är det viktigt att känna till ljusföroreningarnas effekter.

Christina Elgert studerar vid doktorandprogrammet för forskning av vilda organismer (LUOVA) vid Helsingfors universitet. I sin forskning undersöker hon ljusföroreningars inverkan på djur, med speciellt fokus på lysmasken, Lampyris noctiluca. Ekologi, naturskydd och miljöförändringar har alltid intresserat henne, så det kändes naturligt för henne att fortsätta sina studier inom detta område. Christina är medlem i “glow-worm”-forskningsgruppen som leds av professor Arja Kaitala vid Uleåborgs universitet.