Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Varsinais-Suomen piiri Paraisten yhdistys

Parainen
Navigaatio päälle/pois
kuva: Jussi Laaksonlaita

Paraisten luonnonsuojeluyhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous järjestetään Kalakoululla (Kalakouluntie72, Kirjala) ke 20.3. klo. 18. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Virallisen osuuden jälkeen, n. klo. 19.  kuullaan Jouko Högmanderin luento ”Saaristolinnusto muutoksessa”, jossa kerrotaan saariston linnuston muutoksista viimeisten 25 vuoden aikana. Monien saaristolintujen kannat ovat nousseet ja laskeneet tuona aikana. Näkyvimpiä muutoksia ovat merimetson ja merikotkan lisääntyminen sekä haahkan väheneminen. Syyt muutosten taustalla ovat moninaiset ja muutokset tulevat jatkumaan.

Tilaisuus on avoin kaikille yhdistyksen toiminnasta tai esitelmästä kiinnostuneille. Ennen esitelmää on kahvitarjoilu.

 

FM Jouko Högmander berättar om förändringar i fågellivet i Åbolands skärgård under de senaste 25 åren. Många skärgårdsfåglars stammar har ökat och minskat under den tiden. De synligaste förändringarna är ökningen av storskarv och havsörn samt ejdrarnas minskning. Orsakerna till förändringarna är många och förändringarna kommer att fortsätta. Föredrag är på finska.

Evenemanget är öppet för alla intresserade. Föreningen bjuder på kaffe före föredraget.

 

Lisätietoa esitelmästä:

Esitelmä perustuu äskettäin valmistuneeseen Metsähallituksen julkaisuun ”Saaristolinnuston historia, kannankehits ja nykytila Turun saaristossa” (https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/2163) ja siinä esitellään  39 saaristolintulajin kannanmuutoksen ja levinneisyyden Turun saaristossa aina 1700-luvulta nykypäivään asti. Historiallisten lähteiden ohella tulokset pohjautuvat saaristolintuseurantaan, johon kuuluu yhteensä 447 saarta ja luotoa. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti viimeaikaisiin saaristolintukantojen muutoksiin kattaen ajanjakson 1990-luvun alusta vuoteen 2016.

Suurimmalla osalla saariston lintulajeista pesimäkannat ovat Turun saaristossa joko kasvaneet tai pysyneet vakaina viime aikoina. Eräät uhanalaiset lajit, kuten selkälokki ja tukkakoskelo näyttävät pärjäävän täällä muita saaristoalueita paremmin. Selvästi taantuneita lajeja on viisi: merihanhi, haahka, karikukko, harmaalokki ja merilokki. Merihanhea lukuun ottamatta nämä lajit ovat vähentyneet voimakkaasti Suomen rannikkoalueilla 1990-luvulta lähtien.

Tutkimusten mukaan merikotka, minkki ja supikoira ovat suuresti vaikuttaneet saariston eliöyhteisöihin. Haahkakannan romahdus Turun saariston mereisimmissä osissa johtuu mitä ilmeisimmin merikotkan saalistuksesta. Merikotkan runsastuminen on luultavasti vaikuttanut myös merihanhen ja ristisorsan parimääriin ja esiintymiseen laskenta-alueilla. Muita saaristolintuihin vaikuttavia tekijöitä ovat mm. Itämeren rehevöityminen, ympäristömyrkyt, öljypäästöt, muu ihmistoiminta ja muutokset talvehtimisalueilla.

Monen uhanalaisen saaristolintulajin hyvään tilaan ovat vaikuttaneet ulkosaariston vuosittaiset pienpetopyynnit, jossa alueelta on poistettu minkkejä sekä pienemmissä määrin supikoiria ja kettuja. Pienpetojen poistamisesta ovat hyötyneet erityisesti tukkasotka, pilkkasiipi, tylli, karikukko, merikihu, kalalokki, lapintiira, lapasorsa ja sinisorsa. Pienpetojen tehopyynti on ollut siten yksi keskeinen tekijä ulkosaariston lintukantojen suojelussa. Laajan ja monipuolisen saariston ansiosta Turun saaristo on lajirikkaudessa ja parimäärissä mitattuna maamme arvokkaimpia saaristolintualueita.