Kaavaselostuksessa on esitetty alueen sijainti aiempaa todenmukaisempi etäisyys kaupungin keskustasta. Kaivoshankkeen johdosta kaupunkilaiset menettäisivät suositun ulkoilualueen.

Outokummun luonnonystävät ry katsoo edelleen, että suunnittelun tavoitteiden kuvauksessa on huomattavia epävarmuuksia. Esitettyjen suunnittelun tavoitteiden mukaan Hautalammen kaivoshanke edistäisi Keretin vanhan kaivoksen toiminnan jälkeisten vaikutusten ja päästöjen hallintaa. ELY-keskuksen mukaan (perusteltu päätelmä annettu 18.7.2023) tälle väitteelle ei löydy riittäviä perusteluja. Puutteellisten selvitysten takia hankkeen ympäristövaikutuksista ei voida sanoa ovatko ne positiivisia vai negatiivisia.

Luontoselvityksiä on tehty lisää vuonna 2024, mitä pidämme hyvänä asiana.

Alueella on kahdessa selvityksessä (2021 ja 2024) havaittu useita direktiivilajeja (luonnonsuojeluasetuksen liite 7), kuten runsaasti viitasammakoita. Lepakkokartoituksessa havaituista lajeista viiksisiippa, isoviiksisiippa, vesisiiippa, lampisiippa ja pohjanlepakko ovat kaikki tiukasti suojeltuja lajeja.

Niiden eläinlajien, jotka mainitaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä luonnonsuojelulain 78 § ja 79 § nojalla. “Tiukka suojelu edellyttää, että kyseisten lajien lisääntymis- ja levähdyspaikat on aina säilytettävä erilaisten hankkeiden ja toimenpiteiden yhteydessä, ellei niiden hävittämiseen tai heikentämiseen ole saatu  poikkeamislupaa” (Nieminen & Ahola 2017). Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) voi myöntää kieltoon poikkeuksen vain tiukasti määritellyillä perusteilla.

Tiukasti suojellun lajin suojelusta saa poiketa vain erityisen painavista syistä. Se mahdollistaa mm. liikenne- ja energiantuotantoinfrastruktuurin rakentamisen poikkeusluvalla, mutta ei esim. yksityistä liiketoimintaa. Poikkeuslupatapauksissakin on edellytetty jonkinlaista kompensaatioita.

Kaavasuunnitelman mukaan rikastushiekka- ja kiertovesialtaat tulisivat viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdysalueiden kohdalle. Lisäksi pölyäminen ja kemialliset muutokset hyvin todennäköisesti johtaisivat näiden alueiden häviämiseen ja heikkenemiseen.

Viitasammakkoa on käsitelty Suomessa oikeudessa usein mm. Viurusuolla (KHO 8.3.2011 t.599), ja se on estänyt hankkeiden toteutuksia.

Suunnitelman mukaan kaivoshankeen jätevedet johdettaisiin suunnitelman mukaan Sysmäjärven Natura 2000-alueelle, jonka vaikutukset linnustoon ja kalastoon olisivat negatiiviset eikä lievennystoimenpiteitä ole esitetty.

EU:n luontodirektiivissä säännellään Natura 2000 -alueilla toteutettavua suunnitelmia tai hankkeita. Jos luontodirektiivin 6(3) artiklan mukainen arviointi johtaa siihen, että ehdotettu suunnitelma tai hanke vaikuttaisi Natura -alueen koskemattomuuteen, suunnitelmaa tai hanketta ei saa toteuttaa.

Kaivoshanke vaikuttaisi useisiin direktiivilajeihin sekä Natura 2000 alueen linnustoon haitallisesti, ja aiheuttaisi pinta-ja pohjavesien pilaantumista. Hankkeen toteutuminen vaatisi useita poikkeuslupia sekä lievennys- ja kompensaatiotoimenpiteitä, mitä ei tietomme mukaan ole esitetty. Näin ollen Outokummun luonnonystävät ei kannata kaavaselostuksen mukaista kaivostoiminnan aloittamista ja siihen liittyvää rakentamista alueella. Vaadimme edellä mainitut poikkeusluvat ja lievennystoimenpiteet esitettäviksi ennen kaavan hyväksymistä.

Lähteet:

Nieminen, M. & Ahola, A. (toim.) 2017: Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV lajien (pl. lepakot) esittelyt. – Suomen ympäristö 1/2017: 1–278.

Ympäristöministeriö, https://ym.fi/eu-n-luonto-ja-lintudirektiivit