Tuusulanjärvi

Tuusulanjärvi on yksi Suomen 100 luontohelmeä -kohteista. Vuoden 2017 aikana kohteessa tullaan järjestämään monipuolista toimintaa ja siihen kehotetaan tutustumaan myös omatoimisesti jalkautumalla luontoon. Suomen luonnonsuojeluliitto haluaa olla juhlistamassa 100-vuotiasta Suomea nostamalla nämä 100 luontohelmeä esimerkeiksi siitä, miten kaunista luontoa Suomesta löytyy.

Tuusulanjarvi_Sarvikallio_1_Tero_Malinen.JPG
Kuva: Tero Malinen
 Pähkinänkuoressa

  • Maakunta: Uusimaa
  • Kunnat: Tuusula, Järvenpää
  • Luontotyypit: järvet
  • Koko: noin 600 ha

 

Yleiskuvaus

Yleiskuvaus kohteesta

Tuusulanjärvi on noin kahdeksan kilometriä pitkä kapeahko järvi Keski-Uudellamaalla, Tuusulan ja Järvenpään alueella. Järven pinta-ala on noin 6,0 neliökilometriä ja sen keskisyvyys 3,2 metriä. Järven eteläpään läheisyydessä sijaitsee Tuusulan suurin taajama Hyrylä, pohjoispäässä Järvenpään keskusta. Tuusulan kirkonkylä sijaitsee järven itärannalla Hyrylän pohjoispuolella.


Merkitys ihmisille

Tuusulanjärvi on valittu Uudenmaan maakuntajärveksi eikä syyttä. Tuusulanjärven rantamaisemiin syntyi 1900-luvun alussa taiteilijayhteisö, jonka merkitys Suomen kulttuurielämässä on ollut hyvin suuri. Järven tiedetään merkinneen paljon esimerkiksi Jean Sibeliukselle ja Juhani Aholle, ja se näkyy lukuisissa Pekka Halosen ja Eero Järnefeltin töissä. Taiteilijaperheet retkeilivät Sarvikalliolla, joka nykyään kuuluu Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen ylläpitämiin virkistysalueisiin. Nykyajan musiikkikulttuuria Tuusulanjärven maisemissa edustavat Pekka Kuusiston johtama Meidän Festivaali (aikaisemmin Tuusulanjärven kamarimusiikki) sekä Puistoblues. Tuusulanjärven Natura-alue koostuu kolmesta vesi- ja kosteikkoalueesta, Järvenpään ja Hyrylän päissä olevista kosteikoista ja järven länsipuolisesta Rantamo-Seittelin kosteikosta, joka on Suomen suurin laatuaan. Alue on todettu valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi ja seurantatietoja onkin tallessa vuodelta 1940 lähtien. Järvellä onkin siis paljon luonto- ja kulttuuriarvoja.

Tuusulanjärven virkistyskäyttö on runsasta ympäri vuoden. Kesäisin se on kalastajien ja uimarien suosiossa, siellä purjehditaan, melotaan ja soudetaan. Hyvinä talvina jää on mustanaan hiihtäjiä, luistelijoita ja kävelijöitä. Järvi vetää puoleensa myös lintuharrastajia. Järven molemmissa päissä on lintutorni.

Tuusulajärven ympäripyöräily on huikean suosittua: parhaina vuosina 45000 järvenkiertäjää on kirjoittanut nimensä puolen vuoden aikana Järvenkiertäjät-kampanjan vihkoihin. Eivätkä kaikki kiertäjät edes pysähdy nimeään kirjoittamaan.


Erityiset luontoarvot

Tuusulanjärven Natura-alue koostuu kolmesta vesi- ja kosteikkoalueesta, Järvenpään ja Hyrylän päissä olevista kosteikoista ja järven länsipuolisesta Rantamo-Seittelin kosteikosta, joka on Suomen suurin laatuaan. Alue on todettu valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi ja seurantatietoja onkin tallessa vuodelta 1940 lähtien. Itäpuolella järveä on Metso-kriteerit täyttäviä rantaluhtia. Vanhankylänniemessä suojeltu kallioketo ja vanhat jalavat.

 

Mahdolliset uhkatekijät

  • Rakentaminen

 

Luonnon säilymistä suojaava status

  • Natura 2000-ohjelmaan kuuluvia alueita
  • Luonnonsuojelulailla suojeltuja alueita
  • Kaavan virkistysalueita (V-alueet)


 Lisätietoja:

Kuva: Jouko Veikkolainen