Tiirismaa

Tiirismaa on yksi Suomen 100 luontohelmeä -kohteista. Vuoden 2017 aikana kohteessa tullaan järjestämään monipuolista toimintaa ja siihen kehotetaan tutustumaan myös omatoimisesti jalkautumalla luontoon. Suomen luonnonsuojeluliitto haluaa olla juhlistamassa 100-vuotiasta Suomea nostamalla nämä 100 luontohelmeä esimerkeiksi siitä, miten kaunista luontoa Suomesta löytyy.

 

Pähkinänkuoressa

  • Maakunta: Päijät-Häme
  • Kunta: Hollola
  • Luontotyypit: metsät, suot, perinneympäristöt, pienvedet, kalliot
  • Koko: 500–1000 ha

 

Yleiskuvaus

Yleiskuvaus kohteesta

Tiirismaan kvartsiittivuori kohoaa yli 140 metriä Vesijärven yläpuolelle ja on  Etelä-Suomen korkein kohta – 223 m merenpinnan yläpuolella. Se sijaitsee Ensimmäisen Salpausselän ”Lahden mutkassa”.

Reunamuodostuman geomorfologiaa edustavat Tiirismaalla distaalipuolen deltat ja sanduurit, muinaisrannat, lukuisat siirtolohkareet, Villinpeltojen jääkauden sulamiskauden aikainen jääjärvi, supat, supra-akvaattiset rehevät lakiosat sekä lukuisat lähteet ja purot. Tykkylumen usein verhoamat laki- ja rinnemetsät ja Pirunpesän syvä kalliorotko ovat houkutelleet alueelle ulkoilijoita ja matkailijoita jo yli sadan vuoden ajan. Tiirismaan laki on Natura-aluetta geologisin perustein ja arvokkaimmat lehdot on suojeltu luonnonsuojelulailla samoin kuin Tiirismaahan etelässä rajoittuva Soisalmensuo.

Ympäristöministeriössä meneillään olevassa päivitysinventoinnissa Tiirismaa on Päijät-Hämeen ehdokas valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Maisemallista kokonaisuutta ovat kuitenkin uhkaamassa ylimitoitetut matkailuhankkeet rakennuksineen ja moottoroituine luontoretkeilyineen.


Merkitys ihmisille

Valtakunnallisesti merkittävä suojelu-, retkeily- ja virkistysalue.


Erityiset luontoarvot

Suojeltuja lehtotyyppejä ovat mm. pähkinäpensaslehto, erittäin uhanalainen EN lähdekorpi (korpihohtosammal VU, kantokorpisammal), saniaislehto (lepikkolaakasammal VU, turrisammal VU), lehmuslehtoluontotyyppi, tuorelehto (saarni), niittyjen perinneympäristö lähes sulkeutunut(aho- ja ketonoidanlukko sekä suikea ja soikea noidanlukko), saniaiskorpi (tuoksumatara, harsosammal), vuorijalava, hajuheinä, isosulkukotilo (ainut esiintymä Suomessa), keto (nurmilaukka, ketoneilikka, pölkkyruoho...).

 

Mahdolliset uhkatekijät

  • Rakentaminen
  • Metsätalous ja hakkuut
  • Haitalliset vieraslajit
  • Maaston kuluminen
  • Umpeenkasvu (vesistön, perinnemaisemien)

 

Luonnon säilymistä suojaava status

  • Natura 2000-ohjelmaan kuuluvia alueita
  • Luonnonsuojelulailla suojeltuja alueita
  • Kaavan virkistysalueita (V-alueet)

 
Lisätietoja: