Sipoonlahti

Sipoonlahti on yksi Suomen 100 luontohelmeä -kohteista. Vuoden 2017 aikana kohteessa tullaan järjestämään monipuolista toimintaa ja siihen kehotetaan tutustumaan myös omatoimisesti jalkautumalla luontoon. Suomen luonnonsuojeluliitto haluaa olla juhlistamassa 100-vuotiasta Suomea nostamalla nämä 100 luontohelmeä esimerkeiksi siitä, miten kaunista luontoa Suomesta löytyy.

 Kuva: Lauri Kajander

Pähkinänkuoressa

  • Maakunta: Uusimaa
  • Kunta: Sipoo
  • Luontotyypit: metsät, suot, jokiluonto, meret ja rannikot, kalliot, jalopuumetsiköitä
  • Koko: 500–1000 ha

 

Yleiskuvaus

Yleiskuvaus kohteesta

Vuonomainen Sipoonlahti on itsessään suomalaisittain harvinaisuus. Vielä arvokkaamman alueesta tekee se, että Sipoonlahden ja siitä itään jatkuen Eriksnäsin alueella on säilynyt pari kilometriä lähes täysin rakentamatonta luonnontilaista merenrantaa. Moinen on harvinaista koko Itä-Uudellamaalla ja Sipoossa se on ainutlaatuista. Käytännössä kaikki muut mannerrannat Sipoossa ovat tontteina. Sipoonlahden pohjukasta alkava Sipoonjoki kuuluu Natura2000-verkostoon luontaisen taimenkantansa vuoksi. Sipoonlahden molemmilla rannoilla on poikkeuksellisen laajojen, vähintään maakunnallisesti arvokkaiden luontokohteiden keskittymät (mm. luonnotilaisen kaltaisia metsiä ja jalopuulehtoja). Yhdessä nämä muodostavat kirkkaasti valtakunnallisesti arvokkaan kokonaisuuden.


Merkitys ihmisille

Sipoonlahden itäranta Eriksnäsin alueella on suosittu virkistyskohde, koska vapaa rakentamaton merenranta on niin harvinaista Sipoossa. Eriksnäsintien päätepisteessä on pieni hiekkaranta ja se on suosituin käyntikohde. Koko ranta-alue soveltuu hyvin retkeilyyn ja on suosittua mm. kalastajien keskuudessa. Tien päässä on myös veneenlaskuramppi, joka lisää kävijämäärää. Eriksnäsin tilalla on ratsutalli, joten alueella liikku paljon ratsastajia, myös poluilla metsissä. Sipoonjoki ja -lahti ovat suosittuja melonta- ja veneilyreittejä.

Sipoonlahden suulla itärannalla sijaitseva Eriksnäsin historiallinen suojeltu kartanomiljöö on säilynyt erittäin hienona laajana kokonaisuutena, johon kuuluvat 1800-luvun alussa rakennetun päärakennuksen lisäksi 1700-luvulta peräisin olevat kartanopihan sivurakennukset sekä yksi Sipoon vanhimmista kivinavetoista. Päärakennukselta Sipoonlahdelle aukeaa hieno kumpuileva peltomaisema ja itään näkymä ruovikoituneelle Bastuvikenin lahdelle. Eriksnäsin kartanoalueen puistoa luonnehtivat kymmenet vanhat jalopuut. Puistoalue juontaa juurensa 1700-luvulle. Kartanoalue sijaitsee jylhien kallioiden muodostamassa laaksossa.

Olennainen osa Eriksnäsin alueen ainutlaatuisuutta ovat rakentamattomina säilyneet rannat. Sipoonlahden puolella Eriksnäsin kartanolta pohjoiseen on rakentamatonta luonnontilaista rantaviivaa n. 2 km ja kartanon eteläpuolelta itään, Mustalax-Bastuvikenin alueella n. 2,5 km. Mitään vastaavaa ei ole säilynyt muualla Sipoossa, vaan kaikkialla muualla mantereella rakentamattomat rannat muodostavat pisimmilläänkin vain muutamia satoja metrejä yhtenäistä rantaviivaa.

Eriksnäsin kartanoalueen itäpuolella Bastuvikenin rannoilla on entisiä laitumia ja peltoja, jotka nykyisin ovat enimmäkseen hienoja tervalepikoita. Bastuvikenin pohjoisrannalla sijaitseva kallio on pystysuorine veteen laskeutuvine seinämineen maiseman kiintopiste. Myös Eriksnäsin kartanon kaakkoispuolella sijaitseva n. 10 hehtaarin kokoinen Konäsuddenin niemi on säilynyt rakentamattomana. Konäsuddenilla on näyttäviä rantakalliojyrkänteitä, luonnontilaisen kaltaisia vanhoja runsaslahopuustoisia kallio- ja kangasmetsiä sekä muinaishautoja (löytyvät rekisteristä). Mustalaxin rannalla on muinaismuistokohde ja jalopuumetsikkö sekä hyvin näyttäviä kilpikaarnaisia jättiläismäntyjä.

Myös Sipoonlahden länsiranta on säilynyt jyrkkäpiirteisen kalliomaastonsa vuoksi enimmäkseen rakentamattomana.

Sipoonjokilaakso on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja myös Sipoonlahti kuuluu rantoineen Uudenmaan kulttuuriympäristöselvityksen maakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin.


Erityiset luontoarvot

- vanhoja luonnontilaisenkaltaisia kangas- ja kalliometsiä
- jalopuumetsiköitä
- kalasääski
- luontainen taimenkanta Sipoonjoessa (Natura)
- laajat alueet todettu vähintään maakunnallisesti arvokkaiksi Itä-Uudenmaan maakunnallisesti arvokkaat luontoympäristöt (MALU) -selvityksessä

 

Mahdolliset uhkatekijät

  • Rakentaminen
  • Tie- tai väylähankkeet
  • Metsätalous ja hakkuut
  • Roskaantuminen
  • Maaston kuluminen
  • Umpeenkasvu (vesistön, perinnemaisemien)

  

Luonnon säilymistä suojaava status

  • Natura 2000-ohjelmaan kuuluvia alueita

 

Lisätietoja:

Sipoonlahti_Lauri_Kajander_5.JPG
Kuva: Lauri Kajander