Porla

Kohdetta Porla ehdotettiin yhdeksi Suomen 100 luontohelmeä -kohteista. Vaikka kohdetta ei valittu sadan luontohelmen joukkoon, kohde on osa Suomen kaunista luontoa ja tutustumisen arvoinen paikka.

 

Pähkinänkuoressa

  • Maakunta: Uusimaa
  • Kunta: Lohja
  • Luontotyypit: metsät, järvet, pienvedet
  • Koko: 6,5 ha

 

Porla 2015. Kuva: Natalja Lummo

 

Yleiskuvaus

Yleiskuvaus kohteesta

Kohta vuosisadan ajan lähes alkuperäisessä muodossaan säilynyt Porlan vanhan kalanviljelylaitoksen alue on ainutlaatuinen ihmisen ja luonnon muokkaama kokonaisuus. Aivan Lohjan keskustan kyljessä sijaitseva Porla on maisemallisesti vertaansa vailla: sen päärakennus ja sauna sijaitsevat Lohjanharjun alaosalla suurten ikikuusien katveessa. Entiseen rantapenkereeseen rakennetun hautomon katolta aukeava näkymä harjun ja rannan väliselle vesijättömaalle pengerretyn kalanviljelyallasalueen yli järvelle on häkellyttävän eksoottinen ja kaunis. Professori Hugo Lagus aloitti Porlan kalanviljelylaitoksen rakennuttamisen sata vuotta sitten Lohjanjärven pinnan laskun seurauksena syntyneelle vesijättömaalle ja alueen runsaista lähteistä pulpunneen veden varaan. Kalanviljelylaitoksen altaat rakennettiin pengertämällä. Alun perin altaita oli 16 ja niiden yhteispinta-ala oli 4 hehtaaria. Yksi niistä sijaitsi Porlan alueen naapurissa. Nykyisin altaita on jäljellä 12 ja niiden pinta-ala on 2,5 ha. Neljä allasta on muuttunut kosteikoksi. Porlan alueen luonto on siellä harjoitetun kalaviljelytoiminnan takia saanut kehittyä varsin luonnontilaisesti ja siitä onkin muotoutunut suurenmoisen hieno luontosäästiö aivan Lohjan kaupungin keskustan kyljessä.


Merkitys ihmisille

Jo vuosia kansalaisjärjestöt ovat ajaneet alueen kehittämistä luontopuistona. Kolmisen vuotta sitten tämä suunnitelma joutui uhatuksi, kun alueelle jälleen kerran ehdotettiin raskasta kerrostalorakentamista. Tämän seurauksena syntyi vahva kansalaisliike Porlan puolesta ja kesäkuun alussa kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen luopua rakennushankkeesta ja kehittää Porlaa virkistysalueena. Jo nykyisellään alueesta on muodostunut lohjalaisten suosituin vierailukohde, jonne tullaan ihastelemaan varsin monipuolista vesilinnustoa, altaiden kultasäyneitä, aarnimetsän ikikuusia ja rehevää lehtokasvillisuutta, joka keväällä on valkoisenaan vuokoista. Rakennussuunnitelman takia laadittu luontoselvitys osoitti paikan olevan monimuotoisuudeltaan poikkeuksellisen rikas koko alueen mitassa. Rakennussuunnitelmia jouduttiinkin sen takia muuttamaan, koska rakentaminen olisi uhannut suojeltavia kasvi- ja eläinlajeja ja luontotyyppejä. Tarkoituksena on edelleen elvyttää suunnitelma Lohjan alueen kansallisesta kaupunkipuistosta, jonka ytimen Porla muodostaisi. Luontopuistosuunnitelman tarkoituksena on kehittää aluetta sen luontoarvot säilyttäen niin, että se olisi helpommin myös liikuntarajoitteisten tavoitettavissa. 


Porlan kalanviljelylaitoksella on poikkeuksellisen rikas kulttuurihistoriallinen menneisyys. Laitos on maamme ainoa keskieurooppalaistyyppinen lampiviljelylaitos ja sen merkitys maamme kalanviljelyn kehittämisessä on ylittämätön. Porla on myös suomalaisen järvitutkimuksen alkukoti ja uranuurtaja. 
Porlan vesiviljelytoimintaa on suunniteltu jatkettavan siten, että siitä kehitettäisiin raakunviljelykeskus, jonka tehtävänä olisi Etelä-Suomen häviämisuhan alla olevien raakkukantojen elvyttäminen. Raakun viljelyn tarpeisiin laitoksessa kasvatettaisiin Karjaanjoen vesistön elvytettäviä lohi- ja taimenkantoja.


Erityiset luontoarvot

Porla on kokonaisuudessaan koko maamme mitassa ainutlaatuinen luontokokonaisuus, jonka luontoa on kuvattu jo edellä. Alueella on myös luonnosuojelulailla suojeltu lehto. Pesimälinnuston lajeja ovat mm. mustakurkku-uikku, nokikana, telkkä, tukkasotka, sinisorsa, haapana, nauru- ja kalalokki, pikkutikka, puukiipijä, hippiäinen jne. Luultavasti Lohjan paras viitasammakko- ja vesiliskokanta elää Porlan altaissa. Porlan erikoisuus on vuosikymmenet sitten Porlaan salamatkustajana pikkubassin mädin mukana saapunut pohjoisamerikkalainen pikkiriikkinen viisipiikki, jota lajibongarit ovat saapuneet onkimaan jopa Keski-Euroopasta asti. Sitä ei varmuudella tiedetä olevan missään muualla koko vanhalla mantereella. Tarkemmin alueen lajistosta ja luntotyypeistä löytyy tietoa liitteenä olevasta luontoselvityksestä.

 

Mahdolliset uhkatekijät

  • Rakentaminen
  • Maaston kuluminen
  • Umpeenkasvu (vesistön, perinnemaisemien)

 

Luonnon säilymistä suojaava status

  • Luonnonsuojelulailla suojeltuja alueita

  

Lisätietoja: