Pihlajaveden suot

Pihlajaveden suot on yksi Suomen 100 luontohelmeä -kohteista. Vuoden 2017 aikana kohteessa tullaan järjestämään monipuolista toimintaa ja siihen kehotetaan tutustumaan myös omatoimisesti jalkautumalla luontoon. Suomen luonnonsuojeluliitto haluaa olla juhlistamassa 100-vuotiasta Suomea nostamalla nämä 100 luontohelmeä esimerkeiksi siitä, miten kaunista luontoa Suomesta löytyy.

Pähkinänkuoressa

  • Maakunta: Keski-Suomi
  • Kunta: Keuruu
  • Luontotyypit: Suot
  • Koko: 950 ha

 

Yleiskuvaus

Yleiskuvaus kohteesta

Martinjärven itäpuoliset suot ja metsät muodostavat liki kansallispuistotasoisen  kokonaisuuden. Vanhojen ja varttuneiden metsien peittävyys on alueella poikkeuksellisen suuri ja laajat suot ovat säilyneet hyvin luonnontilaisina. Lajiston runsaus sekä luontotyyppien monipuolisuus tekevät alueesta yhden arvokkaimmista suojelemattomista kohteista keskisessä Suomessa. Esimerkiksi alueen soilla esiintyvät ainakin seuraavat 20 uhanalaista luontotyyppiä: lettoräme ja lettonevaräme (CR), tupasvilla-, ruoho-, saniais-, metsäkorte- ja nigranevakorpi (EN), oligtrofinen sararäme, -sarakorpi ja –saraneva (VU), oligotrofinen lyhytkorsineva ja –räme (VU), oligotrofinen kalvakkaneva (VU), mesotrofinen sararäme ja –neva (VU), muurain-, puolukka-, mustikka- ja kangaskorpi (VU) sekä korpiräme (VU).


Merkitys ihmisille

Soita on ennallistettu kuutena peräkkäisenä vuonna talkoilla, joissa on tehty yhteensä 82 patoa. Alue on myös marjastajien suosiossa erityisesti hilla-aikaan.

 

Erityiset luontoarvot

Alueen lajisto on hyvin runsas. Linnustoon kuuluvat mm. pohjansirkku (NT, RT), keltavästäräkki (NT, RT), hiirihaukka (VU), kuukkeli (NT, RT), riekko (VU), liro (RT), kapustarinta, pohjantikka ja kanahaukka (NT). Kasvillisuutta edustavat mm. punakämmekkä (NT, RT), kaitakämmekkä (VU), harajuuri ja kultasirppisammal.  Suoperhosista on tavattu mm. seudulla hyvin harvinaiset suonokiperhonen, muurainhopeatäplä ja suokirjosiipi. Havainnot suonokiperhosesta ja suokirjosiivestä ovat tiettävästi ensimmäiset dokumentoidut Keuruulta. Harvalukuisemmista kääväkkäistä on havaittu ainakin ruostekääpä (RT, ind.), pohjanrypykkä (NT, ind.), tippakääpä (NT, ind.), punahäivekääpä (ind.), kultarypykkä (ind.), rusokääpä (ind.), kuusenkääpä (ind.), männynkääpä (ind.), oravuotikka (ind.), riukukääpä (ind.), ruskohaprakääpä (ind.) ja kermakarakääpä (ind.)

 

Mahdolliset uhkatekijät

  • Hakkuut
  • Ojitukset

 

Luonnon säilymistä suojaava status

  • Osa alueen soista kuuluu maakuntakaavan SL-varaukseen
  • Kuuluu FSC-metsäsertifikaatin piiriin ja FSC:n mukaisia säästökohteita on merkitty jonkin verran.

 

Lisätietoja:

 

Pihlajavedensoilta_Ari_Aalto.jpg
Kuva: Ari Aalto