Peijarinneva-Lettonevankeidas

Kohdetta Peijarinneva-Lettonevankeidas ehdotettiin yhdeksi Suomen 100 luontohelmeä -kohteista. Vaikka kohdetta ei valittu sadan luontohelmen joukkoon, kohde on osa Suomen kaunista luontoa ja tutustumisen arvoinen paikka.

 

Pähkinänkuoressa

  • Maakunta: Satakunta
  • Kunnat: Kankanpää, Karvia
  • Luontotyypit: metsät, suot, järvet, jokiluonto, pienvedet
  • Koko: 1909 ha

 

Yleiskuvaus

Yleiskuvaus kohteesta

Peijarinnevan avoimet suoalueet koostuvat kahdesta erillisestä keskiravinteisesta keidaskeskustasta. Alueita erottaa kapea kivennäismaakannas, jolla kulkee myös pikkutie alueen halki Pohjankankaalta Saunakylään. Avosoiden keskustavaikutteisilta keitailta on havaintoja useista uhanalaisista kasveista, linnuista ja suoluontotyypeistä. Suot ovat myös lähdevaikutteisia pohjaveden purkautuessa monin paikoin Pohjankankaan harjusta kohti länttä.

Rakenteeltaan Peijarinneva on poikkeuksellinen, sillä jänteet ovat siniheinäisiä. Avosoiden itäpuoliset rämeet on ojitettu laajoilta alueita ja monien lähteisten purojen luonnolliset uomat ovat muuttuneet ja veden virtaussuunnat on katkaistu.

Peijarinnevaa on käytetty myös ammuntojen kohteena. Ammuntojen vaikutuksia suoluontoon on vaikea arvioida, mutta ainakaan niiden vaikutuksia eivät ole samaa luokkaa verrattuna ojitusten aiheuttamiin kasvillisuus- ja vesitalousmuutoksiin. Linnusto on varsin monipuolinen ammunnoista huolimatta. Toisaalta kosteita ammuntojen aiheuttamia pienallikoita voivat hyödyntää myös linnut.

Linnustolle merkittävä on myös laajemman suokokonaisuuden pohjoisosissa sijaitseva Peijarinlammi. Kohteelta löytyy myös muutama pienehkö allikko. Peijarinnevan molemmat avosuoalueet ovat myös merkittävästi suurempia kuin keskimääräinen satakuntalainen suolaikku. Suojeluesityksen ennallistamisosa on voimakkaasti ojitettu ja puustoisemmat alueet on hoidettu talousmetsinä.

Kosteammilla alueilla, kuten Peijarinnevan luoteisreunalla, puuston kasvu on heikkoa ja vajaatuottoista ojituksista huolimatta. Korvenkankaalla tilanne on samanlainen lukuun ottamatta Korvenkeitaan pienialaista, vielä ojittamatonta keskustaa, joka sekin on kärsinyt huomattavasti ojitusten kuivattavasta vaikutuksesta. Korvenkeidas lienee ollut viettokeidas ennen ojituksia. Korvenkeidas on tästä syystä sisällytetty osaksi varsinaista suojeluesitystä.

Ojitettujen alueiden luonnontilan palauttavilla toimilla on suuri merkitys sekä pohjavesien suojelun että alueen ainutlaatuisen, lähdevaikutteisten, purojen kannalta. Suojeluesitysalueelta virtaa useita nimettyjä puroja, kuten Peuran-, Huipun-, Sauna- ja Letonluomat, sekä runsas joukko nimeämättömiä pikkupuroja. Letonluoma on säilynyt suhteellisen luonnontilaisena ja ojitukset ovat olleet, latva-alueita lukuun ottamatta, varsin maltillisia. Letonkorven alue sisältyykin varsinaiseen suojeluesitykseen.


Merkitys ihmisille


Erityiset luontoarvot

Paikoin avosuolla on havaittavissa mesotrofista aapasuokasvillisuutta. Uhanalaisista suoluontotyypeistä alueella ei ole tehty tarkempaa selvitystä, mutta Satakunnan luonnonsuojeluselvityksen mukaan Peijarinnevalta löytyy lettoja. Kaikki letot ovat äärimmäisen uhanalaisia (CR) suoluototyyppejä. Lisäksi alueelta löytyy ainakin vaarantuneita (VU) saranevoja ja sararämeitä. Letonkorven, Variskorven ja Huipunkorven lähdepuroissa esiintyy purotaimenta. Taimenkannat ovat mm. osa Saunaluoman, Pukanluoman ja Kaartiskaluoman taimenkantoja. Näistä taas on yhteys Karvianjokeen. Lähdepurot ja allikot kuuluvat vesilaissa mainittuihin, suojeltaviin vesiluontotyyppeihin lähiympäristöineen. Nämä ovat myös metsälaissa mainittuja erityisen tärkeitä elinympäristöjä, kuten myös useat lähdepurovarsien korvet, joita ei valitettavasti ole kartoitettu luontotyypilleen. Metsälakikohteita ovat myös muutamat Peijarinnevan laiteiden pienet kivennäismaasaarekkeet.

Alueella on tavattu muun muassa seuraavia kala-, kasvi- ja lintulajeja: (puro)taimen (EN), konnanlieko (NT), ruskopiirtoheinä (NT), valkopiirtoheinä, rimpivesiherne, rimpivihvilä, siniheinä, juurtosara, jouhisara, äimäsara, tähtisara, vaaleasara, riekko (VU), metso (RT), teeri, taivaanvuohi (VU), kapustarinta, liro (NT), metsäviklo, kehrääjä, pensastasku ja niittykirvinen (NT).

Peijarinevan alueelta on tiedossa, ilman kattavia selvityksiäkin, ainakin yksi äärimmäisen uhanalainen ja kaksi vaarantunutta luontotyyppiä, sekä huomattava määrä maakunnassa harvinaisia kasveja, uhanalaisia lintuja ja yksi kalalaji. Lähteisyys ja lähdepurot tekevät koko alueesta ainutlaatuisen ja huomattavan suojelupotentiaalin omaavan alueen. Pohjankankaan harjuista vuotava pohjavesi virtaa alueen kaikissa suo-ojissa ja ojitusalueiden vaikutukset ulottuvat alueen eteläosissa pitkälle lännen suuntaan ja luoteisosasta Karvianjoelle asti. Suon sijainti aivan lähteisen harjualueen reunalla on merkittävä myös vesiensuojelun kannalta. Kohteen puroissa virtaavat vedet ovat paljolti harjualueelta peräisin olevaa pohjavettä.

Luonnontilan säilyttäminen yhdessä palauttavien toimien kanssa vaikuttaisi parantavasti Pohjankankaan Natura-alueen (FI0200022) luonnontilaan. Toimilla voidaan kohentaa myös Karvian luomat Natura-alueen (FI0200091) vesien tilaa. Etelä-Suomessa voimakkaasti taantunut riekko ja uhanalainen taimen nostavat lisäksi alueen luonnonsuojelullista merkitystä. Voimakkaista ojituksista huolimatta Pohjankankaan ympäristössä on edelleen huomattavia ojittamattomia suoalueita. Yhdessä näiden kanssa Peijarinneva muodostaa merkittävän suokeskittymän.

Suojelun toteutuessa rajaukseen otetut reunametsät, turvekankaat ja ojitusalueet on mahdollista ennallistaa luonnontilaa palauttavin toimin. Laajojen alueiden ennallistamisessa tulee keskittyä ensisijaisesti vielä säilyneiden alueiden, kuten puronvarsien ja niiden lähiympäristöjen vesitalouden palauttamiseen. Maakuntakaavassa koko alue on merkitty ampuma- ja harjoitusalueeksi kaavamerkinnällä EAH. Alueen suojelutoimenpiteitä tulee toteuttaa yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa ja tämän käyttötarkoituksen tarpeet huomioiden.

 

Mahdolliset uhkatekijät

  • Metsätalous ja hakkuut
  • Turvetuotanto
  • Maaston kuluminen

 

Luonnon säilymistä suojaava status

  • Natura 2000-ohjelmaan kuuluvia alueita
  • Luonnonsuojelulailla suojeltuja alueita

 

Lisätietoja: