Mustikkamaa

Kohdetta Mustikkamaa ehdotettiin yhdeksi Suomen 100 luontohelmeä -kohteista. Vaikka kohdetta ei valittu sadan luontohelmen joukkoon, kohde on osa Suomen kaunista luontoa ja tutustumisen arvoinen paikka.

 

Pähkinänkuoressa

  • Maakunta: Pohjanmaa
  • Kunta: Vaasa
  • Luontotyypit: metsät, suo
  • Koko: noin 50 ha

 

Yleiskuvaus

Yleiskuvaus kohteesta

Mustikkamaa on yksi Vaasan laajimpia ja monimuotoisimpia metsäalueita. Alueelle ovat ominaista kivikkoiset rehevät metsät ja suot. Metsistä löytyy sekä tuoreita ja lehtomaisia kangasmetsiä että lehtoja. Suot ovat erilaisia korpia ja rautatien varrella erikoisia luhtaisia soita, joiden muodostimiseen junarata ja sen vaikutus vesien ohjautumiseen on saattanut osin vaikuttaa.

Alueen keskeinen arvo on sen hyvin säilynyt mosaiikkirakenne, missä erilaiset metsät ja suot vaihtelevat pienpiirteisesti. Myös alueen topografia on vaihteleva ja muodostuu sekä kivikkoisista harjanteista että multapohjaisista laaksoista.

Alueen läpi kulkee rautatie. Radan pohjoispuolinen laajempi alue (noin 40 ha) on ABB:n omistuksessa ja radan eteläpuolinen metsäalue (noin 9 ha) on Vaasan kaupungin omistuksessa. 


Merkitys ihmisille

Mustikkamaalla on arvoa sekä lähivirkistysalueena Melaniemen ja Pappilanmäen asukkaille että retkikohteena esimerkiksi Vaasan keskustan, Huutoniemen ja Suvilahden asukkaille. Alueella on hyvä polkuverkosto, joka mahdollistaa sekä metsäretkeilyn että esimerkiksi polkujuoksun. Mustikkamaa on mainio linturetkikohde ja siellä voi kerätä mustikoita ja sieniä. Alueelta löytyy myös historiallinen kärrytie ja muinaisasutuksen jäänteitä. 


Erityiset luontoarvot

Metso-elinympäristöjä: Kaikki alueen korvet ja kosteat lehdot sekä eteläisen osa-alueen kangasmetsät ovat METSO-kuvioina edustavuusluokkaa I. Pohjoisen osa-alueen kangasmetsät ja kaikki alueen tuoreet lehdot ovat METSO-kuvioina hyviä luokan II edustajia.

Alueelta havaitut huomionarvoiset lajit: liito-orava (EU D4, NT), hömötiainen (VU), järripeippo (RT (2a)), käenpiika, pajusirkku (VU), punatulkku (VU), pyy (EU D1), töyhtötiainen (VU), varpushaukka, sarvipöllö, tiltaltti, viherpeippo (VU), kuusipallohämähäkki (NT), siloneulajäkälä (VU), aarnisammal (NT) ja liuskapielus (NT).

Pohjoisella osa-alueella on Vaasan olosuhteissa merkittävä lehtokeskittymä. Lehdot ovat enimmäkseen tuoreita keskiravinteisia lehtoja, joissa kasvaa monipuolinen, usein jopa 5-6 puulajia sisältävä puusto. Alueella esiintyy myös mesiangervo- ja hiirenporrasvaltaisia kosteita lehtoja. Valtaosa lehdoista on ollut jossain vaiheessa niittyinä tai laitumina, minkä jälkeen ne ovat saaneet luonnontilaistua pitkään rauhassa. Lehdoissa on runsaasti kolopuita ja niihin on muodostumassa lahopuuta.

Pohjoisen osa-alueen kangasmetsät ovat puustoltaan luonnontilaisen kaltaisia tuoreita ja lehtomaisia kangasmetsiä. Valtaosa niistä on todennäköisesti vanhoja (50-60 vuotta) siemenpuuhakkuita, joissa on säilynyt vanhat ylispuut. Valtapuusto ei ole myöskään harvennettu. Lahopuuta on kuitenkin vielä melko niukasti. Alueen metsien puusto on puulajisuhteiltaan hyvin monipuolista ja sisältää ainakin kuusta, mäntyä, koivua, haapaa, pihlajaa, raitaa.

Osa-alueen suot ovat pieniä korpia ja lisäksi löytyy yksi hieman laajempi rämealue. Korvissa kasvaa muun muassa tervaleppää ja vehkaa. Junaradan varrella on luhtaisia, vetisiä soita, joiden reunoilla kasvaa pajuja. Kolme moreeniharjannetta alueen keskellä on todettu arvokkaiksi geomorfologisen maastonmuodon perusteella (S-alueita yleiskaavassa).

Rautatien eteläpuolisella osa-alueella esiintyy samoja elinympäristöjä kuin sen pohjoispuolellakin. Eteläisen osa-alueen kangasmetsät ovat kuitenkin iäkkäämpiä ja niissä on yli 10 m3 lahopuuta hehtaarilla. Noin puolet osa-alueen metsistä on tuoreita ja kosteita lehtoja, joista ainakin osa on aikaisemmin ollut niittyinä tai viljelykäytössä. Alueella on kaksi vanhaa kiviaitaa ja sen halki kulkee viihtyisä metsäpolku. 

 

Mahdolliset uhkatekijät

  • Tie- tai väylähankkeet
  • Metsätalous ja hakkuut

 

Luonnon säilymistä suojaava status

  • Kaavan virkistysalueita (V-alueet)
  • Alueen moreeniharjanteet ovat yleiskaavassa S-alueita

  

Lisätietoja: