Lestijärvi-Lestijoki

Lestijärvi-Lestijoki on yksi Suomen 100 luontohelmeä -kohteista. Vuoden 2017 aikana kohteessa tullaan järjestämään monipuolista toimintaa ja siihen kehotetaan tutustumaan myös omatoimisesti jalkautumalla luontoon. Suomen luonnonsuojeluliitto haluaa olla juhlistamassa 100-vuotiasta Suomea nostamalla nämä 100 luontohelmeä esimerkeiksi siitä, miten kaunista luontoa Suomesta löytyy.

Pähkinänkuoressa

  • Maakunnat: Keski-Pohjanmaa
  • Kunnat: Lestijärvi, Toholampi, Kannus, Kalajoki
  • Luontotyypit: metsät, suot, kedot, niityt tai muut perinneympäristöt, järvet, jokiluonto, pienvedet
  • Koko: 80000 ha (ydinalue 15000 ha)

 

Yleiskuvaus

Yleiskuvaus kohteesta

Lestijärven ja -joen alue on laaja ja monipuolinen luontokokonaisuus, joka sisältää luonnontilaisia soita, erämaisia metsä, laajoja kangasmaita ja jokilaakson maisema-alueineen. Merkittävä osa yläosan alueista on Metsähallituksen omistuksessa, myös suojelualueina.

Lestijärvi on Keski-Pohjanmaan suurin järvi, jokna pinta-ala on noin 65 km2. Pituutta järvellä on noin 13 km ja leveyttä 8 km. Järvellä on useita saaria, jotka kuuluvat Naturaan. Järven keskiosaan jokisuulta työntyy pitkä ja laaja Hiidenniemi, joka jakaa järven osittain kahtia. Lestijärven valuma-alue on järven kokoon nähden pieni, vain noin 360 km2. Lestijärven pintaa on laskettu 1800-luvun lopulla noin puoli metriä. Järvi on pohjaltaan laakea ja matala, syvimmillään vain noin 7m. Järvessä on elinvoimainen muikkukanta, mutta järven rapukanta on hävinnyt. Lestijärvi on vedenlaatuluokitukseltaan erinomaisessa tilassa, mutta järvi on hyvin herkkä muutoksille. Järven veden laatu on heikentynyt, väriluku kasvanut ja ajoittain esiintyy mm. leväongelmia. Lestijärvi on tyypiltään matala humusjärvi, veden väri on nykyisin tasolla 50-70 ugPt/l. Järven veden laatu heikkeni 80-luvulla Vapon Teerinevan kuivatuksen ja patoaltaan sortumisen myötä. Järven tila pysyy kohtalaisen vakaana runsaiden pohjavesipurkaumien myötä, vaikka järven veden kiertoaika on noin 2 vuotta. Suurimmat järveen laskevat vedet ovat Lehtosenjoki ja Pappilanjoki.

Lehtosenjoki saa alkunsa Metsähallituksen aluelta Lehtosenjärvestä, joka on Natura-aluetta. Lehtosenjoki on kohtalaisen luonnontilainen pieni joki, johon laskee vetensä myös Vapon Teerinevan alue. Tämä noin 400 ha laajuisen turpeeottoon suunnitellun suon vedet laskisivat Lestijärveen. Alueella on ollut turpeenottoon valmistelevaa toimintaa 80-luvulla mutta toiminta loppui toistaiseksi ympäristövahingon jälkeen. Vapo on sittemmin suunnitellut alueelle ruokohelven kasvatusta ja jälleen 2010 -luvulla turpeenoton aloittamista. Paikkakunnalla ja alueella kansanliike turpeenottoa vastaan on laaja. Teerinevan alueeseen kuuluu myös hieno luonnontilainen Tuliniemenneva, joka laskee Lehtosenjokeen.

Lestijärven luusuasta alkaa hieno ja kymmeniä kilometrejä pitkä Lestijoen yläosan jokialue, joka on lähes luonnontilainen ja virtaa läpi Metsähallituksen maa-alueiden. Lestijoki virtaa laajan Jatkonnevan ja Paukanevan laajojen suoalueiden alueiden halk aina Toholammen Sykäräisin saakka, jossa avautuvat maatalousvaltaiset Lestijokilaakson maisema-alueet. Jatkonnevan ja Paukanevan alueen hienot suot avautuvat etenkin kanootista käsin kulkijalle erityisen hienona kokonaisuutena unohtamatta kirkasvetisen joen ainutlaatuisuutta, jonne Lestijoen meritaimenella on nykyisin mahdollisuus nousta Kannukseen rakennetun Korpelan voimalaitoksen kalatien kautta.

Sykäräisistä Toholammelle alue on miltei kokonaan avointa ja peltoalueita halkovaa laajaa jokilaaksoaluetta, joka on maakunnallista maisema-aluetta. Joen tila muuttuu selkeästi Sykäräisistä alaspäin tultaessa tummemmaksi. Koksialueita on Sykäräisten jälkeen harvassa ja joki on pääasiassa nivoja ja suvantoalueita.

Toholammelta Kannukseen joki on miltei aiemman kaltaista, Yli-Kannuksessa joki on laajasti koskimaista ja suurimmalla koskialueella sijaitseva Korpelan voimalaitos on muuttanut jokiympäristöä merkittävästi valjastaen ison koskialueen energiantuotantoon. Kannuksesta alavirtaan mentäessä joen koskialueet runsastuvat ja etenkin Tokolan, Hillilän ja Väli-Kannuksen alueella, jossa joki haaraantuu kahteen pitkään ja koskivaltaiseen uomaan, Tomujokeen ja Lestijokeen päätyen Himangalla Pohjanlahteen. Ylivoimaisesti hienoin ja tärkein alue on Sykäräisten yläpuolinen alue, jonka luonnontila on vertaa ja se on myös matkailullisesti tärkeä alue.

 

 

 

Merkitys ihmisille

Lestijärven merkitys ihmiselle on ensisijaisesti virkistyskäyttö sekä sen tuoma runsas mökkiasutus. Lestijärvellä on myös kalastuksellista merkitystä jopa ammattikalastuksen osalta. Aikaisemmin järvellä oli suuri merkitys jopa rapusaaliiden osalta. Lestijärven yläpuoliset suo- ja metsäalueet ovat lähinnä merkittäviä virkistyskäytön kannalta sekä metsätaloudellisessa mielessä.

Lestijoella on suuri virkistyskäytöllinen merkitys kalastuksen ja melonnan osalta. Jokivarressa on jonkin verran vapaa-ajanasutusta. Lestijoen maisema-alue on maatalousvaltaista seutua, jonka ominaispiirteet ovat syntyneet ja säilyneet lähinnä karjatalouden takia laajoina nurmivaltaisina jokilaakson peltoina.

Erityiset luontoarvot

Lestijärven osalta erityisinä luontoarvoina voidaan pitää yhä erinomaista veden laatua, jonka säilyminen on ensisijaisen tärkeää. Vesien hyvä tila mahdollistaa mm. muikun esiintymisen järvessä. Lestijärven saarista osa on vanhojen metsien muodostamia koskemattomia kohteita. Lestijärven eteläpuolella on laajat järveen vaikuttavat pohjavesialueet.

Järven yläpuolisella Lehtosenjoen alueella elää paikallinen taimenkanta sekä siihen laskee hieno luonnontilainen Tuliniemenneva Teerinevan kupeesta. Teerineva korostii metsähanhen, sääksen ja metsäpeurojen elinalueena sekä siellä viraa luonnontilainen puro. Kokonaisuudessaan Lestijärven ympäröimät alueet ovat metsäpeurojen laajaa elinaluetta.

Jokialueilla yläosan luonnontilaiset aapasuot ovat erityisen tärkeitä myös metsäpeuran laidunalueina. Erityisinä ja ehkä tärkeimpänä Lestijoen arvokkaana lajina on pidettävä nyt yläosiin saakka nousemaan pääsevää Lestijoen meritaimenta, jonka takia koko jokialueen tilan turvaaminen on tärkeää.

Lestijokeen nousee alkuperäinen Lestijoen meritaimen, jonka kanta on heikko. Sen arvellaan kuitenkin vahvistuvan kun nousumahdollisuudet on nyt turvattu joen yläosille saakka. Lestijoessa on melko niukasti sivujokia, tärkein kalastollisesti niistä on Salinoja.


Mahdolliset uhkatekijät

  • Turvetuotanto
  • Haitalliset vieraslajit
  • Tuulivoimahankkeet
  • Vesien tilan yleinen heikkeneminen
  • Vesivoimatalous, perkaukset ja laajat ojitukset
  • Pohjaveden laajamittainen käyttö

 

Luonnon säilymistä suojaava status

  • Natura 2000-ohjelmaan kuuluvia alueita
  • Luonnonsuojelulailla suojeltuja alueita
  • Maisema-alue maakuntakaavassa

 

Lisätietoja: