Kokemäenjoen keskiosa

Kokemäenjoen keskiosa on yksi Suomen 100 luontohelmeä -kohteista. Vuoden 2017 aikana kohteessa tullaan järjestämään monipuolista toimintaa ja siihen kehotetaan tutustumaan myös omatoimisesti jalkautumalla luontoon. Suomen luonnonsuojeluliitto haluaa olla juhlistamassa 100-vuotiasta Suomea nostamalla nämä 100 luontohelmeä esimerkeiksi siitä, miten kaunista luontoa Suomesta löytyy.

Kokemenjoen_keskiosa_NiinaUusiSepp_2005.jpg
Kuva: Niina Uusi-Seppä

 

Pähkinänkuoressa

  • Maakunta: Satakunta
  • Kunnat: Kokemäki, Huittinen
  • Luontotyypit: metsät, suot, perinneympäristöt, järvet, jokiluonto, pienvedet, kalliot
  • Koko: 9 900 ha

 

Yleiskuvaus

Yleiskuvaus kohteesta

Kokemäenjoki mutkittelee halki Huittisten ja Kokemäen alavien peltomaisemien muodostaen Suomen oloissa ainutlaatuisen jokimaiseman saarineen ja sivu-uomineen. Kokemäen rajalla Kokemäenjoki haarautuu kahtia Kiettareen- ja Kyttälänhaaraksi, joiden väliin jää noin 18 neliökilometrin kokoinen Kiettareenluoto. Joen varrella sijaitsee vuonna 1993 perustettu Puurijärvi-Isosuon kansallispuisto, johon kuuluu sekä laajoja suoalueita että matala, rehevä Puurijärvi. 450 hehtaarin suuruinen Puurijärvi on kansainvälisestikin merkittävä lintukosteikko. Kansallispuiston suot kuuluvat rannikko-Suomen keidas- eli kohosuovyöhykkeeseen.

 

Merkitys ihmisille

Kokemäenjoki on tarjonnut tärkeän kulkuväylän ja ravinnon ihmisille jo tuhansia vuosia. Alueella on asuttu kivikaudelta alkaen ja joen varrella on merkittäviä muinaisjäännöksiä kuten Pispan kivikautinen asuinpaikka. Jokivarren hedelmällisiä peltoja on alettu viljellä jo pronssikaudella ja alueella on keskiajalta periytyviä, edelleen asuttuja kyliä. Ympäristöministeriön asettama MAPIO-työryhmä esittää koko jokivarren kattavaa Kokemäenjokilaakson viljelymaisemaa valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.
Kokemäenjoki oli vielä 1970-luvulla hyvin saastunut, mutta on sen jälkeen puhdistunut ja nykyään joki on alueen asukkaille tärkeä virkistyksen lähde. Joella uidaan, kalastetaan ja veneillään. Puurijärvi tarjoaa yhtenä Suomen parhaista lintujärvistä erinomaiset mahdollisuudet lintujen tarkkailuun.


Erityiset luontoarvot

Kokemäenjoki on etsinyt nykyisen uomansa Säpilänniemen kohdalla noin 5000 vuotta sitten. Kevättulvat ovat olleet olennainen osa joen ekosysteemiä sen koko historian ajan ja osa alueen luonnonympäristöstä on kokonaan tulvien tulosta. Puurijärvi-Isosuon alueen tulvametsät, -niityt ja kosteat suurruohoniityt ovat juuri näitä alueita. Niissä on nähtävissä joen vuosituhansia jatkunut kehityshistoria.
Alueella esiintyviä uhanalaisia ja harvinaisia lajeja ovat mm. sikoangervo, rantalitukka, merikotka, kaakkuri, kalasääski ja toutain. Alue on myös Etelä-Suomen merkittävin kurkien levähdysalue.

 

Mahdolliset uhkatekijät

  • Rakentaminen
  • Tie- tai väylähankkeet
  • Metsätalous ja hakkuut
  • Haitalliset vieraslajit
  • Umpeenkasvu (vesistön, perinnemaisemien)

 

Luonnon säilymistä suojaava status

  • Natura 2000-ohjelmaan kuuluvia alueita
  • Kansallis- tai luonnonpuistoon kuuluvia alueita
  • Luonnonsuojelulailla suojeltuja alueita
  • IBA-alue (kansainvälisesti arvokas lintualue), MAALI (Maakunnallisesti arvokas lintualue)

 

Lisätietoja: