Kitkajärvi

Kitkajärvi on yksi Suomen 100 luontohelmeä -kohteista. Vuoden 2017 aikana kohteessa tullaan järjestämään monipuolista toimintaa ja siihen kehotetaan tutustumaan myös omatoimisesti jalkautumalla luontoon. Suomen luonnonsuojeluliitto haluaa olla juhlistamassa 100-vuotiasta Suomea nostamalla nämä 100 luontohelmeä esimerkeiksi siitä, miten kaunista luontoa Suomesta löytyy.

 

Pähkinänkuoressa

  • Maakunta: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi
  • Kunnat: Kuusamo, Poisio
  • Luontotyypit: metsät, suot, perinneympäristöt, järvet, jokiluonto, pienvedet, kalliot, tunturit
  • Koko: noin 28 500 ha

 

Yleiskuvaus

Yleiskuvaus kohteesta

Kitkajärvi eli Kitka on noin 285 neliökilometrin järvi Kitkan-Koutajoen vesistössä Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin rajalla Kuusamon ja Posion kuntien alueella. Siinä on paljon matalikoita, saaria ja karikoita, samoin syvänteitä yli 40 metriin asti. Järvellä on runsaasti hiekka- ja pienikivisiä rantoja. Myös matalikoilla ajoittain paljastuvat kiviröykkiöt ja hiekkasärkät ovat tyypillisiä. Suurimmat selkävedet ovat Turjanselkä, Luonselkä, Isoselkä, Vasikkaselkä ja Tolvanselkä. Yli-Kitkaan liittyy välittömästi järven luoteispäässä Posiojärvi. Suuren massan takia Yli-Kitkan vesi jäätyy ja jäät sulavat myöhemmin kuin pienemmissä järvissä.

Kitkan-Koutajoen vesistöalue on Suomen puolella suojeltu koskiensuojelulailla. Ala-Kitkasta itään lähtevä Kitkajoki yhtyy Oulankajokeen, ja se edelleen vanhan Kuusamon Paanajärveen ja edelleen Koutajokeen. Viime jääkauden jälkeen Kitkan vesistö laski lyhyen aikaa länteen Livojärvi-nimisen järven kautta nykyisen Iijoen vesistöön. Vedenjakaja Maanselkä kulkee Kitkajärven eteläpuolelta. Kitka on kokonaisuutena Suomen ainoa säännöstelemätön suurjärvi, tämän tunturijärven korkeustaso on 240,4 metriä meren pinnan yläpuolella, Riisitunturin ja Rukatunturin vaarajonojen välissä.

Kirjailija ja Kitkajärven sekä Kuusamon koskisodan taistelija Reino Rinne on osuvasti kutsunut karua, kirkasvetistä ja luonnontilaista Kitkaa "Euroopan suurimmaksi lähteeksi". Nimitys on osuva, meneehän esimerkiksi Rukan Noivio-ja Sivakkaharjun pohjavesialue Kitkajärven ali ja Kitkan pohjassa on myös lähteitä, jotka pitävät paikoin avantoja ja rantoja auki myös talvella. Kitkajärvi, Kitkajoki sekä koko Koutajoen vesistö, yksi koskiensuojelulain alkukoti, kuuluu ansaitusti yhdeksi kohteeksi Suomen 100 helmeä listalle. Se olisi tunnustus Kuusamon, Posion ja Sallan kylien ihmisille jotka jo aikoinaan valitsivat puhtaiden vapaiden vesien puolustamisen rahanvallan sijaan, eivätkä antaneet yhtiöiden pilata vesistöjä.


Merkitys ihmisille

Kitkajärven ja koko Kuusamon/Posion kansallisesti arvokkaiden maisemien vaaliminen tulee olla erityisen tärkeää Suomen ympäristöministeriölle. Ovathan Kuusamon maisemat olleet osa suomalaisten kansallista perintöä aina 1800-luvun lopulta, jolloin Elias Lönnroth, Akseli Gallén-Kallela ja I.K. Inha toivat esiin niiden arvon.

”Siellä oli vielä tietöntä maata, siellä kuvastelivat vielä taivaanrannalla ääriviivat koskemattoman sydänmaan, täynnä omaa elämäänsä. Siellä tenhosi uudella voimalla taivaan kuulakkuus ja metsien hurmaava salaperäisyys.” (Gallen-Kallela),
"Jos kerran vapaan kesän saan, niin Kuusamoa, kesäyön auringon maata kohti painun, uudelleen vielä ihailemaan tuota maamme viehkeintä, vaihtelevinta seutua." (T.J.H., Finlandian vk. 1920 - 21).

I.K. Inha kuvasi kirjassaan ’Suomen maisemia’ (1909) Kuusamoa, Kitkajärveä, Jyrävää, Oulankajokea, Nuorusta ja Paanajärveä. http://www.kirjastovirma.net/kuusamo/matkailu/inha

Järven tärkein saaliskala on pienikokoinen muikku. Sen paikallisen nimityksen "kitkanviisas" sanotaan johtuvan siitä, että kala ei lähde uimaan Kitkajokea alavirtaan Venäjälle. Kitkajärvillä työskentelee useita ammattikalastajia ja kotitarve sekä harrastuskalastus on yhä vahvaa.

Airisniemen, Hyväniemen, Jäkäläniemen, Kesäniemen, Kitkankylän, Kivilahden, Koramoniemen, Mustosenvaaran, Oivangin, Raistakan, Suonnankylän, Tolvan, Vallioniemen, Vasaraperän, Virrankylän ja monen muun Kitkajärven seudun kylän poronhoito ja kalastus on alenevassa polvessa jatkumoa Kitkan ja Maaselän (Kuusamon) lapinkylien metsäsaamelaisesta elinkeinoista.

Kirjailija ja Kitkajärven sekä Kuusamon koskisodan taistelija Reino Rinne on osuvasti kutsunut Kitkajärveä Suomen suurimmaksi lähteeksi.


Erityiset luontoarvot

Kitkajärven seudun luonto on monimuotoinen. Sillä alueella on monta maakotkan, kalasääsken ja lapinpöllön pesimisreviiriä. Pohjois-Suomessa harvinaisista kasveista neidonkenkä ja tikankontti viihtyvät vaaranrinteiden kalkkipitoisissa lehdoissa. Kitkajärven järvitaimen on aivan oma kantansa, joka on perua jääkauden jälkeisestä Muinais-Kitkan bifurkaatiojärvestä.

Kitkajärven kasvillisuus on karuille vesille tyypillistä. Poikkeuksellista on harvinaisten murtovesilajien, kuten merividan ja uposvesitähden, esiintyminen. Myös muualla maassa harvinaista raania tavataan Kitkajärvessä runsaana esiintymänä. Järven kalastossa ovat säilyneet alkuperäiset taimen-, harjus- ja siikakannat. Kitkajärven monipuoliseen selkävesilinnustoon sisältyy ehkä Suomen runsain kuikkakanta.

Kitkajärven ympärillä on nyt eri tavoin osin suojeluja vaaroja ja tuntureita mm. Riisitunturin kansallispuisto, Kouervaaran suojelualueet, Naatikkavaaran vanhojen metsien suojelualue (yksityinen) sekä Ala-Kitkajärven Piiloperän tuntumassa Sukerijärven luonnonpuisto ja soidensuojelualue ja Ritakorkian vanhojen metsien suojelualue. Kitkajärvi kuuluu osin Naturaan ja kokonaisuudessaan kansainväliseen Project Aqua vesistöön.

 

Mahdolliset uhkatekijät

  • Rakentaminen
  • Metsätalous ja hakkuut
  • Kaivostoiminta
  • Maa- ja kiviainesten louhinta
  • Umpeenkasvu (vesistön, perinnemaisemien)
  • Ilmastonmuutos

 

Luonnon säilymistä suojaava status

  • Natura 2000-ohjelmaan kuuluvia alueita
  • Kansallis- tai luonnonpuistoon kuuluvia alueita
  • Luonnonsuojelulailla suojeltuja alueita
  • Kaavan virkistysalueita (V-alueet)

 

Lisätietoja: