Kaivostenoja-Veittijärvenoja

Kaivostenoja-Veittijärvenoja on yksi Suomen 100 luontohelmeä -kohteista. Vuoden 2017 aikana kohteessa tullaan järjestämään monipuolista toimintaa ja siihen kehotetaan tutustumaan myös omatoimisesti jalkautumalla luontoon. Suomen luonnonsuojeluliitto haluaa olla juhlistamassa 100-vuotiasta Suomea nostamalla nämä 100 luontohelmeä esimerkeiksi siitä, miten kaunista luontoa Suomesta löytyy.

 

Pähkinänkuoressa

  • Maakunta: Kanta-Häme
  • Kunta: Hämeenlinna
  • Luontotyypit: Metsät, pienvedet, järvet
  • Koko: Ei tiedossa

 

Yleiskuvaus

Yleiskuvaus kohteesta

Kaivostenoja Hauholla on Poutunkankaan jäätikköjokideltalta alkava Särkemäjärveen ja Ruskeanmullanharjulle päättyvä korpi-, lehto- ja vesistökokonaisuus.  Poutunsuo on Hämeenlinnan suurin ojittamaton suo. Saukko viihtyy Veittijärvenojan-Kaivostenojan puroissa.  Särkemäjärvestä ei johda puroa eteenpäin vaan vesi suotautuu Ruskeanmullanharjuun, joten vesistö ei suoranaisesti kulu minkään meren valuma-alueeseen. Alueella on useita yksityisiä maanomistajia. 

 

Merkitys ihmisille

Marjojen (puolukka, hilla, erikoisuutena valkoinen mustikka) ja sienten (korvasieni, vahverot) ohella alueella on myös arvokkaita lähteitä (sammakoille talvehtimispaikkoja, ihmisille juomavettä). Uimapaikkana suositussa Särkemäjärvessä ui Suomen suurin kelluva saari – sen päällä kasvaa jopa mäntymetsää. 


Erityiset luontoarvot

Kaivostenoja ja Veittijärvenoja on inventoitu mm. soidensuojelun täydennysohjelmatyön yhteydessä. Tärkeimmät luontoarvot liittyvät harvinaiseen lajistoon ja luontotyyppeihin.

 

Mahdolliset uhkatekijät

  • soranotto ja avohakkuut

 

Luonnon säilymistä suojaava status

  • Kohteella ei ole mitään sen säilymistä turvaavaa tai edistävää statusta

 

 

Lisätietoja: