Jonkerijärvi

Jonkerijärvi on yksi Suomen 100 luontohelmeä -kohteista. Vuoden 2017 aikana kohteessa tullaan järjestämään monipuolista toimintaa ja siihen kehotetaan tutustumaan myös omatoimisesti jalkautumalla luontoon. Suomen luonnonsuojeluliitto haluaa olla juhlistamassa 100-vuotiasta Suomea nostamalla nämä 100 luontohelmeä esimerkeiksi siitä, miten kaunista luontoa Suomesta löytyy.

 

Pähkinänkuoressa

  • Maakunta: Kainuu
  • Kunta: Kuhmo
  • Luontotyypit: metsät, suot, järvet
  • Koko: 1350 ha

 

JonkeriKalmosaari.JPG
Kuva: Marja-Stiina Suihko
  

Yleiskuvaus

Yleiskuvaus kohteesta

Jonkerijärvi on Kuhmon ja Lieksan rajalla sijaitseva suhteellisen suuri, säännöstelemätön järvi, joka on säilynyt rakentamattomana ja rauhallisena erämaisena alueena. Järven pituus on n 15 kilometriä ja rantaviivaa sillä on n 88 kilometriä. Järvi sijaitsee Jonkerin kylässä, josta lähtee Vuoksen vesistöalueeseen kuuluva Jongunjoen reitti etelään ja jonka kautta kulkevat Peuranpolun ja Karhunpolun retkeilyreitit. Jonkerinsalon luonnonsuojelualue Hiidenportteineen sekä lähiseutujen lukuisat Natura-alueet muodostavat yhdessä järven kanssa huomattavan luontokokonaisuuden.

Jonkerijärveä ympäristöineen uhkaa hyväksytty ranta-asemakaava, joka mahdollistaisi sadan kesämökin, laajan hotellialueen ja matkailupalvelualueen rakentamisen järvelle. Kaavasta on meneillään valitusprosessi ja valitus on parhaillaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa.


Merkitys ihmisille

Jonkerijärvi on vanhan Jonkerin kylän perinteistä eränautinta-aluetta, jota asukkaat ovat aina käsitelleet pieteetillä. Talot on rakennettu kauemmas järvestä ja järvellä on käyty vain kalastamassa. Näin järvi on säilynyt liki rakentamattomana huolimatta maanomistuksessa tapahtuineista muutoksista.

Jonkerijärvi läheisine luonnonnähtävyyksineen (joki koskineen, kaksi hiidenporttia) ja kulttuurihistoriallisine nähtävyyksineen (Stolbovan rauhan rajakivi) ovat tärkeää virkistäytymisaluetta niin Kuhmon, Nurmeksen kuin Lieksankin asukkaille. Alueella retkeillään, metsästetään, kalastetaan, marjastetaan, sienestetään ja melotaan.


Jonkerijärven maisemalliset arvot ovat juuri harvinaisessa rakentamattomuudessa ja hiljaisuudessa. Esimerkiksi Kaunisniemi on nimensä mukainen niemi järven länsipäässä, josta avautuu pitkä esteetön näkymä pitkin järveä. Kylmäniemi vaaroineen sijaitsee keskeisellä paikalla suhteessa järven yleisnäkymään (sille juuri on suunniteltu mittava hotellikompleksi).
Järven saaret ovat kauniita, vanhojen puiden kattamia saaria, ja niiden joukossa on kaksi Kalmosaarta, jotka ovat toimineet hautauspaikkoina. Kirkkoniemi on saanut nimensä muinaisen ortodoksisen kirkon mukaan.

Asutushistoria ulottuu 1200-luvulle, mistä on muinaismuistoja todisteena. Jonkerin kylä sijaitsee vienalaisen, pohjoiskarjalaisen ja kainuulaisen kulttuurin rajavyöhykkeellä, mikä kuuluu paikallisessa puheenparressa vieläkin, vaikka hallinnollisesti kylä kuuluu nykyisin Kuhmoon.


Erityiset luontoarvot

EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeihin kuuluvista linnuista Jonkerilla pesivät ainakin kuikka, selkälokki, suokukko ja liro. Kylmäniemen länsirannalle on perustettu Metso-suojelualue liito-oravan suojelemiseksi.

Järven ympärillä olevat metsät ovat olleet Stora Enson harjoittaman metsätalouden piirissä. Rantoja kiertävät suojametsävyöhykkeet ja osalla koviakin rantoja on suhtellisen vanhaa, koskematonta metsää.

Jonkerijärven seutu on uhkaavasti vähentyneen metsäpeuran elinympäristöä, jolla tavataan myös suurpetoja kuten sutta.

 

Mahdolliset uhkatekijät

  • Rakentaminen
  • Tie- tai väylähankkeet
  • Roskaantuminen
  • Maaston kuluminen
  • Asutuksen lisääntyminen

 

Luonnon säilymistä suojaava status

  • Natura 2000-ohjelmaan kuuluvia alueita
  • Luonnonsuojelulailla suojeltuja alueita
  • Valituksenalaiseen kaavaan sisältyy SL- ja V-alueita

 

Lisätietoja:

 

Jonkerinjrvi.jpg
Kuva: Marja-Stiina Suihko