Iijoki

Iijoki on yksi Suomen 100 luontohelmeä -kohteista. Vuoden 2017 aikana kohteessa tullaan järjestämään monipuolista toimintaa ja siihen kehotetaan tutustumaan myös omatoimisesti jalkautumalla luontoon. Suomen luonnonsuojeluliitto haluaa olla juhlistamassa 100-vuotiasta Suomea nostamalla nämä 100 luontohelmeä esimerkeiksi siitä, miten kaunista luontoa Suomesta löytyy.

Kuva: Saara Salmela

Pähkinänkuoressa

  • Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu
  • Kunnat: Kuusamo, Taivalkoski, Pudasjärvi, Oulu, Ii, Posio, Ranua, Suomussalmi
  • Luontotyypit: metsät, suot, kedot, niityt tai muut perinneympäristöt, järvet, jokiluonto, pienvedet
  • Koko: 14 191 km2

 

Yleiskuvaus

Yleiskuvaus kohteesta

Iijoki on Suomen 6. suurin jokivesistö. Isoimmat sivujoet ovat Siuruanjoki, Livojoki, Kostonjoki ja Korpijoki. Pääuoma on noin 370 kilometriä pitkä. Joki on keski- ja yläjuoksultaan suojeltu koskiensuojelulailla. Alajuoksulla sijaitsee 5 voimalaitosta ja latvajärvet ovat säännösteltyjä.
Pääuoman voimakkaasti muutettu alaosa on tyydyttävässä parhaasta mahdollisesta tilasta, mikä tarkoittaa, että tarvitaan toimenpiteitä vesienhoitolain vaatiman hyvän potentiaalisen tilan saavuttamiseksi. Toimenpiteisiin kuuluu eritoten vaellusesteiden poistaminen. Joen keski- ja yläosalla on runsaasti kunnostettuja kutupaikkoja odottamassa vaelluskalojen palautusta.
Alaosaa lukuunottamatta pääuoma on hyvässä ekologisessa tilassa ja merkittävä sivujoki, Livojoki jopa erinomaisessa tilassa. Jotkut sivujoet, kuten Siuruanjoki, ovat vain tyydyttävässä tilassa. Siihen on paljolti syynä valuma-alueelle sijoittunut turpeenkaivuu sekä turvemaiden metsien ojitus.


Merkitys ihmisille

Iijoki suurjokena ja laajana vesistönä sekä aikoinaan merkittävänä lohijokena on alueen ihmisten identiteetin tärkeä kulmakivi. Vesistö on virkistyskalastuskohde, maisema, elämänpiiriä määräävä tekijä, elämän keskipiste jokivarressa, eritoten pääuoman varrella Pudasjärvellä ja Taivaskoskella.


Erityiset luontoarvot

Joen luontotyyppi suurjoet on erittäin uhanalainen. Pudasjäven sisämaansuisto on harvinainen ja Natura-alueena suojeltu. Joen suu Perämeren rannikolla on niinikään Natura-suojelualue ja edustaa maankohoamisrannikon uhanalaista luontotyyppiä. Lisäksi vesistöalueella on arvokkaita maisema-alueita ja perinnemaisemia.

Iijoen pääuoma on alkuperäisessä "asussaan", sillä sitä ei ole muista uittojoista poiketen koskaan koneellisesti uittoperkattu.

Joen lajistoon kuuluvat muun muassa raakku ja kirjojokikorento. Joen alkuperäiset vaelluskalakannat ovat geneettisesti tallella: lohi, taimen ja vaellussiika.

 

Mahdolliset uhkatekijät

  • Vesistörakentaminen
  • Kollajan allas
  • Säännöstely
  • Turpeenkaivuun kuormitus

 

Luonnon säilymistä suojaava status

  • Natura 2000-ohjelmaan kuuluvia alueita
  • Luonnonsuojelulailla suojeltuja alueita
  • Kaavan  luonnonsuojelualuevarauksia (SL-alueet)
  • Koskiensuojelulaki

  

Lisätietoja: