Hyyppäränharju

Hyyppäränharju on yksi Suomen 100 luontohelmeä -kohteista. Vuoden 2017 aikana kohteessa tullaan järjestämään monipuolista toimintaa ja siihen kehotetaan tutustumaan myös omatoimisesti jalkautumalla luontoon. Suomen luonnonsuojeluliitto haluaa olla juhlistamassa 100-vuotiasta Suomea nostamalla nämä 100 luontohelmeä esimerkeiksi siitä, miten kaunista luontoa Suomesta löytyy.

 

Pähkinänkuoressa

  • Maakunta: Varsinais-Suomi, Uusimaa
  • Kunta: Salo, Somero, Nummi-Pusula
  • Luontotyypit: metsät, suot, järvet, pienvedet, kalliot, harjut, raviinit
  • Koko: 2468 ha

 

Yleiskuvaus

Yleiskuvaus kohteesta

Hyyppärän harjualue on luonnoltaan hyvin monipuolinen. Siellä on harjuja, soita, lähteitä, lampia, järviä, raviineja, puroja ja kallioita. Humusjärvien ja lampien rannat ovat usein soistuneet.

Lammensuon-Pehkusuon alue on kosteikkokokonaisuus, joka koostuu Lammenjärven lähteikköisistä rantasoistumista sekä Lammensuon keidassuosta ja Kultalähteestä. Alueelle on luonteenomaista suoluonnon monipuolisuus suotyyppien vaihdellessa pienialaisista lähdeletoista rahkanevaan. Lammenjärven rantanevat ovat reheviä ja niillä kasvaa mm. punakämmekkää. Lammensuolla on myös korpia, minkä ohella alueen erikoisuus, Kultalähde puroineen, kuuluu Etelä-Suomen suojelullisesti arvokkaimpiin lähteisiin. Kultalähde on useiden aarien laajuinen lampare, johon liittyy lukuisia pieniä lähteitä sekä laajoja hetteikköalueita. Lähteestä alkunsa saava vuolas puro on noin kilometrin matkalta täysin luonnontilainen.

Alueen kasvisto sisältää lukuisia lettojen lajeja, kuten hetesammal, kultasammal, lettosirppisammal, lettotähtisammal ja lettorahkasammal. Lammensuon läpi virtaava puro pysyy sulana läpi talven ja tarjoaa talvehtimispaikan koskikaralle.

Hyyppärän alueella sijaitsee myös hyvin luonnontilaisena säilynyt komea Varesjoen puronotko. Paikoitellen joki virtaa kaivamassaan yli 20 m syvässä notkossa. Puronotkon kokonaisuutta täydentävät lukuisat sivupurot sekä useiden aarien laajuiset hetteikköiset lähdealueet sekä joen viereinen suhteellisen laaja vanha metsä. Alueen luonnontilasta todistavat lukuisat pökkelöt, kelot ja joen yli kaatuneet puut. Nämä antavat elämisen mahdollisuuden monille niistä riippuvaisille eläimille. Täältä on tavattu mm. monia harvinaisia maakotilolajeja. Alueella on myös hyviä näytealoja eräistä katoamassa olevista suo- ja metsätyypeistä, kuten lehto-, harmaaleppä- ja lähdekorvista. Linnustossa on luonnontilaisen metsän lajistoa, kuten idänuunilintu, peukaloinen ja pikkusieppo.

Hyyppärällä on Kultalähteen lisäksi useita edustavia lähteitä. Lammen- ja Herakkaanlähteellä on laajoja kasvistollisesti rikkaita hetteikköpintoja.

Hossojan lähteestä alkunsasaava Hossoja on täysin luonnontilainen. Alueella on useita harvinaisia sammal- ja saralajeja. Kaskistonnummen pohjoisreunalla sijaitsevassa Yrttikorvessa on erittäin edustavia lähteikköjä, joilla tavataan useita harvinaisia putkilokasvi- ja sammallajeja.


Merkitys ihmisille

Virkistys, vedenotto, suojelu, maisema


Erityiset luontoarvot

Hyyppärän alueen monipuolisuudesta johtuen alueen linnusto on hyvin edustava. Alueella tavataan kuivien harjualueiden lajistoa, kuten kangaskiuru ja kehrääjä. Lisäksi soilla ja järvillä pesivät mm. kurki, kapustarinta, kuikka, kaakkuri ja laulujoutsen.

Hyyppärän harjualue on Kolmannen Salpausselän reunamuodostumaa. Alue käsittää suuria reunaselänteitä ja -kumpuja, reunamoreeniharjanteita, suurehkoja reunadelttoja, kapeampia reunatasanteita ja -terasseja sekä jyrkkiä jäänkontaktirinteitä. Alueella on runsaasti harjukuoppia ja -hautoja. Pääosa alueen kasvillisuudesta edustaa kuivien kangasmetsien ja harjumetsien kasvillisuustyyppejä. Paikoitellen sopivilla rinteillä esiintyy etenkin kuivia lehtotyyppejä. Kasvistoon kuuluvat kuivimmilla kasvupaikoilla mm. kanerva, variksenmarja, sianpuolukka, paikoin keltalieko ja häränsilmä, kangasajuruoho ja niukasti esiintyvä kanervisara. Tuoreiden lehtomaisten kasvupaikkojen lajeja ovat mm. sarjatalvikki, metsämaarianheinä, sinivuokko ja kevätlinnunherne. Alueen maisemaa elävöittää monet järvet ja lammet.

Alueeseen kuuluva Särämäki on pitkä jyrkänteinen kalliojakso, jonka kasvillisuus on melko monipuolista ja edustavaa sekä osin keskimääräistä harvinaisempaa. Lajistoon kuuluu harvinainen vuorimunkki sekä karvakiviyrtti. Jyrkänteiden edustalla on kuivaa lehtoa ja kaakkoisjyrkänteen alla varjoisaa lehmuslehtoa, jossa kasvaa mm. lehtokuusamaa ja mustakonnanmarjaa.

 

Mahdolliset uhkatekijät

  • Rakentaminen
  • Tie- tai väylähankkeet
  • Metsätalous ja hakkuut
  • Maaston kuluminen
  • Umpeenkasvu (vesistön, perinnemaisemien)
  • Salon kaupungin vedenotto

 

Luonnon säilymistä suojaava status

  • Natura 2000-ohjelmaan kuuluvia alueita
  • Luonnonsuojelulailla suojeltuja alueita

 

Lisätietoja: