Hiitolanjoki-Haarikko

Hiitolanjoki-Haarikko on yksi Suomen 100 luontohelmeä -kohteista. Vuoden 2017 aikana kohteessa tullaan järjestämään monipuolista toimintaa ja siihen kehotetaan tutustumaan myös omatoimisesti jalkautumalla luontoon. Suomen luonnonsuojeluliitto haluaa olla juhlistamassa 100-vuotiasta Suomea nostamalla nämä 100 luontohelmeä esimerkeiksi siitä, miten kaunista luontoa Suomesta löytyy.

 

Pähkinänkuoressa

  • Maakunnat: Etelä-Karjala, Etelä-Savo
  • Kunnat: Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala, Savonlinna
  • Luontotyypit: metsät, suot, järvet, jokiluonto, pienvedet, kalliot
  • Koko: 37 000 ha

HiitolanjokiJariKiljunen2015.JPG
Kuva: Jari Kiljunen

Yleiskuvaus

Yleiskuvaus kohteesta

Hiitolanjoki-Haarikko –luontohelmi on monipuolinen luontokohde, jossa on poikkeuksellisen luonnontilaisena säilyneitä metsiä, soita ja vesistöjä. Alue ulottuu Venäjän rajalta Rautjärven Hiitolanjoelta Savonlinnan Punkaharjulla sijaitseviin Haarikon upeisiin metsiin. Äärimmäisen uhanalaisen järvilohen Laatokan kanta lisääntyy joen alimman voimalaitoksen alapuolisessa Kangaskoskessa. 

Alueen metsien uhkana ovat ennen kaikkea metsätalous ja rantarakentaminen.   

Merkitys ihmisille

Hiitolanjoen valuma-alueen upeat metsät ja pienvedet ovat suosittujen ja palkittujen luontoelokuvien Metsän tarinan ja Järven tarinan syntysijoja. Erityisesti Haarikon järvet ja lammet, Rako-oja, Salpausselät sekä Haukkavuori vanhoine rajamerkkeineen ovat luontoharrastajalle mieleisiä. Suosittuja retkeilypaikkoja ovat esimerkiksi Haukkavuori ja Pörö-Peikon polku.

Hiitolanjoki on kalastoltaan merkittävä ja kalastajien kiinnostuksen kohde. Joki kertoo myös kaukaisesta erän- ja kaupankäynnin sekä teollisuuden syntyhistoriasta. Joen rantaa kulkee teollisuushistoriallinen maisemapolku sekä luontopolku laavuineen. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä menneisyys houkuttelee alueelle myös kulttuurimatkailijoita. 

Erityiset luontoarvot

Hiitolanjoki muodostaa uhanalaisten lajien ja luontotyyppien säilymistä edistävän ekologisen käytävän latvavesiltä Laatokalle. Vesistön latvoilla etenkin Haarikon ja Saarijärven laajahkojen alueiden vanhat metsät ja luonnontilaiset pienvedet ovat harvinaisuuksia koko Etelä-Suomen mittakaavassa. Metsissä elää Suomen eteläisin kuukkelipopulaatio, liito-oravia ja valkoselkätikkoja.

Hiitolanjoen vesistössä elää Suomen ainoa luonnonvarainen järvilohikanta. Laatokan lohen nousun laajemmille kutualueilleen estää Kangaskosken voimalaitos Simpeleellä lähellä Venäjän rajaa. Laatokan luonnonvaraiselle lohelle joki on tärkeimpiä lisääntymisjokia. Hiitolanjoesta löytyy kaikkiaan kuusi lajia, jotka vaativat EU:n direktiivin mukaisesti erityissuojelua Suomessa. Näitä ovat makean veden lohi, nahkiainen, pikkunahkiainen, toutain, kivisimppu sekä rantaneula eli rantanuoliainen. Vesistöalueella esiintyy myös uhanalaisia ja harvinaisia vesihyönteisiä.

Luonnonarvojen säilymisen kannalta on täysin ratkaisevaa arvokkaiden luontoalueiden ja lajien elinpiirien yhteyksien säilyminen. Eteläkarjalaiset metsäalueet ovat suurimmalta osin metsätalouden pirstomia ja siksi lajistoltaan köyhtyneitä. 

 

Mahdolliset uhkatekijät

  • Rantarakentaminen

  • Metsätaloustoimet avohakkuineen

  • Turvetuotanto

  • Voimalaitokset ja padot
  • Ilmastonmuutos

 

Luonnon säilymistä suojaava status

  • Natura 2000-ohjelmaan kuuluvia alueita

  • Luonnonsuojelulailla suojeltuja alueita

  • Kaavan luonnonsuojelualuevarauksia (SL-alueet)

  • Kaavan virkistysalueita (V-alueet)


 

Lisätietoja:

 

HaarikkomaisemaJariKiljunen2014.jpg
Kuva: Jari Kiljunen