Haukiputaan saaristo

Haukiputaan saaristo on yksi Suomen 100 luontohelmeä -kohteista. Vuoden 2017 aikana kohteessa tullaan järjestämään monipuolista toimintaa ja siihen kehotetaan tutustumaan myös omatoimisesti jalkautumalla luontoon. Suomen luonnonsuojeluliitto haluaa olla juhlistamassa 100-vuotiasta Suomea nostamalla nämä 100 luontohelmeä esimerkeiksi siitä, miten kaunista luontoa Suomesta löytyy.

 

Haukiputaan_saaristoSantapankki_Esa_Aalto.jpg
Santapankki. Kuva: Esa Aalto
 

Pähkinänkuoressa

  • Maakunta: Pohjois-Pohjanmaa
  • Kunnat: Oulu, Ii
  • Luontotyypit: meret ja rannikot
  • Koko: yli 1000 ha

 

Yleiskuvaus

Yleiskuvaus kohteesta

Kuuluu osittain Natura-alueeseen: Lue lisää täältä

Natura-alueen kuvauksesta näihin saariin sopivana poimittua:
Alue koostuu kymmenistä, toisistaan melko erillään sijaitsevista saarista.
Saaret ovat pääosin karuja ja kivikkoisia lintusaaria ja -luotoja. Alueen rikas linnusto on tutustumisen arvoinen.

Meri on alueella hyvin matalaa, mikä luo oman erityispiirteensä.


Merkitys ihmisille

Useat saarista ovat vanhastaan kalastajien tukikohtia ja maamerkkejä ja niille on rakennettu palveluvarustusta merellä liikkujia ajatellen.
Saaret sopivat päivän tai parin kestävän veneretken kohteeksi, ja mannerta lähimmät saaret ovat suosittuja talvisia hiihtoretken kohteita.


Erityiset luontoarvot


Koskien Haukiputaan saariston pienempiä ja ulompia saaria.

Perämeren saaristossa on lukuisia edustavia merenrantaniittyjä, lehtomaisia alueita, hiekka- ja kivikkorantoja sekä dyynirantoja. Rannat muuttuvat jatkuvasti, koska maa nousee vähitellen. Perämeren saarten alueella arvokasta on omaleimainen, maantieteellisesti suppealla alueella esiintyvä lajisto. Siellä kasvavat kaikki Pohjanlahden alueella kotoperäiset kasvilajit: perämerenmaruna, upossarpio, pohjanlahdenlauha sekä perämerensilmäruoho. Sen lisäksi Perämerellä kasvaa nk. ruijanesikko -ryhmän lajeja, joita tavataan maapallolla vain Itämerellä sekä Jäämeren ja Vienanmeren rannoilla. Siron violettikukkaisen ruijanesikon lisäksi edellä mainitun ryhmän kauniita kukkakasveja ovat merinätkelmä, merihanhikki ja merikohokki. Hiekkaisilla matalikoilla elävät pienikokoiset hietatokko ja pikkutuulenkala. Merialueelta käy pyytöihin ahventa, haukea, siikaa ja vaateliaampaa taimenta sekä jopa lohta. Harvinaisempia vesilintuja ovat haahka, ristisorsa sekä uhanalaiset lapasotka ja lainen pilkkasiipi.

Kahlaajista tavanomaisimpia on luodoilla pesivä karikukko, rantaniityillä punajalkaviklo, isokuovi, rantasipi ja suokukko. Hauskasti vedessä pyörähtelevä vesipääsky asustelee myös rantaluhdilla. Uhanalaiset lapinsirri ja tylli ovat taantuneet rantalaidunnuksen loputtua ja osaltaan vilkastuneen retkeilyn vuoksi. Lokkilinnuston enemmistönä ovat naurulokit sekä kala ja lapintiirat. Uhanalaisen selkälokin Oulun seudun kanta pesii kokonaisuudessaan näillä saarilla. Matalan merenpohjan lajisto voi olla erikoisinta ja arvokkainta, mutta se on myös tuntemattominta.

 

Mahdolliset uhkatekijät

  • Rakentaminen
  • Haitalliset vieraslajit
  • Kalankasvatus ja rehevöityminen

 

Luonnon säilymistä suojaava status

  • Natura 2000-ohjelmaan kuuluvia alueita
  • Luonnonsuojelulailla suojeltuja alueita

 

Lisätietoja:

 

Haukiputaan_saaristo_Esa_Aalto.jpg
Kuva: Esa Aalto