Orava - metsän hauska touhuveikko

Orava - metsän hauska touhuveikko


Orava!” poika huudahtaa. Ketterä, puissa kiipeilevä veitikka jaksaa aina ilostuttaa. Orava hyppelee taitavasti puusta puuhun, rapisee pitkin runkoa ja istuu naksutellen oksalle katselemaan.

Levitämme siemeniä ja pähkinöitä kannon päälle ja peräännymme. Pian orava kipaisee kannon päälle antimia syömään. Välillä se vilkuilee meitä vähän hermostuneen oloisena.

Lajitietoa: päiväaktiivinen vipeltäjä

Ruskea orava (Sciurus vulgaris) on tuttu niin metsien kuin pihojenkin vipeltäjä. Se on ainoa selkeästi päiväaktiivinen nisäkkäämme.

Orava esiintyy runsaana koko Suomessa. Suomen oravakannassa tavataan erilaisia värityyppejä: mustahäntäinen tumma kuusiorava, punahäntäinen vaalea mäntyorava sekä ruskeahäntäinen orava lukuisine välimuotoineen.

Käyttäytyminen: Varastoija ja lintujen pesärosvo

Orava on kuusen ystävä. Se syö mieluiten kuusen siemeniä, mutta niiden vähentyessä myös männyn siemeniä. Se pitää myös tammenterhoista ja pähkinöistä. Syksyisin orava saattaa kantaa sieniä oksanhankaan kuivumaan. Keväällä kukat ja silmut ovat mieleen. Lisäksi orava voi kiivetä linnunpesään syömään linnunpoikaset ja munat.

Risuista rakennettu pallopesä, linnunpönttö tai luonnonkolo on oravanpoikasten koti ja aikuisen oravan talvinen suoja. Pesä vuorataan lämpimäksi sammalilla ja jäkälillä. Pesiä on reviirillä useita.

talviorava_isl_harmaaparta
Kuva: harmaaparta / ikkunasuomenluontoon.fi
Naaraan pesä on isompi kuin koiraan ja siinä on kaksi poistumisaukkoa petojen varalta. Naaras myös vaihtaa poikasia pesästä toiseen, jotta pedot eivät opi pesäpaikkaa

Maaliskuussa oravat kisailevat puita pitkin pariutumisleikeissä. Pariutumisen jälkeen uros jättää poikasien hoitamisen emon huoleksi. Huhtikuussa syntyy ensimmäinen 3-6 poikasen pesue. Toinen poikue syntyy kesäkuussa.

Oravaa voi estää pesimästä linnunpönttöön tai viemästä siellä kyhjöttäviä linnunpoikasia naulaamalla pönttöjen lentoaukon ympärille metallirenkaan, jotta orava ei voi jyrsiä reikää itselleen sopivaksi.

Orava kätkee kesän ja syksyn ruokaa, käpyjä, pähkinöitä ja siemeniä kuusten alle. Kätköt se muistaa muistinsa ja hajuaistinsa avulla.

Syystalvella oravan turkki vaihtuu paksumpaan harmaasävyiseen talviturkkiin ja korviin kasvaa tupsut. Talvisin orava elää kätköillään ja käymällä lintulaudoilla. Vararavinnoksi se katkoo kuusen vuosikasvaimia. Oksanpätkiä näkyy silloin kuusen juurella.

Pakkasella orava saattaa lämmitellä esimerkiksi palokärjen hakkaamassa kolossa tai pyrkiä rakennuksen ullakolle. Orava ei nuku talviunta, mutta saattaa nukkua kylmimpinä aikoina muutaman vuorokauden yhteen menoon.

Kulttuuritietoa: Oravannahka rahana

Nykyään oravia on kaikkialla ja kaupungeissa se on monipaikoin puolikesy eväsvaras.

1900-luvun alussa oravista oli kuitenkin pulaa, sillä nahkaa käytettiin valuuttana ja oravia metsästettiin Suomessa satojatuhansia yksilöitä. Nahoista tehtiin myös yhdistelemällä turkkeja. Laji rauhoitettiin 1929. Oravakannat elpyivät nopeasti.

Nykyään oravan vihollisia ovat lähinnä metsissä näätä ja kaupungissa kissa. Joskus haukka voi napata oravanpojan.

Liikenne on kuitenkin oravan ja monen muun eläimen vaarana. Eläimet eivät osaa liikennesääntöjä, vaikka ne saattavat tarkkailla ihmisten toimintaa ja matkia sitä. Eläinten on myös vaikea arvioida autojen nopeutta ja voimaa. Liikennekuolemien estämiseksi eläimille on tehty omia alikulkuja teiden ali. Eläimet käyttävät hyväkseen myös ihmisille tarkoitettuja alikulkuja ja siltoja. Ketterä orava voi ylittää tien myös puhelinlankoja pitkin.

Oravaa on hauska seurailla, sillä se on ainoa aidosti päiväaktiivinen nisäkkäämme. Ketterä kiipeilijä ei säntää heti tiehensä vaan jää oksalle katselemaan, mitä kulkija aikoo. Lapsista on myös hauska löytää oravan jätöksiä eli jyrsittyjä kuusen käpyjä.

norppatehtavaTehtävät: saalistusleikkejä

1–3-luokkalaisille

Ravintoketjuleikki

Esitellään yksinkertainen ravintoketju käpy-orava-näätä. Osa lapsista merkitään kävyiksi, osa oraviksi ja osa näädiksi. Lukusuhteet ovat esimerkiksi 10 käpyä, 6 oravaa ja 3 näätää. Ohjaajalla on merkkejä 5-10 enemmän kuin lapsia. Merkintään voi käyttää nauhoja, väritettyjä pyykkipoikia tai eläinkylttejä, joita kannetaan kaulassa. Pienille lapsille kyltit ovat konkreettisempia.

Kaikki kokoontuvat yhteen saatuaan roolin. Kävyt lähtevät ensin piiloon. Ne eivät saa liikkua. Sitten oravat lähtevät etsimään käpyjä. Lopuksi näädät säntäävät ottamaan kiinni oravia, jotka voivat yrittää paeta. Oravan löydettyä kävyn, tämä luovuttaa merkkinsä oravalle ja käpyä esittänyt lapsi hakee ohjaajalta uuden merkin. Samoin orava luovuttaa merkkinsä kiinni jäädessään näädälle ja hakee ohjaajalta uuden. Merkkien loputtua leikki päättyy. Keskustellaan miten energia(merkit) ovat kertyneet.

4–6-luokkalaisille

1) Ravintoketju

Tarvitaan: pyykkipojat ja iso alue, jossa on piiloja

Leikkiin tarvitaan yhtä monta pyykkipoikaa kuin leikkijöitä on. Pyykkipojissa on kasveja (vihreät), kasvinsyöjiä (siniset) ja petoja (keltaiset). Kasvit ovat naavaa, kasvinsyöjät naavamittareita ja pedot pohjanlepakoita. Kasveja on eniten, kasvinsyöjiä seuraavaksi eniten ja petoja vähiten – kuten luonnossa. Leikin aluksi käydään läpi ravintoketjuja luonnossa. Kannattaa myös miettiä esim. mihin kohtaa ravintoketjua ihminen kuuluu.

Kun leikki alkaa, kaikki saavat yhden pyykkipojan. Eläimet pistävät silmät kiinni ja kasvit lähtevät matkaan ja piiloutuvat johonkin. Piilouduttuaan kasvit juurtuvat paikalleen, eivät saa liikkua. Hetken kuluttua vetäjä lähettää kasvinsyöjät matkaan, nämä syövät kasveja nappaamalla heidän pyykkipoikansa. Pian kasvinsyöjien jälkeen lähtee matkaan pedot, jotka ottavat kiinni kasvinsyöjiä ja nappaavat näiden pyykkipojat. Lopuksi lähtee hurrikaani, joka kaataa metsän eli pesäpuut ottamalla kiinni kaikkia. Peli loppuu, kun kaikki ovat tulleet syödyiksi tai kun hurrikaani ei jaksa enää juosta. Leikkijöiden on luovutettava pyykkipojat vapaaehtoisesti.

Variaatio 1: jokaiseen pyykkipoikaan kirjoitetaan jokin kasvissyöjä, lihansyöjä tai kasvi, esimerkiksi kettu, metsäjänis tai mustikka. Jokaiseen pyykkipoikaan on siis kirjoitettu eri eläin tai kasvi. Pyykkipojissa on tällöin myös värimerkki. Tällöin pyykkipoikia on hyvä olla enemmän kuin leikkijöitä. Jos pyykkipoika menetetään, haetaan uusi. Eliölajien lisäksi mukana voivat olla esimerkiksi ilmastonmuutos, myrkkypäästö ja sukupuutto, jotka ovat mustia ja ottavat kiinni kaikkia. Ravintoketjun lomassa käydään läpi suomen eläimistöä. Lopuksi on hyvä muistuttaa, että eläimet ovat sekasyöjiä, lihansyöjiä, kasvissyöjiä tai yhden ravinnon syöjiä. Tässä pelivariaatiossa käy myös välillä niin, että hämähäkki syö hiiren tai jotain muuta mahdotonta. Sekin on hyvä oikaista lopuksi.

Variaatio 2: Leikissä on mukana hajottajia, jotka ottavat kiinni petoja tai kaikkea.

2) Ravintoverkko

Tarvitaan: lankakerä

Lapset seisovat piirissä. Kerän pitäjä sanoo jonkun kasvin, esimerkiksi kuusi ja heittää kerän piirin toiselle puolelle. Langan pää jää ensimmäiselle. Kiinnijäänyt keksii kuusta syövän kasvissyöjän (esim. orava) ja heittää kerän jälleen seuraavalle pitäen kiinni langasta. Kolmas keksii oravaa syövän lihan syöjän näädän. Lihansyöjän syö hajottaja.

Hajottajan jälkeen aloitetaan jälleen kasvista. Piirin keskelle muodostuu verkko langasta. Kun kaikki ovat sanoneet jokin eliön, hajottajan sanoneet vetävät langanpäistä ja piiri meinaa kaatua. Veto konkretisoi sitä että jokainen ravintoketjun osa on tärkeä.

Extra

Mitkä paikannimet liittyvät oravaan?

A) Kiihtelysvaara ja Tikkurila
B) Kurrela ja Oralampi
C) Kuusikko ja Mäntyjärvi


Teksti: Milla Tuormaa