Muurahaiset - metsän salainen yhteiskunta

Muurahaiset - metsän salainen yhteiskunta


Lapsi tuijottaa lähes itsensä kokoista pesää. Silmissä vilisevät kymmenet tuhannet muurahaiset. ”Mihin niillä on noin kova kiire?” Lapsi tarkentaa katseensa yhteen ja laskee: kuusi jalkaa. ”Au, au nyt ne kiipee mua pitkin!”

Pikkuiset vilistävät ja kantavat paljon itseään suurempia taakkoja. Kaikilla tuntuu olevan suuntansa. Kohdatessaan muurahaiset tunnustelevat toisiaan tuntosarvilla.

Lajitietoa: Esihistoriallinen laji

Muurahaiset (Formicidae) kuuluvat myrkkypistiäisiin. Niillä on kuusi jalkaa, kuten muillakin hyönteisillä, ja kolmesta osasta koostuva ruumis. Herkillä tuntosarvillaan muurahaiset aistivat feromoneja eli hajuviestejä toisiltaan.

Muurahaisia on ollut olemassa yli 100 miljoona vuotta. Ne ovat syntyneet ennen dinosaurusten aikaa. Erittäin sopeutuvaisina eläiminä muurahaiset ovat levittäytyneet kaikkialle maapallolle napa-alueita ja muutamia etäisiä saaria lukuun ottamatta.

Maailmalla elävästä yli 12 000 muurahaislajista Suomessa elää vajaat kuusikymmentä.

Hevosmuurahainen on Suomen suurin muurahaislaji, muurahaistemme jättiläinen. Ne voivat kasvaa jopa kahden sentin mittaisiksi. Se kaivaa laajat verkostot havupuun sisälle. Hevosmuurahaiset eivät kuitenkaan syö puuta. Joskus niitä löytää myös huonokuntoisten puutalojen rakenteista, mutta vauriot jäävät yleensä pariin hirsimetriin.

Käyttäytyminen: Yhteiskunnan saumaton yhteistyö

Muurahaiset

Kekomuurahaiset rakentavat havumetsiin pesäkeon neulasista. Keko voi olla 50-100 vuotta vanha ja useita metrejä korkea.

Hevosmuurahaiset kaivavat puihin laajoja käytäväverkostoja ja voivat olla osasyy puun kaatumiseen. Ne myös asuvat puissa.

Muurahaisten yhteiskunta on niiden salaisuus säilymiseen yli aikakausien. Toisaalta jokainen yhteiskunnan osa on riippuvainen toisesta. Kuningatar tai kuningattaret munivat työläisiä, jotka ovat naaraita. Työläiset eivät lisäänny, vaan keskittyvät pesänrakennukseen.

Työläiset keskittyvät eri työtehtäviin: Nuoret ovat ”lastenhoitajia” ja vanhemmat työläiset hakevat ruokaa ja pesätarpeita. Osa työläisistä voi myös varastoida ruokaa ns. julkiseen vatsaan, josta se oksentaa sen muiden käyttöön.

Muurahaiset varjelevat tiukasti muniaan ja vievät ne heti turvaan syvemmälle pesään, mikäli jokin vaara uhkaa niitä. Munasta kehittyy toukka, jota aletaan ruokkia. Toukka kasvaa ja kokee muodonmuutoksen kotelovaiheena, jonka jälkeen siitä kuoriutuu uusi muurahainen. Kotelostaan ulos pyrkivä muurahainen ei pysty sitä itse rikkomaan, joten joku pesässä oleva työläinen joutuukin auttamaan juuri täysikasvuisiksi tulleita muurahaisia.

Muurahaiset viestivät hajumerkeillä. Kuningatar antaa työläisille toimintakehotuksia ja työläiset tunnistavat toisensa hajusta. Muurahaispoluilla kulkee hajuvanoja. Muurahaiskuningatar on enemmänkin pesän muniva vanki kuin hallitsija. Jos se yrittää poistua pesästä, työläiset kantavat sen päättäväisesti takaisin. Useilla lajeilla on pesissä yhden sijasta monta kuningatarta.

Ahkerat muurahaistyöläiset kantavat paljon itseään suurempia taakkoja. Muurahaiset syövät hyönteisten raatoja, lypsävät kirvojen mesikastetta. Jotkin muurahaiset voivat myös kasvattaa sieniä ruuakseen tai sienirihmastoja pesänsä seinämien vahvistamiseksi.

Välillä munista kuoriutuu koirasmuurahaisia eli kuhnureita. Ne eivät tee työtä, vaan odottavat pesässä häälentoa. Häälennolla ne hedelmöittävät mahdollisimman monta kuningatarta. Hedelmöidyttyään kuningatar munii kaivamaansa koloon munia, joista kuoriutuu toukkia ja niistä kehittyy työläisiä, jotka alkavat heti rakentaa pesää. Lajeilla, joilla on useita kuningattaria, nuori kuningatar liittyy jo olemassa olevaan pesään.

Muurahaispoluilla ja metsissä käydään välillä taisteluja. Tunkeilijat tunnistetaan erilaisesta hajusta ja koetetaan karkottaa tai tappaa. Muurahaiset voivat purra ja ruiskuttaa muurahaishappoa puremakohtaan. Se tuntuu myös kirvelynä ihmisen iholla.

Vieraat muurahaiset voivat myös hyökätä toisten muurahaisten pesään. Valtauksessa muurahaiset kaappaavat vieraan pesän munia tai toukkien koteloita omaan pesään. Koteloista kehittyvät muurahaiset alkavat työskennellä kaappaajien hyväksi.

Suojelu: Muurahaiset osana havumetsää

Muurahaisten isot ”tiet” ja suuret keot ovat tärkeä osa iäkästä havumetsää. Kekomuurahaiset vähentävät maapohjan happamuutta kokoamalla neulasia ja pitävät puiden lehvästöjä syövät toukat kurissa.

Monet kasvit tarvitsevat muurahaisia. Vuokot, orvokit, kiurunkannukset, käenrieskat, imikkä, piipot, maitikat sekä useat sarat ja heinät ovat muurahaislevitteisiä. Eräs hyvin harvinainen harjumailla elävä perhonen elää toukkavaiheessa kiekkosarviviholaisen pesässä ja syö muurahaisten toukkia. Tästä huolimatta muurahaiset suostuvat hoitamaan perhostoukkaa eivätkä syö sitä itse, sillä perhostoukka tarjoaa niille mieluisia eritteitä nautittavaksi. Monet linnut käyvät "kylpemässä" muurahaispesässä. Näin ne pääsevät eroon syöpäläisistä. Muurahaiset itse ovat esimerkiksi toisten muurahaisten, hämähäkkien, tikkojen ja karhujen ravintoa.

norppatehtavaTehtävät

1–3-luokkalaisille

1) Hyönteisten osat

Lapset jaetaan kolmen tai neljän hengen ryhmiin. Kukin ryhmä saa viisi lappua, joissa on hyönteisten ja muiden pikkuötököiden nimiä. Eläimet voidaan sopia myös keskenään, mutta alussa laput voivat helpottaa päättämistä. Ryhmä muodostaa annetun ötökän yhdessä. Yksi on esimerkiksi pää ja nostaa kätensä tuntosarviksi. Toinen ottaa ensimmäistä kiinni vyötäröstä ja on eläimen keskiosa kolmas esittää takajalkoja. Kukin ryhmä esittää hyönteisensä ja muut yrittävät arvata kuvatun eläimen. Sitten esitetään seuraavan lapun eläin.

2) Muurahaistutkimus:

Oppilaat pyrkivät seuraamaan muurahaisten toimia ja kirjaavat niitä ylös. Muistiinpanoista voidaan koota myös ”matkakertomuksia” kuten esimerkiksi: Muurahainen kulki ja kiipesi yli kivikon, kohtasi toisen muurahaisen..

4–6-luokkalaisille

Ryhmä jaetaan kolmeen pienryhmään. Yksi ryhmä kirjaa muurahaisten kantamia kasvinosia ja raatoja sekä muita muurahaispolun tapahtumia. Polun seuraajat asettuvat eri kohtiin muurahaispolkuja tai pyrkivät seuraamaan muurahaisia. Muut kaksi ryhmää ottavat kukin oman muurahaispesän ympäristön tutkittavakseen. Ryhmät 2 ja 3 tunnistavat pesän ympäriltä kasveja ja pohtivat mitkä niistä ovat muurahaislevitteisiä.

Extra

Miksi muurahaiset parveilevat keväällä pesän päällä?

A) Ne tervehtivät toisiaan talvihorroksen jälkeen.
B) Ne lämmittelevät ja korjaavat pesää. Muurahaisten aurinkokylvyt herättelevät keon toimintaan.

C) Ne siirtävät muurahaiskotelot aurinkoon

Viitteitä aiheeseen syventymisen tueksi

Sandhall Åke & Hedqvist Karl-Johan 1979: Luonto väreissä. Pistiäiset. WSOY.

Luonto-Liitto: Tehtäviä, viitattu 15.8.2013.

Ympäristöhallinto: Muurahaissinisiipi, viitattu 15.8.2013.

UPM: Yleistä pistiäisistä, viitattu 5.8.2013.